Turvattomuuden tunne on aina tosi

Turvallisuuden tunteen muodostumisessa avainasemassa on yhteisöllisyys

Koulut ovat taas alkaneet. Pienten koululaisten kanssa on harjoiteltu turvallista kouluun kulkemista. Kun koulumatkat alkavat taittua yksin tai kaverin kanssa on hyvä, että turvallisuuteen liittyvät käytännöt ja tunteet on jo käyty yhdessä vanhemman kanssa läpi.

Meille aikuisille tien ylitys on tavallisesti varsin mitätön ja arkipäiväinen kokemus, mutta lapsi voi kokea sen pelottavaksi, varsinkin ensimmäisillä kerroilla. Turvattomuus ja pelko ovat tunteita ja sellaisina aina tosia. Pelon kokemusta ei voi suoraan perustella faktoilla, koska se ei perustu vain tietoon vaan pitkälti tunteeseen. Myös tunteisiin voidaan kuitenkin vaikuttaa.

Asukkaiden ääni kuuluviin

Asuinalueiden turvallisuutta ei voida kehittää pelkästään rikostilastojen valossa. Myös asukkaita on kuunneltava. Turun kaupunki toteutti vuonna 2016 turvallisuuskyselyn, jonka avulla kartoitimme kaupunkilaisten turvallisuuden tunnetta. Kyselyssä nousi esiin huoli liikenneturvallisuudesta, valaistuksen puutteesta, varastetuista polkupyöristä ja maahanmuutosta. Kuitenkin monilla alueilla yhteisöllisyys oli hyvää ja kaupunki koettiin turvalliseksi.

Kaupunkilaisten huolet otettiin huomioon kaupungin turvallisuussuunnitelmassa. Turun kaupungin strategian mukaisesti turvallisuussuunnitelman tavoitteena on lisätä turvallisuuden tunnetta ja parantaa kaikkien kuntalaisten turvallisuutta onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriöiden määrää vähentämällä.

Nyt vuonna 2018 on aika uusia kysely ja katsoa ovatko turvattomuutta aiheuttavat tekijät muuttuneet sekä selvittää miten niihin voitaisiin vaikuttaa. Turun kaupunki sai oikeusministeriön alaiselta rikoksentorjuntaneuvostolta avustusta hankkeen toteuttamiseen. Tarkoituksena on kartoittaa kyselyn avulla asuinalueita, jotka asukkaista tuntuvat turvallisilta sekä toisaalta alueita, joissa koetaan olevan turvallisuuspuutteita. Pelkkä kyselyn tekeminen ei paranna vielä yhdenkään alueen turvallisuutta, joten suurin osa avustuksesta käytetään asukkaiden ideoimiin turvallisuutta parantaviin kokeileviin toimenpiteisiin. Vaikka toimenpiteet eivät kohdistuisi omalle asuinalueelle, käytetään kyselystä saatuja tuloksia avuksi kaupungin kokonaisvaltaisessa turvallisuussuunnittelussa.

Avainasemassa yhteisöllisyys

Turvattomuus on tunne, jota jokainen käsittelee omalla tavallaan. Siihen vaikuttavat oma asuinalue, kasvatus, media ja moni muu asia. Tärkeää olisi kuitenkin pyrkiä olemaan realistinen, vaikka turvattomuuden tunne ja fobiat ovatkin aina tosia niiden kokijalle. Jos pelot ja turvattomuus häiritsevät jokapäiväistä elämää on asiasta syytä puhua jollekin läheiselle tai auttavalle yhdistykselle tai yhteisölle.

Turvallisuus on lopulta kuitenkin kaikkien asia. Turvallisuutta ei voida ulkoistaa poliisille, pelastuslaitokselle tai armeijalle. Se muodostuu meidän kaikkien yhteisestä panoksesta ja jokapäiväisestä tekemisestä. On hyvä muistaa, että turvallisuus ei tarvitse muodostuakseen suuria turvatoimia, vaan avainasemassa on yhteisöllisyys.

Joten seuraavan kerran kun tapaat naapurisi niin tervehdi. Lapset ovat tässä ilmiömäisiä. Heillä on tapana tervehtiä kaikkia vastaantulijoita, jotka ovat vähänkään tuttuja, oli kyseessä sitten lähikaupan myyjä, tarhatädin sijainen tai samassa koulussa oleva vieras lapsi. Samalla kun annamme neuvoja jälkikasvullemme, joskus olisikin hyvä myös ottaa oppia heiltä.

Turvallisuuskyselyyn voi vastata 21.9.2018 asti osoitteessa turku.fi/turvallisuuskysely.

Jani Voutilainen

Tietoa kirjoittajasta

Jani
Voutilainen
Hankekoordinaattori
Turun kaupunki
Smart and Wise Turku, Turvallisuus