Uusia osaajia Turkuun ja Varsinais-Suomeen

Tekniikan alan koulutuksella on merkittävä vaikutus alueiden vetovoimaan.

Suomen menestyksen perusta on koulutuksessa ja osaamisessa. Jokainen lapsi ja nuori saa peruskoulusta eväät, jotka mahdollistavat opiskelun niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Varsinais-Suomi on vahvimpia koulutusmaakuntia koko maassa. Perinteiden ja määrätietoisen työn pohjalta on syntynyt kattavaa koulutustarjontaa eri koulutusasteille. Korkeakouluihimme tulee opiskelijoita ympäri maata.

Alueemme nuorilta on tullut kuitenkin jo pitkään viestiä siitä, että he haluaisivat opiskella aloja, jotka mahdollistaisivat työllistymisen kotimaakuntaan. Varsinais-Suomen työvoimatarpeet ja koulutustarjonta eivät käy aina yksiin.

Uuden ministerin tehtäväni alkumetreillä minulla oli mahdollisuus vastata huutoon. Tein päätöksen, joka antaa Turun yliopistolle oikeuden järjestää kone- ja materiaalitekniikan sekä kiinan kielen koulutusta syksystä 2020 lähtien.

Diplomi-insinöörikoulutus on ollut alueemme toiveissa jo pitkään. Tekniikan alan koulutuksella on merkittävä vaikutus alueiden vetovoimaan. Varsinais-Suomi saa nyt kaipaamansa piristysruiskeen.

Koulutuksen kehittämisen on kuljettava käsi kädessä teollisuuden ja yritystoiminnan muutoksen kanssa.

Lounais- ja Varsinais-Suomen talous- ja työllisyyskehitys on ollut viime vuosina erittäin vahvaa. Teollisuus on uudistunut ja kasvanut niin voimakasta vauhtia, että pula koulutetuista osaajista käynyt todelliseksi ongelmaksi. Avoimiin työpaikkoihin ei löydy tekijöitä.

Mielestäni on tärkeää, että valtio tukee ratkaisuillaan koko maan kehitystä. Koulutus ja tutkimus ovat keskeisiä keinoja vastatessa alueellisiin tarpeisiin. Koulutuksen kehittämisen on kuljettava käsi kädessä teollisuuden ja yritystoiminnan muutoksen kanssa. Näin luodaan myös kansainvälistä rahoitusta ja osaamista houkuttelevia toimintaympäristöjä.

Turun meriteollisuuden kaltaisten menestystarinoiden vahvistaminen vie meidät lähemmäs kohti kansallisesti asetettuja tavoitteita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen nostosta. Vastaavaa reagointiherkkyyttä on löydyttävä jatkossakin. Koulutus- ja tutkimuspolitiikan ratkaisuilla on tuettava alueiden kehitystä ja työllisyyttä.

Kirjoitus on julkaistu Näkökulma-palstalla Turkupostissa 3/2019.

Annika Saarikko

Tietoa kirjoittajasta

Annika
Saarikko
Tiede- ja kulttuuriministeri