Ajankohtaista: Atelier Irmelinin perustamisesta kulunut 100 vuotta

Emmi Fockia voi pitää Atelier Irmelinin maineen rakentajana. Keski-Eurooppaan suuntautuneen opintomatkan jälkeen hän aloitti valokuvaamotoiminnan jo vuonna 1922 mainostamalla ”erikoisen taiteellisia valokuvapiirroksia”.

Atelier Irmelin sijaitsi Turussa Eerikinkatu 17:ssa kesästä 1923 lähtien aina vuoteen 1985 asti. Tunnetuimmillaan kuvaamo oli valokuvaaja Emmi Fockin (1898–1983) johtaessa sitä alusta aina vuoteen 1943 asti. Sota-aikana kuvaamon toiminta vaimeni. Fock palasi Irmelinin pääkuvaajaksi vuonna 1952, ja työskenteli siellä eläköitymiseensä 1966 asti. Myöhemmin valokuvaaja Sirkka Mantere herätti Studio Irmelinin henkiin, ja hän toimi sen kuvaajana vuosina 1977–1985. Tuon jälkeenkin tiloissa toimi valokuvaamo aina 1990-luvun alkuvuosiin asti mutta Studio Thalia -nimisenä. Lehtien ilmoitusten ja artikkelien perusteella saa käsityksen valokuvaamon vaiheista.

Emmi Fockia voi pitää Atelier Irmelinin maineen rakentajana. Keski-Eurooppaan suuntautuneen opintomatkan jälkeen hän aloitti valokuvaamotoiminnan jo vuonna 1922 mainostamalla ”erikoisen taiteellisia valokuvapiirroksia”. Tuolloin hän kuvasi kotiosoitteessaan Linnankatu 31. Alusta lähtien oli selvää, että kuvaamisen tavoitteet olivat korkealla.

Emmi Fock. Atelier Irmelin / Emmi Fock, Turun museokeskus.

Kesästä 1923 lähtien Emmi toimi valokuvaajana Atelier Irmelinissä osoitteessa Eerikinkatu 17. Kuvaamo perustettiin valokuvaustarvikeliike Oy Foto Ab:n tytäryhtiöksi, ja Fockista tuli sen osaomistaja V. A. Wahlströmin ja Mauno Rainnon ohella. Foto oli toiminut jo vuodesta 1920 lähtien, ja sen liiketilat sijaitsivat Eerikinkadulla katutasossa, ateljeen tilat olivat sen yläpuolella. Lehti-ilmoitusten perusteella viimeistään vuoden 1927 loppuvuodesta lähtien kuvaamon muotokuvia oli esillä katutason näyteikkunassa, ja etenkin joulun alla kuvien näyttely oli suosittu kaupunkikävelyjen kohde.

Kuvaamon kuvia mainostettiin ajanmukaisiksi ja viimeisimpien menetelmien mukaan tehdyiksi, ja käytettiinpä niiden mainonnassa sanaa valokuvataidekin. Vuonna 1929 näyteikkunassa olevien mallikuvien kerrottiin olevan jopa myytävinä. Kyse ei silloin ollutkaan vain tietyn henkilön tallentamisesta kuvaan, vaan taidolla ja näkemyksellä kuvatusta muotokuvasta, jonka arvo oli riippumaton siitä, ketä se esitti. Turun Sanomien puffissa kuvaamon vakuutettiinkin kuuluvan maan johtaviin kuvaamoihin.

Lasinegatiivi. Atelier Irmelin 1922–1939, Turun museokeskus.
Lasinegatiivi. Emmi Fock 1932, Sarjasta See back, Turun museokeskus.

Fock teki kuvaamistaan tunnetuksi myös kuvaamon ulkopuolella järjestettyjen näyttelyjen avulla. Vuoden 1923 alussa hänen ottamiaan muotokuvia teatterin näyttelijöistä oli esillä Teatteriravintolan seinillä. Lehtijutuissa kuvien taiteellisuutta ja kuvaajan taitoa kehuttiin. Mallia Fock otti elokuvatähtien kuvista, joita tuolloin alettiin yhä enemmän käyttää elokuvien markkinoinnissa. Näyttelijät olivat kiitollisia kuvattavia, sillä heidän muotokuviinsa kuvaajan oli mahdollista ladata kiehtovaa dramatiikkaa ja käyttää niissä näyttäviä asuja.

Vuonna 1928 Emmi hyödynsi Turussa järjestetyn suuren koiranäyttelyn ajankohtaisuutta sekä omaa koiraharrastustaan – hän nimittäin kasvatti boksereita. Hän toi Teatteriravintolaan esille koiramuotokuvien näyttelyn, johon hän oli kuvannut kaupungin rotukoirien parhaimmistoa.

Lasinegatiivi. Atelier Irmelin, 1922–1939, Turun museokeskus.
Lasinegatiivi. Kuvassa Emmi Fockin mies ja heidän koiransa. Emmi Fock/Atelier Irmelin, Turun museokeskus.

Fockin aktiivisuus valokuvakilpailuissa ja julkisuudessa tunnettujen henkilöiden kuvaaminen vakiinnuttivat kuvaamon mainetta Turkua laajemmalti. Atelier Irmelinin kuvia julkaistiin Aitta- ja Astra-lehdessä 1928. Vuonna 1932 Astra-lehdessä oli näyttävä kuvakooste operettitähti Ritva Aron kuvista. Hänen lisäkseen Irmelinissä kävivät kuvattavina juoksija Paavo Nurmi sekä Turun Teatterin näyttämödiiva Emmi Jurkka. Kaikki kolme olivat mukana Suomen ensimmäisessä äänielokuvassa Sano se suomeksi, joka oli turkulaisen Lahyn-filmin aikaansaannos vuonna 1931. Atelier Irmelinin maine kasvoi, ja tilauskanta moninkertaistui nopeaan tahtiin.

Näyttelijä Margit Hagman. Atelier Irmelin 1934, Turun museokeskus.
Silon ja Kestilän muotikuvia. Emmi Fock/Atelier Irmelin, Turun museokeskus.

1930-luvulla uusinta uutta olivat myös mainoksiin tehdyt tuotekuvat. Naisten vaatemuotiin erikoistuneen Silon muotikuvia julkaistiin kuvalehtien sivuilla vuonna 1935, ja Irmelin sai näyttävää julkisuutta. Pian Irmelinillä olikin sopimukset myös Neoviuksen ja Kestilän kanssa.

Sota-aika muutti kuitenkin kaiken. Fock lähti perheineen ensin Norjaan, myöhemmin Ruotsiin vuonna 1943. Kuvaamo jatkoi toimintaansa paitsi kahden vuoden ajan syksystä 1945 syksyyn 1947 valokuvamateriaalien vaikean saatavuuden takia.

Vuoden 1943 lopulta lähtien Eerikinkatu 17 kaikkein ylimmäisessä kerroksessa, valokuvaamon yläpuolella, aloitti toimintansa Taidehalli Irmelin, sekin Wahlströmin luotsaamana. Taidehallissa järjestettiin lukuisia taidenäyttelyitä ja sitä käytettiin erilaisten yhdistysten kokoustilana. Taidehalli toi tärkeän lisänsä turkulaiseen taidekenttään aina syksyyn 1949 asti.

Ihmisiä katsomassa taidenäyttelyä Atelier Irmelinin 3. kerroksen studiotilassa, Eerikinkatu 17. Turun Sanomat 1939, Turun museokeskus.
Kaupunginjohtaja Arvi Hällfors. Atelier Irmelin 1937, Turun museokeskus.

Sotien jälkeen valokuvaamo Irmelinin toimintaympäristö oli täysin erilainen kuin sotaa edeltävällä ajalla: kun vielä 1930-luvulla Turussa oli toiminut neljä kuvaamoa, oli niitä 1960-luvulla jo kuutisentoista. Kuvausmenetelmät ja -tekniikat muuttuivat, painokuvat lisääntyivät lehdissä ja televisio oli yhä useammalla. Ihmisten arkinen kuvaympäristö muuttui oleellisella tavalla. Kuvaamon kuvat tai toiminta ei enää juurikaan päätyneet lehtien palstoille.

 

Lähteet

Kolsio, Hannele: ”Emmi Fock – ammattivalokuvaaja ja taiteilija” teoksessa Kuvan kaunis. Emmi Fockin valokuvia 1920–1930-luvulta. Toim. Johanna Frigård ja Margareta Willner-Rönnholm. Turun maakuntamuseo näyttelyesite 26. Turku: turun maakuntamuseo 1998, 6–21.

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -tietokanta
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Lehtihaut vuodesta 1920

 

Pääkuva: Foton liikekyltti näkyy kattojen tasalla Eerikinkatu 17 kohdalla. Foto toimi katutasossa, Atelier Irmelin toisessa kerroksessa. C. J. Gardberg 1957 / Turun museokeskus.

Tietoa kirjoittajasta

Johanna
Frigård
Taidehistorian yliopisto-opettaja, dosentti
Turun yliopisto
Asiasanat: