Kokoelmanosto: Edwin Lydénin suunnittelemat exlibris-merkit Turun kaupungin taidekokoelmassa

Lydénin exlibriksissä voi nähdä taiteellisen kehityksen esittävästä taiteesta abstraktiin ekspressionismiin.

Pääkuvassa Edwin Lydénin exlibriksiä. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuvat: Raakkel Närhi / TMK.

Exlibris on latinaa ja tarkoittaa vapaasti käännettynä ”kirjastostani”. Persoonallinen kirjanomistajamerkki löytyy yleensä teoksen etusisäkannesta. Pieni exlibrismerkki voi antaa viitteitä omistajansa persoonallisuudesta, työstä, elämänarvoista tai kiinnostuksen kohteista, usein symbolisessa muodossa.

Turun kaupungin taidekokoelmassa on yhteensä 14 taiteilija Edwin Lydénin (1879–1956) suunnittelemaa exlibris-originaalia tai -luonnosta. Tässä kirjoituksessa käsittelen muutamia niistä. Lisäksi kokoelmaan kuuluu taiteilija Fritz Burgerin (1867–1927) Lydénille itselleen suunnittelema exlibris-piirustus.

Edwin Lydén oli yksi turkulaisen modernismin keskeisimpiä taiteilijoita ja taidealan vaikuttajia. Hän oli myös yksi perustajajäsen vuonna 1917 alkunsa saaneessa turkulaisessa Taiteilijaliitto Aurassa. Lydénin exlibriksissä voi nähdä taiteellisen kehityksen esittävästä taiteesta abstraktiin ekspressionismiin.

Friz Burger, Ex libris Edwin Lydén, 1902, tussi ja guassi paperille. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Raakkel Närhi / TMK.

Myös Lydénillä oli oma exlibris-merkkinsä (1902), jonka on tehnyt hänen opiskelutoverinsa, sveitsiläis-saksalainen taiteilija ja litografi Friz Burger. Molemmat opiskelivat Münchenin taideakatemiassa 1800–1900-lukujen vaihteessa. Kuvassa lannevaatteeseen pukeutunut mies vetää perässään kahtatoista suurta kirjaa, jotka on sidottu toisiinsa paksulla köydellä. Piirustuksen alle on kirjoitettu lyijykynällä omistuskirjoitus ”Fur Errinnerung von Friz Burger”, eli ”Muistoksi Friz Burgerilta”. Antiikin myytteihin palautuva elämänkäsitys oli tärkeä nuorelle Lydénille, ja Burgerin tekemän kirjanomistusmerkin hahmossa voikin nähdä yhtymäkohtia kreikkalaisen mytologian hahmoihin.

Edwin Lydén, Ex libris syleilevät enkelit, 1908, puupiirros. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Raakkel Närhi / TMK.

Lydénin tekemät varhaiset exlibrikset ovat samoin esittäviä ja kuvaavat muun muassa eri tieteenaloja, kuten lääketiedettä ja oikeustiedettä. Avaruuden keskellä toisiaan syleileviä enkeleitä esittävä exlibris-merkki sen sijaan on varsin romanttinen.

Lydén, Edwin, Ex libris - oikeustiede, 1917, tussi pahville kiinnitetylle paperille. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Raakkel Närhi / TMK.

Lydén teki vuonna 1917 exlibriksen vaimolleen Elli Lydénille (Elin Dagmar, os. Ahlström-Anerio). Laulunopettajana toimineen Elli Lydénin kirjanomistajamerkissä joukko tyttölapsia seisoo mustan flyygelin edessä käsissään laulun sanat tai nuotit. Lasten vierellä on kaksi suurisiipistä enkeliä. Tussipiirustuksen yläosa on muotoiltu tavalla, joka tuo mieleen kirkon holvikaaret tai jopa alttaritaulun. Enkelikuoron käsite viittaa yleensä hyvin kauniiseen lauluun.

Edwin Lydén, Elli Lydénin Ex libris, 1917, tussi paperille. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Raakkel Närhi / TMK.

Edwin Lydénin myöhemmissä exlibriksissä näkyy siirtymä pois esittävästä taiteesta. 1910-luvun lopun Saksan matkan vaikutuksesta hänen taiteeseensa nousi 1920-luvulla kubistis-ekspressiivisiä ja abstrakteja muotoja. Myöhemmin hän inspiroitui venäläisen taiteilijan ja taideteoreetikon Vassily Kandiskyn (1866–1944) kirjoituksista ja alkoi korostaa teoksissaan muodon ja värin henkistä yhteyttä. Varsinkin myöhempinä vuosinaan Lydén kritisoi realismia ja naturalismia, ja korosti taiteilijan subjektiivista ilmaisua. Abstraktin esitystavan suosiminen näkyy myös Lydénin tohtori E. Lindenille suunnittelemissa neljässä exlibris-merkin luonnoksessa.

Lähteet:

“Mikä on exlibris.” Exlibris Aboensis. (viitattu 2.10.2020)

“Fritz Burger.” The British Museum. (viitattu 2.10.2020) 

Aarras, Raimo, ”Edwin Lydén modernismin ytimessä Euroopassa.” Edwin Lydén 1879–1956. Moniääninen todellisuus. Flerstämmig verklighet. Wäinö Aaltosen museon julkaisuja nro 41 / Publikationer av Wäinö Aaltonens museum nr 41. WAM, 2004.

Kurth, Joanna, ”Elämäkerta – Biografin.” Edwin Lydén 1879–1956. Moniääninen todellisuus. Flerstämmig verklighet. Wäinö Aaltosen museon julkaisuja nro 41 / Publikationer av Wäinö Aaltonens museum nr 41. WAM, 2004.

Vihanta, Ulla, “Edwin Lydénin merkityksestä Turun taide-elämälle.” Edwin Lydén 1879–1956. Moniääninen todellisuus. Flerstämmig verklighet. Wäinö Aaltosen museon julkaisuja nro 41 / Publikationer av Wäinö Aaltonens museum nr 41. WAM, 2004.

Tietoa kirjoittajasta

Ringa
Takanen
tutkija
Turun museokeskus
Asiasanat: