Kuukauden esine: Hengen ja ruumiin ravintoa 1800-luvun ateljeemuotokuvissa

Kuvaustilannetta varten pukeuduttiin tietenkin mahdollisimman edustavasti

 

Selaan Turun ensimmäisen ateljeevalokuvaajan, Johan Jakob Reinbergin (1823–1896) ottamia valokuvia Turun museokeskuksen valokuvakokoelmassa. Kuvia on yli 500; niistä suuri osa on henkilömuotokuvia 1800-luvun jälkipuolelta. Kauan sitten eläneet turkulaiset katsovat kuvista uteliasta museotyöntekijää takaisin vakavailmeisinä ja arvokkaina.

Anna Catharina Böcker lapsineen. Kuva: J. Reinberg/TMK.

Taiteilijan jäämistöstä Turun museokeskukselle lahjoitettujen kuvien joukossa on paljon koevedoksia ja viimeistelemättömiä harjoitelmia. Huomaan, että osasta on esimerkiksi leikattu pois suuria alueita, kuten henkilöiden vaatetusta. Reinbergin tiedetään muokanneen valokuviaan lukuisin tavoin ennen niiden luovuttamista asiakkaalle. Hän saattoi valottaa vedoksia useassa erässä ja retusoida niitä voimakkaasti sekä peittävillä että läpikuultavilla maaleilla.

Pastori Carl Reinhold Bonsdorff. Kuvaa on käsitelty muun muassa värittämällä. Kuva: J. Reinberg/TMK.

Monien muotokuvien sommitelmat ovat keskenään samankaltaisia. Kuvattavat istuvat tyypillisesti tuoleilla toista kättään pientä pöytää vasten nojaten. Pari- ja ryhmäkuvissa osa henkilöistä on usein asettunut seisomaan; myös näissä kuvissa on yleensä pöytä. Pöydän päällä on tavallisesti kirjava liina, joskus myös kuvattavan päähine.

Muuta esineistöä sen sijaan on vähän. Vielä 1800-luvulla lähinnä varakkaammat ja jollain tavalla silmäätekevät kaupunkilaiset kävivät ikuistamassa itsensä valokuviin. Kuvaustilannetta varten pukeuduttiin tietenkin mahdollisimman edustavasti, jolloin näyttävä vaatetus, kenties vastavalmistunut juhlaleninki tai univormu mitaleineen ja kunniamerkkeineen, on ollut kuvan tärkeimpiä elementtejä henkilön aseman ja arvokkuuden korostamisessa.

Maria Johanna Theodora Hjelt lapsineen. Kuva: J. Reinberg/TMK.

Jotain lisärekvisiittaakin Reinberg näkyy kuitenkin käyttäneen: useassa muotokuvassa on mukana kirjoja. Fredrika Charlotta Maria Aminoffin – tilanomistaja Fredrik af Forsellesin tyttären ja paroni Alexander Aminoffin puolison – kuvassa pöydälle on aseteltu kolmen kirjan pino. Ne viestinevät kuvattavan sivistyneisyyttä ja oppineisuutta. Vaikka vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä suurin osa suomalaisista oli 1800-luvun lopulla jo lukutaitoisia, lukeminen ei ollut mikään rahvaan harrastus. Kirjat olivat myös esineinä melko kalliita, ja tavallisen ihmisen kirjasto koostui lähinnä virsikirjasta ja katekismuksesta.

Hyvin samanlainen asetelma on nuoren miehen muotokuvassa, josta henkilön vaatetus on leikattu pois. Poisleikattua aluetta tai jäljelle jäänyttä aukkoa on käytetty apuna tehtäessä maskia toisen vedoksen lisävalotusta tai varjostusta varten. Fredrika Aminoffin muotokuvasta poiketen kuvattavalla on nyt avonainen kirja toisessa kädessään. Pöydällä lepää toinen opus lukuvuoroaan odottamassa.
 

Vasemmalla Fredrika Charlotta Maria Aminoff. Oikealla kirjaa lukeva nuori mies. Kuvat: J. Reinberg/TMK.


Yhdessä kuvista Reinbergin oma tytär Aina lepuuttaa käsivarttaan kahden paksun kirjan päällä. Hän poseeraa juuri opettajaksi valmistuneena – koulutusta on siis syystäkin tuotu esiin. Kirjat on nostettu antiikintyyliselle pylväälle, joka korostaa entisestään sofistikoituneisuuden vaikutelmaa.

Kirkkoherra Fredrik Gabriel Hedbergillä taas lienee kainalossaan Raamattu; tosin hänen omakin kirjallinen tuotantonsa oli runsasta, ja hänen kerrotaan pitäneen esimerkiksi kiertävää kansakoulua. Yhtä kaikki kirjasivistyksen korostaminen näyttää olleen tärkeää. 

Löydän myös tuntematonta nuorta pariskuntaa esittävän valokuvan, jossa mies istuu pöydän ääressä avonainen kirja edessään, ikään kuin hän olisi juuri keskeyttänyt lukemisen ja nostanut katseensa kuvausta varten. Juhlavaan taftileninkiin ja hilkkaan pukeutunut nainen seisoo puolisonsa selkää vasten nojautuneena. Asetelmasta syntyy mielikuva, jossa aviopari on ennen kuvaustilannetta ollut yhdessä lukemassa, mies tuolilla istuen ja vaimo hänen olkansa yli kumartuneena.
 

Vasemmalla Aina Reinberg. Keskellä kirkkoherra F. G. Hedberg. Oikealla nuori pariskunta. Kuvat: J. Reinberg/TMK.

Kirjojen luoma vaikutelma on sivistynyt ja arvostusta herättävä. Ei ihme, että ne ovat valikoituneet kuvausrekvisiitaksi useampaan otokseen. Huomioni kiinnittyy kuitenkin myös toisenlaisiin, tunnelmaltaan selvästi kepeämpiin muotokuviin: miehiin drinkkilasit käsissään ja naisiin kallistelemassa kahvikuppeja. Mikä näin vapaamuotoisten kuvien merkitys on ollut? Ovatkohan kuvattavat Reinbergin tuttavia?

Ainakin yhdessä käyntikorttikuvassa Reinbergin oma vaimo Mathilda kannattelee kädessään posliinikuppia, ja on kastavinaan leivosta kuumaan juomaan. Epämuodollinen poseeraus lienee kuvattu testimielessä. Eräässä toisessa otoksessa kahvikuppia pitelee vanhempi rouva. Näyttää siltä, kuin hän olisi juuri valuttamassa juomaa kupista tassille.
 

Mathilda Reinberg. Kuva: J. Reinberg/TMK.

 

Rouva kahvikuppi kädessään. Kuva: J. Reinberg/TMK.

Myös viinilasien ja viinipullon kanssa kuvattujen miesten, kauppias Carl Wilhelm Bahnen ja litografi John Gerken, tiedetään olleen Reinbergin ystäviä. Kuvan tunnelma on sovinnaisiin ateljeemuotokuviin verrattuna selvästi vapautuneempi: asennot ovat epätavallisen rennot, ja miesten huulilla karehtii vieno hymy. Ehkä Reinberg käytti lähipiiriään apuna kokeillessaan erilaisia tapoja valmistaa valokuvia ja testatessaan uusia menetelmiä – ehkä he ovat samalla hieman maistelleet nautintoaineita?

Löytämistäni kuvista innoittuneena päätän hakea itselleni kupillisen kahvia ja syventyä seuraavaksi aivan perinteiseen, paperista ja painomusteesta muodostuvaan kirjaan. Jotkut asiat onneksi säilyvät vuosisadasta toiseen!

John Gerke ja Carl Johan Wilhelm Bahne epämuodollisissa tunnelmissa. Kuva: J. Reinberg/TMK.
  • Ylin kuva: Piirilääkäri Karl Albert Ringbomilla, vasemmalla, on vierellään hänen koulutustaan korostavia kirjoja. Oikeanpuoleinen mieshenkilö taas on päättänyt kuvauttaa itsensä rennosti viinipikari kädessään. Kuva: J. Reinberg, TMK.

J. J. Reinberg 200 vuotta

Johan Jakob Reinbergin syntymän 200-vuotismerkkivuoden kunniaksi Turun museokeskus julkaisee kirjan Reinberg – enemmän kuin valokuvaaja. Turun ensimmäisen valokuvausateljeen vuonna 1857 perustanut Reinberg on erityisen tunnettu 1800-luvun jälkipuolella kuvaamistaan ikonisista Turku-näkymistä. Paitsi valokuvaajana, hän työskenteli myös litografina, taidemaalarina, piirustuksenopettajana ja eläintentäyttäjänä, sekä järjesti kosmoraama- ja kalkkivalonäytöksiä.

Runsaasti kuvitetun teoksen kirjoittajat ovat historiatieteiden ja valokuvan historian tutkijoita ja asiantuntijoita Turun museokeskuksesta, Åbo Akademista ja Turun yliopistosta. Kirjoittajat kertovat aihepiireistään kirjan julkistamistilaisuudessa Turun pääkirjaston Studiossa torstaina 2.3. klo 18–19.30. Tervetuloa!

Tietoa kirjoittajasta

Piia
Koskinen
Tutkija
Turun museokeskus