Kuukauden esine: Kuvasokeutta

Kyseessä ei ollutkaan vain harmiton pilakuva räätälistä

Oletko koskaan katsonut esimerkiksi mainoksia tai pilakuvia ymmärtämättä ollenkaan niiden ideaa tai koomisuutta. Minulle niin on käynyt useasti, etenkin nuorison meemien kohdalla. Myös historiallisten kuva-aineistojen merkit voivat mennä ohi. Näin kävi hiljattain minulle.

Luetteloitavakseni tuli painokuva nimellä En gammal tafla i stentryck med skämtsamma bilder (Vanha kivipainettu taulu hauskoilla kuvilla). Painokuvan keskellä on tilannekuva, jossa kolme hahmoa, taustalla ylhäällä neljä kiekkoa tekstein Ritter Scheibe, Kranz, Haubt ja Glück. Keskikuvaa kiertävässä kehyksessä on useampia hahmoja, esimerkiksi räätäli saksineen ja mittanauhoineen, vuohi sekä kana ja suuri lintu.  Näissä kuvissa räätäli käyttäytyy oudosti vuohen kanssa. Kehyksen alaosassa on vuohilla ratsastavien pienten pirujen ja räätälien paraati, joka vaikuttaisi suuntaavan kohti helvetin portteja.

Katselin kuvaa ihmeissäni, tajuamatta mikä tekee siitä vitsikkään. Olin kyvytön lukemaan sen sanattomia viestejä. Kuitenkin hetken katseltuani ymmärsin yhtäläisyydet näkemääni antisemitistiseen keskiaikaiseen kuvaan. Kyseessä ei ollutkaan vain harmiton pilakuva räätälistä. 

Jo keskiajalta saakka on juutalaisvihaa ilmentävät kuva-aiheet toistaneet tietynlaisia tunnuksia ja tuntomerkkejä. Näitä ovat muun muassa vuohella ratsastava henkilö ja kanssakäyminen kahdella jalalla seisovan vuohen kanssa, tai muulla tavalla ilmenevä veljeilevä toiminta. Lisäksi esiintyy kuvastoja, joissa juutalaiset kuvataan yhdessä pirujen ja paholaisen kanssa eri rituaalien ja sopimusten muodossa. Reunoilla kiertävissä kuvissa juuri nämä tunnukset ja tuntomerkit toistuvat. 

Yhtenä keskiaikaisena juutalaisuuden tunnuksena toimi suippolakki tai -päähine, jota juutalaisten tuli pitää päässään, jotta heidät voitiin erottaa kristitystä valtaväestöstä. Yhdessä reunan pienemmistä kuvista voi nähdä räätälin yllä tällaisen päähineen.

Suippolakkinen räätäli mittailee vuohta. Kuva: Maarit Hirvilammi / TMK.

Keskimmäisessä kuvassa räätälillä voi nähdä pitkän hiussuortuvan, joka myös on juutalaisuuden tuntomerkki. Antisemitistisen kuvasta tekee juutalaisvihamielisten kuvien tapa esittää kohdehenkilö korostetun rujona. Hänelle korvatillikkaa antavan miehen piirteet täyttävät niin sanotut arjalaisten tunnusmerkit: pitkä ja atleettinen ruumiinrakenne, vaalea iho, suorahko vaalea tukka. Räätälin asema parempansa nuhdeltavana on ilmeinen. Myös itse räätäli hahmona tai aiheena on vahva viittaus juutalaisuuteen, koska Euroopassa ammattikuntaa edustivat vuosisatojen ajan pääsääntöisesti juutalaiset. Tätä hahmoa käytettiin toistuvasti toisen maailmansodan antisemitistisissä propagandakarikatyyreissä. 

Räätäli ja korvatillikan antava mies. Kuva: Maarit Hirvilammi.

Aivan kuin alleviivatakseen pilkkaa, on joku kuvan omistajista kirjoittanut käsin painokuvaan muun muassa seuraavia tekstejä: Israel den svage, Skräddarbocken Israel med sina kär älskade Wänner på deras roligaste Kalas (Israel tuo heikko, Räätälipukki Israel sydänystäviensä kera heidän hauskimmilla kesteillään).

Kuvassa on useammassa kohdassa ruotsiksi käsin kirjoitettua tekstiä. Kuva: Maarit Hirvilammi / TMK.

Mitä selkeämmäksi kuvan todellinen luonne kävi, sitä järkyttyneempi olin siitä, kuinka näinkin vakavan vainon ja pilkan tuntomerkit unohtuvat. Olisi kuitenkin sula mahdottomuus kyetä lukemaan merkkejä, joiden merkitystä ei edes tiedä olevan olemassa. On siis täysin mahdollista, että vastaisuudessakin tulen toteamaan, etten tiedä mitä katson. En kuitenkaan suostu lannistumaan ja taistelen jatkossakin kuvasokeuttani vastaan.

  • Pääkuvan kuvateksti: Juutalaisvastainen painokuva räätälistä, litografia, Turun kaupungin taidekokoelma. Painokuva on lahjoitettu museolle vuonna 1919. Kuva: Maarit Hirvilammi.

Tietoa kirjoittajasta

Anniina
Winter
Projektityöntekijä
Turun museokeskus
Asiasanat: