Tänä vuonna 140 vuotta täyttänyt Turun museokeskus on kautta historiansa täydentänyt kokoelmiaan niin ostoin ja lahjoituksin kuin kaivaustoiminnan tuloksenakin. Nykyään hankinnoissa tukeudutaan kokoelmaohjelmaan, joka julkaistiin viime keväänä museon verkkosivuilla. Oleellista kokoelmatyön määrätietoisen kartuttamisen kannalta on myös yhteistyö TAKO:n eli valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmaverkoston kanssa.
Aiemmissa juhlavuoden blogijulkaisuissa on esitelty kokoelmakartunnan ja -luetteloinnin alkuvaiheita sekä alan digitaalista kehitystä. Tässä tekstissä avataan näköaloja kokoelmatoimintaan sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa. Museota kehitettiin jo 140 vuotta sitten yhteistyössä turkulaisten ja lähialueiden asukkaiden kanssa, miltä perustalta nykyisinkin työskennellään. Parhaillaan suunnitteilla oleva kokoelmakeskus on keskeinen askel työssä, jolla varmistetaan mahdollisimman vuorovaikutukselliset kokoelmapalvelut myös tulevaisuudessa.
Turun museokeskuksen edeltäjä, Turun kaupungin historiallinen museo, perustettiin alun perin kaupungin historian kirjoittamista varten. Heti alkutaipaleella museo kääntyi kokoelmien kartuttamisessa yleisön puoleen. Yksityishenkilöiden, yhteisöjen ja muiden yhteistyökumppanien apu on edelleen tärkeää kokoelmien kartuttamiseksi. Kokoelma ei olisi yhtä monipuolinen ja kulttuurisesti arvokas ilman turkulaisten ja muiden lähiseudun asukkaiden tukea ja tietämystä. Kiitollisena vastaan otettujen lahjoitusten lisäksi museo saattoi myös ostaa esineitä kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan turvin. (Viite 1.)
Kokoelma ei olisi yhtä monipuolinen ja kulttuurisesti arvokas ilman turkulaisten ja muiden lähiseudun asukkaiden tukea ja tietämystä.
Morgonbladetissa 6.10.1881 julkaistussa kirjoituksessa kerrottiin seikkaperäisesti museon alkuaikojen kartuntalinjoista. Tekstissä kirjattiin tarkkaan museon toiveet, jotka tässä vapaasti suomennettuna:
”--- kaikentyyppiset maalöydöt vanhemmista uudempiin aikoihin; esineet, jotka jollain tavalla liittyvät Turun linnaan, tuomiokirkkoon tai akatemiaan; aiemmin Turussa olemassa olleiden veljeskuntien ja kiltojen tunnukset, sinetit ja erilaiset tavarat; entisten käsityöläiskiltojen omaisuus; kaupankäynti-, porvaris-, höökari- [eli sekatavarakauppa] ja laivuriyhdistysten tavarat; näkymät, kartat, kaupungin pohjapiirrokset tai sen osat vanhemmilta ja uudemmilta ajoilta; piirrokset Turun tapahtumista; Turussa lyödyt tai eri aikoina käytetyt rahat; mitalit ja muistorahat, jotka on lyöty Turussa tai sen tapahtumien johdosta; lopuksi vaatteet, koristeet, laitteet ja muut vastaavat, jotka havainnollistavat elämänkirjoa ja normeja Turussa eri aikoina.”
Vilkkaasta kokoelmien kartuttamisesta kertoo, että museon vahtimestari August Laaksonen lähetettiin eri puolille Varsinais-Suomea esineiden keruureissuille. Näistä toimeksiannoista on lukuisia merkintöjä matkakustannuksineen pöytä- ja tilikirjoissa, siinä missä antiikkiliikkeistä hankituista esineistäkin. Kokoelmien määrätietoinen kartuttaminen oli esineiden säilymisen, niiden tietosisältöjen ja alueellisten merkitysten välittymisen kannalta tärkeää. Museon käsikirjaston muodostaminen koettiin jo varhaisvaiheessa välttämättömäksi. Etenkin Turun kaupungin historiaan liittyvät julkaisut olivat toimikunnan kokouspöytäkirjojen perusteella aktiivisen kiinnostuksen kohteina.
Yleisöltä 1800-luvulla vastaanotetut esineistöt muodostavat aineellisen pohjan, joista on luotu esine- ja aineistokokonaisuuksissa seurattavat ja täydennettävät linjat. Tärkein linja muodostuu Turkuun ja sitä ympäröivän alueen ihmisten elämään liittyvistä esineistä ja sisällöllisistä kytköksistä. Nämä ovat oleellisia kokoelmien vastaanoton perusteena yhä tänä päivänä. Ajalliset ja siihen liittyvät kulttuuriset muutokset ovat toki laajentaneet ja syventäneet kokoelmiin vastaanotettavia esineryhmiä ja niiden sisältöihin liittyviä näkökulmia. Esimerkiksi uudet keksinnöt, sosiaaliset elämäntapoihin liittyvät muutokset ja kehitysaskeleet ovat tuoneet mukanaan paljon uudenlaisia esineitä.
Nykyisin museaalisessa kartuttamisessa kiinnitetään aikaisempaa keskitetymmin huomiota erilaisten ryhmien väliseen vuorovaikutukseen ja esineisiin, joiden moneen suuntaan avautuvat asiayhteydet ovat säilyneet tallennettaviksi. Näihin esineistöihin liittyvät kertomukset luovat ymmärrystä niin menneisyyden kuin tämän hetken elämään.
Nykyisessä Museokeskuksessa seurataan antiikkiliikkeiden, gallerioiden ja huutokauppojen tarjontaa kuten tehtiin jo Turun kaupungin historiallisen museon aikana. Kokoelmiin vastaanotetaan yhä paljon lahjoituksia sovittuja linjauksia noudattaen ja tehdään määrätietoisesti kokoelmia täydentäviä ostoja. Jokainen investointivaroin hankittu esine, teos tai kokonaisuus perustellaan hankintapäätökseen. Myös lahjoituksista kirjataan museaaliset perustelut vastaanoton arvotuslomakkeeseen. Museo tallettaa turkulaisuuteen ja Varsinais-Suomen seudun elämään liittyvää historiatietoa ja esineistöä mahdollisimman monin tavoin. TAKO-yhteistyössä keskitytään erityisesti arjen ilmiöihin ja esineisiin sekä alueen teollisuuden historian tallettamiseen. Kaikki nämä painopisteet kiteytyvät museon kokoelmaohjelman otsikkoon: Elämä Suomen vanhimmassa kaupungissa.
Kokoelmaobjekteihin kuuluu niin esineitä, taideteoksia, valokuvia, kirjoja, arkistoja ja arkeologista kaivausaineistoa kuin luonnontieteellistä ja dokumentaatioon liittyvää materiaalia. Ne luovat kosketuspinnan kaukaisen menneisyyden ohessa aivan nykyilmiöihin asti. Tietosisältöineen ne pitävät yllä kiinnostusta historiaan ja lisäävät kulttuurista ymmärrystä. Taidekokoelmalla on lisäksi erityinen merkitys tukea alueen taidekentän elävyyttä. Kokoelmaan paitsi ostetaan, myös tilataan teoksia. Taiteen näkyvyyden takaaminen on keskeinen osa tätä työtä. Siihen kuuluvat näyttelytoiminnan ohessa niin julkisen taiteen hankinta- ja ylläpitoprosessit kuin taiteen talletustoiminta kaupungin erilaisiin tiloihin ja toimipaikkoihin.
Kokoelmatyö on tällä hetkellä monien muutosten ytimessä. Aineistot jaotellaan uusin tavoin arvoluokkiin. Ydinkokoelmat sisältävät museon toiminnan tärkeimmät ja kulttuurihistoriallisesti merkittävimmät objektit harvinaisine helmineen. Peruskokoelma on museon aineellinen ja sisällöllinen kivijalka. Käyttökokoelma sisältää niin opetusaineistoja kuin muutakin esineistöä, jolle sallitaan esimerkiksi vapaampi havainnollistava käyttö pedagogisissa ja asiakaspalvelutilanteissa. Digitaaliseen kokoelmaan kuuluvat vain aineettomana datana olevat aineistot. Museossa kehitetty Aina-kokoelmanhallintajärjestelmä tarjoaa aikaisempaa syvällisempien ja laajempien tietosisältöjen kirjaamisen sekä aineistojen väliset monipuoliset hakutoiminnot. Koko ajan laajenevat aineistot ovat kaikkien saavutettavissa digitaalisesti Finnan tiedonhakupalvelun kautta.
Kaikkien kokoelmien sisältöjä avataan merkitysanalyyseillä, ydinkokoelmat priorisoiden. Kokoelmat ovat aikojen kuluessa muodostaneet laajoja temaattisia kokonaisuuksia, joita kutsutaan Turun museokeskuksen kokoelmasydämiksi. Näitä ovat esimerkiksi Turun keskiajan kaupunkielämä, aatteiden ja aineellisten uutuuksien levittäytyminen Suomeen Turun kautta tai naisten työn merkitys eri aikoina. Kokoelmien vuorovaikutuksellisia merkityksiä ja sisältöjä tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan uusien tutkimusten ajankohtaisessa valossa, mikä avaa kokonaan uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin, yksilöiden kokemuksiin ja yhteisöllisiin kertomuksiin.
Tuoreiden kysymysten valossa arvioituina vanhatkin kokoelmat osoittautuvat ehtymättömiksi aarrekammioiksi. Esimerkiksi WAMissa tällä hetkellä esillä oleva Spektri -näyttely käsittelee sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta suomalaisessa nykytaiteessa. Näyttelyn valmistelun yhteydessä myös museon valokuva-aineistoja tarkasteltiin ehkä ensimmäistä kertaa tästä näkökulmasta.
Vaikka kokoelmien parissa on aina tehty yhteistyötä ympäröivän yhteisön kanssa, pyritään nykyään yhä suorempaan vuorovaikutukselliseen toimintaan. Jaettu asiantuntijuus, suunnitelmien teko ulkopuolisten asiantuntijaryhmien kanssa ja kokoelmaobjektien merkitysten avaaminen ja täydentäminen digialustoja hyödyntäen monipuolistavat nykyajan suhdetoimintaa. Museo tekee paljon erilaista yhteistyötä alueen yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Kokoelmat ovat mukana monialaisesti perinteisten opinnäytetöiden aineistojen tarjoajana ja myös sisältöjen vuorovaikutuksellisena avaajana niin kuvalukupiirien, esineiden käsittelykoulutusten kuin tutkimusyhteistyönkin edistäjänä.
Turun museokeskuksessa on suunnitteilla kaikki kokoelmatoiminnot yhdistävä kokoelmakeskus. Kyseessä on mittava ja vaativa, mutta myös ehdottoman välttämätön hanke, joka tulee turvaamaan monipuolisten ja eri materiaaleista koostuvien aineistojen säilymisen tuleville sukupolville. Nykyiset kokoelmatilat eivät enää vastaa museaalisia vaatimuksia. Kehitteillä ovat eri objektityyppien vaatimien säilytys- ja tutkimusolosuhteiden mukaiset tilat, jotka samalla ovat logistisesti saavutettavat ja mahdollistavat maksimaalisen tehokkaan tilojen käytön.
Kokoelmakeskuksesta on tarkoitus tehdä nykyajan tarpeisiin vastaava vuorovaikutuksellinen ja asiakastyön mahdollistava kokoelmien ja ihmisten elävä kohtaamispaikka, ei siis pelkkä säilytystila.
Viite 1. Vuonna 1881 Turun kaupungin myöntämä määräraha oli 2000 Suomen markkaa, mikä Suomen Pankin museon rahanarvolaskurin mukaan vastaa nykyrahassa 8 596 euroa. Vuonna 2021 taidekokoelmalle varattu investointimääräraha oli 90 000 € ja kulttuurihistoriallisen kokoelman 25 000 €.
Pääkuva: Kuva antiikkiliikkeen laskusta Tukholmasta marraskuulta 1881.
