Museotoimintaa 140 vuotta: Lisää taidetta turkulaisten ja varsinaissuomalaisten olohuoneisiin

Taiteen hyvinvointia edistävät vaikutukset ovat tutkitusti merkittävät. Julkisten taidehankkeiden myötä voidaan ihmisten arkiympäristöön tuoda eri aistein koettavia elämyksiä sekä ajattelun virikkeitä ja keskustelunaiheita.

Tämän vuoden loppuun mennessä valmistuu kaksi Turun ja koko Varsinais-Suomen asukkaiden elinympäristöihin liittyvää tietopakettia, joiden kokoamisvastuu on ollut Turun museokeskuksella. Kyse on Turun kaupungin sekä Varsinais-Suomen julkisen taiteen ohjelmista, joiden avulla erilaiset tahot voivat toteuttaa taidehankkeita osaksi yhteistä julkista tilaa.

Mutta miksi tällaiset ohjelmat on tehty ja mihin niillä pyritään? Ohjelmien sisällöt liittyvät ennen kaikkea rakennetun ympäristön laadun parantamiseen sekä erilaisten sisä- ja ulkotilojen käyttäjien elämänlaadun kohentamiseen. Toinen puoli asiassa on työtilaisuuksien tarjoaminen ammattitaiteilijoille sekä visuaalisten ja henkisten virikkeiden tuominen sinne, missä muuten ei olisi mahdollista nauttia lähitaiteesta.

Valtaosa Turussa esillä olevista julkisista teoksista kuuluu kaupungin taidekokoelmaan, jonka hoitovastuu on Turun museokeskuksella. Kaupunki aloitti varsinaisen taidekokoelman keräämisen vuonna 1937, ja nykyään kokoelmiin kuuluu yli 10 000 taideteosta. Niistä reilut 100 on erilaisiin julkisiin tiloihin esille laitettuja teoksia: veistoksia, reliefejä eli kohokuvia ja ympäristöteoksia. Kokoelma karttuu vuosittain erityisesti uudisrakennuksiin yhdistettyjen prosenttitaidehankkeiden myötä, mutta muutkin tahot kuin kaupunki tuottavat taidehankkeita kaupunkilaisten ja matkailijoiden iloksi. Varsinais-Suomen alueella julkisen taiteen aktiivisia toimijoita ovat kuntien ja niiden alueella toimivien museoiden lisäksi erilaiset yhdistykset, yritykset ja yksityishenkilöt.

Turussa taidetta reittien varsille ja kaupunkikehityshankkeisiin

Turun julkisen taiteen ohjelman tavoitteena on erilaisten taidehankkeiden mahdollisimman laadukas suunnittelu ja toteutus niin, että laajimmillaan julkinen taide otetaan monipuolisesti mukaan kokonaisten kaupunginosien kehittämiseen. Tämä vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua ja taiteilijoiden ottamista mukaan suunnittelutyöhön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toisaalta Turun kokoisella paikkakunnalla toteutetaan lukuisia kaupungin omia sekä muiden organisaatioiden ja yksityisten toimijoiden taidehankkeita, jotka elävät vain hetken tai jättävät pysyvämpiä jälkiä kaupunkitilaan. Vaikka monipuolisuus ja yllätyksellisyys kaupunkitilassa ovatkin hyvästä, on vielä parempi vetää tiettyjä laajempia suuntaviivoja, joiden avulla nämä monimuotoiset hankkeet liittyvät osaksi suurempaa kokonaisuutta. Tämä on yksi ohjelman tavoitteista.

Turun julkisen taiteen ohjelman avulla pyritään keskittämään taidetta tiettyjen reittien, erityisesti kävely- ja pyöräilyreittien, varsille. Näin halutaan kannustaa ihmisiä ulkoilemaan ja nauttimaan liikkumisesta entistä enemmän. Tavoitteena on tulevaisuudessa panostaa myös julkisen liikenteen reittien ja pysäkkien alueille sekä Turun sisääntuloväylien yhteyteen merkitsemään kaupungin raja-alueita. Yksi tärkeä tavoite on taiteen tuominen sinne, missä sitä ei vielä juurikaan ole, kaupunkikeskustan ulkopuolisiin kaupunginosiin.

Joskus julkinen taide voi myös liikkua ympäri kaupunkia. Kuvassa Iida-Sofia Kivistö, Annika Dahlsten, Mirka Raasakka, Lauri Järvenpää ja Antti Laakso Turun Aninkistit -yhdistyksestä, johon kuuluvat taiteilijat suunnittelivat vuonna 2020 käyttöön otetun Turun sähkökirjastoauton pintateippaukset ja auton kyljissä pyörivän Näytönsäästäjä-mediateoksen. Kuva: Anni Oja.

Varsinais-Suomesta julkisen taiteen maakunta

Varsinais-Suomen julkisen taiteen ohjelma sen sijaan kannustaa alueen kuntia ja muita toimijoita julkisen taiteen edistämiseen omalla alueellaan. Ohjelmassa tarjotaan tiiviissä ja helposti ymmärrettävässä muodossa toimintamalleja ja -ohjeita, tietolähteitä ja vertaistukea. Ohjelmassa kuvataan esimerkkiprojektien avulla, mitä julkinen taide on ja mitä se voisi olla paikallisella tasolla. Ohjelman ja siinä kuvattujen työvälineiden avulla pyritään madaltamaan kynnystä toteuttaa erilaisia taidehankkeita. Samalla edistetään prosenttiperiaatteen leviämistä ja hyväksymistä nykyistä laajemmin mukaan kuntien ja muiden organisaatioiden toimintaperiaatteisiin. Voisiko Varsinais-Suomesta muodostua tulevaisuudessa Suomen ensimmäinen maakunta, jossa julkinen taide ulottuu kattavasti ja monipuolisesti kaikkien 27 kunnan alueelle? Sitä alemmas ei ainakaan kannata tähdätä.

Miksi julkista taidetta halutaan edistää?

Miksi kuntien ja muiden yhteisöjen kannattaisi olla aktiivisia julkisen taiteen toimijoita? Taiteen hyvinvointia edistävät vaikutukset ovat tutkitusti merkittävät. Julkisten taidehankkeiden myötä voidaan ihmisten arkiympäristöön tuoda eri aistein koettavia elämyksiä sekä ajattelun virikkeitä ja keskustelunaiheita. Kuntien kulttuuritoimintaa säätelevän lain mukaan kuntien tulee muun muassa edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä sekä tarjota puitteita ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle. Julkinen taide on juuri oikea väline näiden edellytysten täyttämiselle.

Alvar Gullichsen: Posankka, 1999. Kuva: Timo Jerkku / Turun museokeskus.

Julkisella taiteella on myös erittäin vahva kannatus yleisön parissa. Tammikuussa 2021 julkistetun, Taiteen edistämiskeskuksen tilaaman yleisötutkimuksen mukaan 72 prosenttia suomalaisista haluaa taidetta esille omaan arkiympäristöönsä. Turun kohdalla sama luku yltää lähes 80 prosenttiin!

Ohjelmat syntyneet yhteistyön tuloksena

Sekä Turun että Varsinais-Suomen julkisen taiteen ohjelmatyössä on ollut Turun museokeskuksen lisäksi lukuisia sidosryhmiä mukana miettimässä ohjelmien sisältöä, muotoa ja tavoitteita. Turun ohjelma on tehty kaupungin sisäisten ja sidosryhmien kanssa järjestettyjen keskustelutilaisuuksien, työpajojen ja yleisökyselyiden avulla. Varsinais-Suomen julkisen taiteen ohjelma on sen sijaan laadittu pilottihankkeena yhteistyössä alueen kuntien ja taidealan ammattilaisten sekä Taiteen edistämiskeskuksen ja Päijät-Hämeen alueellisen vastuumuseon Lahden museoiden kanssa. Molemmat ohjelmat valmistuvat vuoden 2021 loppuun mennessä, ja ne löytyvät tulevaisuudessa Turun kaupungin verkkosivuilta. Verkon kautta ne toivottavasti päätyvät työvälineiksi erikokoisille suunnittelupöydille ja niiden kautta rikastuttamaan julkisia tiloja koko maakunnan alueella.

Tietoa kirjoittajasta

Ville-Matti
Rautjoki
Apulaisintendentti
Turun museokeskus
Asiasanat: