Aaltonen ja Lilja

Historiallisten tunnusten käyttö tuo arkipäivään arvokkuutta ja jatkuvuutta.

Kansalliskuvanveistäjämme Wäinö Aaltosen syntymäpäivää vietettiin 8.3.

Hauskana sattumana samana päivänä vietetään nykyään myös naistenpäivää – Aaltonenhan oli monien muiden ansioidensa ohella erikoistunut naishahmojen kuvaamiseen. Yksi aaltoslaisen naiskauneusihanteen komeimpia ilmentymiä on kaupungin oma Turun Lilja.

Lilja-veistos oli Turun kaupungin ensimmäinen hankkima ulkoveistos. Kun Aaltonen ehdotti kaupungille sen hankintaa Runebergin puiston kaunistukseksi, hän kirjoitti:

"Weistos on 2,20 cm korkea ja aihe sinänsä sopiva Turun kaupungille, koska Turun vaakunassakin esiintyy sama ”lilja” oornamentti joka on veistetty tähän veistokseen symboliksi, kaunistukseksi ja tueksi.”

Turun Liljaan Aaltonen veisti kaksiulotteiselle, alkujaan Turun keskiaikaisessa sinetissä ja sittemmin kaupungin vaakunassa esiintyneelle heraldiselle liljalle kolmiulotteisen muodon.

Vaakunareliefin kuvion muuttaminen symmetriseksi veistos-aiheeksi vaati kuvanveistäjältä ammattitaitoa ja näkemystä. Kolmiulotteista vaakunaliljaa voi katsoa myös sellaisista kulmista, joista heraldista liljaa ei koskaan kuvata. Silti kyseessä on tunnistettavasti sama tuttu aihe.

Kaukaa menneisyydestä periytyvä vaakunalilja elää nykyään omaa elämäänsä 1960-luvulla piirretyssä kaupungin vaakunassa, jopa keltaisten kaupunkibussien kyljissä ja nyt uudessa, keskustelua herättäneessä kaupungin markkinointilogossa.

Vaakunan ja veistoksen yhteinen ornamentti

Historiallisten tunnusten käyttö tuo arkipäivään arvokkuutta ja jatkuvuutta.

Nykypäivän moninaiset käyttöyhteydet vaativat kuitenkin tutuilta symboleilta joustavuutta. Vaikka heraldiset säännöt säätelevät vaakunaa, niin 1920-luvulla Liljan patsasta veistettäessä kuin myös entistä enemmän nykypäivän visuaalisessa maailmassa symbolit eivät ole pysyviä.

Ne elävä omaa elämäänsä muuttuvana, silti historiaan nojaavina ja tunnistettavina.

Myös itse Lilja-neito on noussut symbolin asemaan. Useimmilla vanhoilla kulttuurikaupungeilla on kaupunkitunnuksensa, joka antaa kaupungin imagolle ja hengelle veistoksen kautta henkilöityvän muodon.

Turun Liljasta on tullut kaupungin merkki, oma nimikkoneito, joka vaakuna-liljaan nojaten odottaa jo kevättä ja tulevia vappurientoja.

 

Kirjoittaja: 
 Riina Tiainen,
 amanuenssi
 Turun museokeskus
Asiasanat: