Biologisen museon uudessa näyttelyssä esillä keräilyaarteita

Monille nykyajan keräilijäsieluille luontokuvaamisesta on tullut ensisijainen tapa kerätä lajihavaintoja

Biologisessa museossa vastikään avautunut Kokoelmia kotoa ja kaukomailta -näyttely avaa Turun museokeskuksen luonnontieteellistä kokoelmaa keräilyharrastuksen näkökulmasta. Esillä on yksityisten keräilijöiden aarteita trooppisista hyönteisistä kotoisiin koulukasvioihin ja vanhoihin linnunmuna- ja mineraalikokoelmiin. 

Kokoelmia kotoa ja kaukomailta -näyttelyn päärooliin valikoituivat kiehtovat kaukomaiden perhoset ja muut eriskummalliset hyönteiset Lasse Vastamäen kokoelmasta. Laatikko toisensa jälkeen hyönteisten väriloisto, siipien kiilto ja valtava koko saivat minut huokailemaan ihastuneena ääneen näyttelyä valmistellessani. Vaikka näyttelyssä esillä olevat hyönteiset ovat loistokkuudessaan omaa luokkaansa, voisin yhtä lailla uppoutua tuntikausiksi hapertuvien kasvioiden lehdille, munakokoelmien pumpulilla vuorattuihin laatikoihin sekä mustekynän koukeroisiin jälkiin. Väistämättä mieleeni hiipii kuitenkin ajatus siitä, moniko näistä eliölajeista on elinseudullaan, lähellä tai kaukana, joutunut väistymään ihmisen tieltä tai onko joku lajeista peräti hävinnyt jo kokonaan. 

Trooppisia perhosia Lasse Vastamäen kokoelmasta. Kuva: Ania Padzik, TMK.

Nykyään vanhat, huolellisesti dokumentoidut eliökokoelmat muodostavat arvokkaan aikasarjan tutkittaessa esimerkiksi muutoksia lintujen pesimäbiologiassa tai kasvilajien levinneisyydessä. Kokoelmiin talletetut yksilöt kertovat meille ajastaan, elinympäristössä tapahtuneista muutoksista ja vaikkapa paljonpuhutusta lajikadosta. Biologisen tiedon lisäksi vanhat kokoelmat säilyttävät myös kerääjiensä perintöä. Vuosikymmenten saatossa keräilijöiden tarinat ovat monesti ehtineet jo unohtua, mutta voimme silti kuvitella Danielin keräämässä kasveja meren rannalta oppikoulun herbaarioon tai Tuuren tyhjentämässä hauraita linnunmunia kenkälaatikkoon keräämäänsä munakokoelmaa varten. Näyttelyssä esillä olevan mineraalien opetuskokoelman on kerännyt edeltäjäni Fredrik Rauha, joka toimi Biologisen museon intendenttinä vuosina 1939–1966. 

Lainsäädäntö ulottuu myös esimerkiksi linnun sulkien keräilyyn

Kerättiinpä kokoelmia sitten estetiikan nälkään tai johonkin muuhun tarpeeseen, monien luontokappaleiden kerääminen on nykyisin lailla säädeltyä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Useimmat meistä tietävät, että esimerkiksi linnunmunia ei tänä päivänä saa kerätä ja että rauhoitetut kasvit pitää jättää poimimatta, mutta monikaan ei tiedä, että lainsäädäntö ulottuu myös esimerkiksi linnun sulkien keräilyyn. Vaikka uhanalaisenkaan lintulajin irronneen sulan kerääminen metsästä ei uhkaa luonnon monimuotoisuutta, kiellolla halutaan varmistaa, ettei keräilyharrastuksella ole yhteyksiä rikolliseen toimintaan, kuten uhanalaisten lajien tai niiden osien laittomaan kauppaan.

Koulukasvio 1930-luvulta. Kuva: Rosa Huuska, TMK.

Monille nykyajan keräilijäsieluille luontokuvaamisesta on tullut ensisijainen tapa kerätä lajihavaintoja. Jotta kauniista kasveista ja ihmeellisistä ötököistä otetut kuvat eivät tallentuisi ainoastaan puhelimen muistiin unohtuakseen sinne, omat lajihavainnot kannattaa lisätä maksuttomaan iNaturalist-sovellukseen, jonka kautta havainnot ovat niin tutkijoiden, viranomaisten kuin muiden kansalaistenkin käytettävissä. Vastavuoroisesti sovellus tarjoaa kenelle tahansa mainion mahdollisuuden oppia tunnistamaan lajeja laajan asiantuntijayhteisön avulla.
 

Kokoelmia kotoa ja kaukomailta -näyttely

  • Biologinen museo, Neitsytpolku 1, Turku
  • Aukioloajat ja pääsymaksut
  • Tulossa huhtikuussa! Luontoviikonloppuna 22.–23.4. tutustutaan yhdessä luonnontieteellisen kokoelman keräämiseen ja askaroidaan kauniiden perhosten ja kiehtovien kasvien parissa.

Tietoa kirjoittajasta

Siiri
Jaakkola
Amanuenssi
Turun museokeskus