Kulttuurinen nuorisotyö ja hyvinvointi

Flow-tilan aikana ympäristö ja ajan käsitys voivat hämärtyä, kun tekemiseen keskittyminen vie huomion kaikelta muulta.

Kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on puhuttu paljon viimeisten vuosien aikana. Tukea tähän keskusteluun on tuonut lukuisat tutkimukset, joiden mukaan kulttuuriin ja taiteeseen liittyy hyvinvointia ja terveyttä tukevia elementtejä. Erilaisten vaikutusten skaala liikkuu laajalla alalla aina rentoutumisesta voimaantumiseen ja yhteenkuuluvuuden tunteesta verenpaineen laskuun.

Kulttuuri ja taide muodostavat laajan kentän, jonka sisällä niitä voidaan valjastaa käyttöön monella eri tapaa. Taiteen ammattilaiset tuottavat ja luovat taidetta muiden kulutettavaksi. Taiteen harrastajat puolestaan voivat nauttia taiteesta sitä tuottaen tai nauttien muiden tuotoksista. Terveys-, sosiaali- ja kasvatusalan suuntaan liikuttaessa voidaan alkaa puhua taiteen käyttämisestä terapiana tai sen terapeuttisista vaikutuksista. Nuorisotyön sisällä kulttuurista puhutaan välineenä tai menetelmänä tehdä nuorisotyötä.

Mitä on kulttuurinen nuorisotyö?

Turun kaupungin nuorisopalveluilla on vuosikymmenten kokemus kulttuurisen nuorisotyön tekemisestä. Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa toteutetaan kulttuurista nuorisotyötä tarjoamalla mahdollisuuksia taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Osallisuus ja osallistumisen kokemus ovat keskeisessä osassa samoin kuin nuorten ehdoilla toimiminen. Taide- ja kulttuuritoiminnan taustalla kulkee kuitenkin vahvasti myös oppimisen ja kasvun taso; tekemisen ohessa syntyy merkityksiä, joita voidaan yhdessä ihmetellä ja pohtia. Nämä asiat ovat mukana kasvun tukemisessa ja osana nuoren identiteetin rakentumisessa. Nuori maalaa omakuvaa taidepajassa ja samalla pohtii omaa minuuttaan. Mitä haluan tällä kuvalla kertoa itsestäni? Mitä haluan näyttää muille ja mitä jätän näyttämättä?

 

Savesta hyvinvointia

Oma työni on toimia taidepajaohjaajana Vimman savipajalla, jossa teen kulttuurista nuorisotyötä. Työni ohessa olen opiskellut sosionomiksi(AMK), suuntatuen opinnoissani kuvataideterapeuttisiin menetelmiin. Opinnäytetyössäni halusin lähteä selvittämään, millaisia hyvinvointia tukevia asioita liittyy savitöiden harrastamiseen.

Haastattelin savipajalla käyviä nuoria aikuisia. Haastatteluiden pohjalta alkoi hahmottua kuva, joka vastasi hyvinvointi- ja onnellisuustutkimuksen saroilla tehtyjen tutkimusten tuloksia. Savitöiden harrastamiseen liittyy hetkellisen ilon ja uuden tuotteen saamisen lisäksi tasoja, jotka ovat yhteydessä kokonaisvaltaiseen hyvään oloon.

Savitöiden tekeminen on itsensä mielekästä toteuttamista. Yksilön kokeman hyvinvoinnin kannalta itsensä toteuttaminen ja omien päätösten tekeminen on ehdottoman tärkeää. Vimman avoimessa savipajassa paja on asiakkaiden vapaassa käytössä ja he saavat tehdä omaa taidetyöskentelyään omien ideoidensa pohjalta. Ohjaaja auttaa ja opastaa tekniikoissa, mutta ei määrää millaisia töitä pajassa tehdään. Tämä vapaan työskentelyn mahdollisuus nousi opinnäytetyön tuloksista myös merkityksellään ilmi. Tämä myös erotti aiemmat savityöskentelykokemukset Vimmassa tapahtuneista kokemuksista.

Savitöiden harrastamiseen liittyy myös sosiaalinen aspekti, jossa harrastamisen aikaisella vuorovaikutuksella on merkitystä. Yhdessä muiden kanssa tekeminen, tuen ja kannustuksen saaminen ympärillä olevilta ihmisiltä ovat osa harrastuksessa koettavia asioita. Toistuvaksi teemaksi haastatteluissa nousi myös saviharrastuksen rentouttava vaikutus. Moni kuvasi savitöiden tekemisen aikaisia kokemuksiaan sanalla flow, jolla tarkoitettiin syvää rentoutumisen tilaa. Flow-tilan aikana ympäristö ja ajan käsitys voivat hämärtyä, kun tekemiseen keskittyminen vie huomion kaikelta muulta.

Savitöiden harrastamisessa on mukana myös oppimisen taso. Oppimista tapahtuu sekä konkreettisella että abstraktilla tasolla. Uusien tekniikoiden haltuunotto on aina opettelua, jonka kautta tekninen taituruus kehittyy. Toisaalta savitöiden tekeminen on saven perusolemuksen takia kärsivällisyyttä vaativa laji, jossa iso osa ajasta menee odotteluun kuivumisten ja polttojen välillä. Kärsivällisyyden kasvattamisen lisäksi saviharrastus antaa mahdollisuuksia peilata omia teoksiaan omaan identiteettiinsä valmiin työn heijastaessa tekijäänsä.

Kulttuurisen nuorisotyön menetelmien kautta nuori ilmaisee tunteitaan ja arvojaan, ja samalla kulttuurisen nuorisotyön panos rikastuttaa, täydentää ja monipuolistaa taide- ja kulttuurikenttää.

Koko opinnäytetyö on luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/505420

 

Hanna Järvenpää

Tietoa kirjoittajasta

Hanna
Järvenpää
ohjaaja
Turun kaupungin nuorisopalvelut, Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman taidepajat