Lukukeskuksen keväällä 2020 teettämän tutkimuksen mukaan noin 60 % suomalaisista aikuisista kokee lukevansa tai kuuntelevansa kirjoja liian vähän. Tutkimuksen mukaan myös pienten lasten vanhemmista noin 63 % kokee lukevansa lapsilleen liian vähän. Syyksi lukemisen vähyydelle mainitaan vaikeus keskittyä lukemiseen sekä ajanpuute. Vaikka suomalaiset kokevatkin lukevansa liian vähän, mainitsevat suomalaiset silti usein juuri lukemisen harrastuksekseen.
Luettujen kirjojen määrä per suomalainen on viime vuosien aikana vähentynyt huomattavasti huolimatta siitä, että lukeminen koetaan harrastuksena. Tutkimuksen mukaan myös lukemista kohtaan olevat asenteet ovat viime vuosina muuttuneet, etenkin kielteisempään suuntaan. Yhä useampi suomalaisvanhempi kertoo, ettei itse pidä lukemisesta. Huolestuttavaa tästä tekee se, että lukutaito, lukukulttuuri ja lukuharrastus, mutta myös lukutaidottomuus ja lukemattomuus, tuntuvat periytyvän vanhemmilta ja huoltajilta jälkipolville.
Olen itse kasvanut kodissa, jossa oli kirjahylly. Omassa lapsuudessani kirjahylly löytyi miltei poikkeuksetta jokaisen kodista. Lapsuudenkotini kirjahylly oli iso ja täynnä kirjoja ja kirjallisuutta, mutta myös erilaisia muistoja ja kuvia. Omassa huoneessani minulla oli oma kirjahylly, joka oli täynnä kirjoja, joita olin saanut lahjaksi vanhemmiltani, kummeiltani, sukulaisiltani ja tutuiltani. Kirja oli joka jouluinen perinnelahja. Kävimme myös ahkerasti silloisen kotikuntani lähikirjastossa äitini ja siskoni kanssa, ja kotiin lähdettiin joka kerta painavien kirjakassien kanssa. Taisimme jopa joskus saada kuukauden ahkerimpien lainaajien palkinnon.
Nykykodeista harvemmin enää löytyy kirjahyllyä, ainakaan samassa mittakaavassa kuin muutama kymmenen vuotta sitten. Eipä löydy omasta kodistanikaan nykyisin kuin yksi pieni seinähylly, jota koristaa valitsemani kirjat. Loput ovat säilössä varastossa. Myöskään kyseistä lähikirjastoa, jossa äitini kanssa ahkerasti vierailimme, ei enää ole.
On hienoa huomata, että tänä päivänä lukemisen ja sen tukemisen tärkeys tiedostetaan ja eri tahot eri aloilta ovat ryhtyneet toimeen näissä koko yhteiskunnan yhteisissä lukutalkoissa. Erityisen hienoa kehitystä ja tiedotusta seuratessa on ollut huomata, että lukutaidon, lukukulttuurin ja lukuharrastuksen monipuolisuus ja laajuus on tiedostettu. Lukeminen todellakin on arkipäivää, mutta erilaista kuin ennen. Voisikin siis sanoa, että lukeminen ei enää ole ennallaan.
Kirjallisten sisältöjen tarjonta on suurempaa kuin koskaan aiemmin ja kirjoja voi nykyisin perinteisen kirjan sijaan lukea e-kirjana tai jopa kuunnella lukemisen sijaan. Uudet innovaatiot ja sovellukset valtaavat yhä enemmän alaa perinteiseltä lukemiselta näin laajentaen lukemisen käsitystä entisestään. Sisällön lisäksi myös erilaisia lukijakuntia ja -tyyppejä on enemmän kuin aiemmin, joka jälleen laajentaa käsitystä ja määritelmää lukemisesta ja lukutaidosta. Lukulaitteet ja erilaiset lukemista tukevat ohjelmat ovat avanneet aivan uuden lukemisen ja kirjallisuuden kentän.
Lukeminen ja lukuharrastus mielletään usein vain kirjojen lukemiseksi tai kuuntelemiseksi. Mutta lukeminen on myös paljon muuta. Lukemisesta ja lukutaidosta puhutaan nyt erityisen paljon keskustelun usein painottuessa puutteisiin, lukutaidottomuuteen ja lukuinnottomuuteen. Vaikka edellä mainitut huomiot ja painotukset ovatkin huolestuttavia, olisi samassa yhteydessä tärkeää täsmentää lukemisen, lukutaidon ja lukuharrastuksen käsitteiden laajuutta ja lukijoiden vahvuuksia, unohtamatta medialukutaitoa ja sosiaalisen median kirjallista maailmaa!
Lukeminen todellakin on arkipäivää ja tärkeä osa sitä, lukemisen ja lukutaidon muodot, sisällöt, tavat ja tyylit vain ovat muuttuneet! Lukuharrastuksen voi omaksua kuka vain, ilman kymmenien tai satojen kirjojen lukemista vuodessa. Toinen lukee kirjoja, kolmas lehtiä, neljäs somea ja viides näitä kaikkia. Kun lukeminen todellakin on arkipäivää.
Lokakuussa Turussa vietetään lukukuuta Koko Turku lukee -kampanjan merkeissä. Kampanjan aikana kaupunkilaisia kannustetaan lukemaan kirjoja sekä vinkkaamaan muille lukemistaan teoksista. Kampanjalla halutaan myös kannustaa lukemaan ääneen lapsille. Kampanjassa mukana ovat Turun kaupunginkirjasto, kaupungin varhaiskasvatus ja neuvolat, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
