Kuraattori tukee ja kuuntelee taiteilijaa

Eettisen kuratoinnin keskiössä tulisi olla taiteilijan kohtaaminen

Arte ry:n ja Titanikin uusi toiminnanjohtaja Mirjami Schuppert kirjoittaa taidekuraattorin moninaisesta työnkuvasta. Kuraattorin keskeisin tehtävä on tukea taiteilijoita heidän maailmoja luovassa tehtävässään.

Muutin pandemian keskellä Suomeen työn perässä. Reilu puoli vuotta sitten aloitin työni Arten ja Titanikin toiminnanjohtajana. Viime vuodet olen toiminut vapaana kuraattorina lähinnä Isossa-Britanniassa. Paluu Suomeen sekä yhdistyksen johdossa toimiminen tässä hankalassa tilanteessa on aiheuttanut haasteita, mutta samalla kirkastanut sitä, mitä koen kuraattorin tehtävässä erityisen tärkeäksi: taiteilijasta huolen pitäminen.

Sanan ”kuraattori” etymologia viittaa huolenpitoon. Perinteisesti kuraattorin tehtävä on ollut juuri taiteesta huolehtiminen, etenkin museoiden kokoelmien ylläpito. Suomessahan termi tunnetaan parhaiten koulujen yhteydessä; kuraattori on sosiaalityöntekijä, joka toimii koulujen oppilashuollossa.  

Taiteilija keskiössä

Minulle on  tärkeää omassa työssäni nimenomaan kohtaaminen ihmisten – taiteilijoiden – kanssa sekä heistä huolehtiminen. Koska teen töitä taideinstituutiossa, jolla ei ole kokoelmaa, ensisijainen kohtaaminen ei tapahdu taideteoksen vaan taiteilijan kanssa.

Johanna Porola ja Lydia Toivanen juhlistamassa easy-musavideon julkaisua. Kuva: Mirjami Schuppert

Kuraattorin työ on usein melkoista sillisalaattia sekä asioiden ja ihmisten välissä luovimista. Sitä onkin kutsuttu ”middlemanin”, eli välikäden, rooliksi. Instituutio tai organisaatio, jonka palveluksessa kuraattori työskentelee, asettaa omat vaatimuksensa, samoin erinäiset rahoittajatahot ja yhteistyökumppanit.

Samaan aikaan yleisön asema on hyvin tärkeä, sillä heillehän näyttelyitä tehdään, joskin yleisöistä yksikössä puhuminen antaa harhaanjohtavan kuvan näyttelyvieraiden monimuotoisuudesta. Toisaalta näyttelyitä tehdessä itse taideteos tulisi olla keskiössä, tehden valintoja suhteessa näytteillä olevaan teokseen. Myöskään kuraattorin omia intressejä ja ambitioita ei voi jättää huomioimatta, sillä juuri ne ohjaavat tekemään parempia, vaikuttavampia ja kriittisempiä näyttelyitä.

Tulevaisuuden mahdollistaminen

Taiteilijan rooli lukuisten eri suuntaan vetävien vaatimusten välissä uhkaa jäädä hyvin kapeaksi. Siksi omassa työssäni koen, että eettisen kuratoinnin keskiössä tulisi olla taiteilija ja taiteilijan kohtaaminen. Uuden näyttelyn tai projektin yhteydessä tehtävänäni on kuunnella taiteilijaa, hänen ajatuksiaan, ideoitaan ja kysymyksiään. Vasta sen jälkeen tulee kaikki muu – suhteessa taiteilijaan ja hänen tekemäänsä työhön. Tämä ei tarkoita kompromissitonta taiteilijan pillin mukaan marssimista, vaan se tähtää siihen, että taiteilijan tekemälle työlle annetaan tilaa ja sen tarvitsema tuki.

Taiteilija Susan Connolly ripustamassa teostaan Kunsthaus Dahlemissa. Kuva: Mirjami Schuppert

Kuraattorina toimiminen on oma tapani olla maailmassa. Kiinnostukseni taiteeseen ja näyttelyiden tekemiseen on taiteen mahdollisuudessa avata ajatteluamme. Koen, että taide luo tulevaisuutta, mahdollisuuden käsitellä jotain, mikä ei ole vielä olemassa. Taiteilijoiden tukeminen heidän maailmoja luovassa tehtävässään on kuraattorin ensisijainen tehtävä.

Tietoa kirjoittajasta

Mirjami
Schuppert
Vapaa kuraattori, Arte ry:n ja Titanikin toiminnanjohtaja