Likainen, pelottava, rakas Itämeremme

Juuri sinä voit olla mukana pelastamassa Itämerta

Olet ehkä joskus tavannut intohimoisen meri-ihmisen. Sellaisen, jonka silmiin syttyy palo heti, kun keskustelu sivuaakin merta. Runollisin sanankääntein hän muistelee lapsuutensa kesäretkiä saaristossa, selviytymistä myrskyn keskellä, ikimuistoisia kalansaaliitaan ja sitä, miten rauhoittavaa on vain istua rannalla katsellen horisonttia. Hän rakastaa merta.

Olet ehkä tavannut myös kaltaisiani: sellaisia, joille meri on ennen kaikkea iso, pelottava ja arvaamaton. Sellaisia, joille Itämerestä tulee ensimmäisenä mieleen – lapsuuden päättymättömien kesäpäivien sijaan − joka vuosi toistuvat uutiskuvat: ennätyssuuret sinileväkukinnat, merilintuihin kertynyt muoviroska, karanneisiin verkkoihin takertuneet hylkeet ja muut huolenaiheet.  

Tunnettu ranskalainen merentutkija ja mertensuojelija Jacques Cousteau on todennut ”Ihmiset suojelevat sitä, mitä rakastavat”. Mutta voiko todella rakastaa jotakin, jonka olemme itse lianneet ja joka silminnähden kärsii kaikesta siitä, mitä sinne kaadamme? 

John Nurmisen Säätiöllä teemme töitä Itämeren ja sen perinnön pelastamiseksi

Vaikka tiedämme, miten hälyttävä Itämeren tila on, emme lannistu, sillä tekemistämme ohjaa toivo Itämeren paremmasta tulevaisuudesta ja vankka usko siihen, että se on saavutettavissa. Mottomme ovat Vielä ei ole liian myöhäistä ja Mikään ei ole mahdotonta

”Ihmiset suojelevat sitä, mitä rakastavat”

Säätiön työ on vuosien saatossa näyttänyt toteen sen, että Itämeren tilan parantaminen on todella mahdollista. Hankkeidemme myötä Suomenlahteen päätyvää fosforikuormaa on saatu leikattua huikeat 60 prosenttia. Olemme pyrkineet leikkaamaan ravinnepäästöjä systemaattisesti ja tehokkaasti aina suuremmasta päästölähteestä kohti pienempiä. Suuret pistemäiset päästöt jätevedenpuhdistamoilta ja teollisuudesta on jo monessa paikassa saatu kuriin.  

Maatalouden ravinnevalumia on leikattu kipsihankkeissamme, joissa peltojen kipsikäsittelyllä vähennetään fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Lantakierrätys-pilotissa kehitetään mallia siihen, miten isojen eläintilojen tuottaman lannan ravinteet voidaan hyödyntää kustannustehokkaasti siellä, missä ravinteista on pulaa. Uusimmissa hankkeissamme pureudumme myös muun muassa biokaasulaitosten ja lannoitteiden laivakuljetusten päästöjen vähentämiseen.

Mereen on päätynyt vuosikymmenten saatossa niin paljon ravinteita, että nykyisen kuormituksen leikkaaminen ei kuitenkaan yksin riitä meren tilan pelastamiseksi. Ravinteiden poistaminen merestä ei ole ihan yksinkertainen juttu, mutta siihenkin meillä on muutama ratkaisu: Lähikala-hankkeessa rakensimme markkinaehtoisen arvoketjun, jolla Saaristomeren särkikalat saadaan ruokatuotteiksi kuluttajille ja samalla ravinteita poistuu merestä. Rannikkoruoko-hankkeessa pyritään rakentamaan vastaavanlainen arvoketju, jolla rannoilta niitettävä ruoko saadaan hyötykäyttöön korvaamaan turvetta kasvualustana. 

Tarvitsemme mukaan nekin, jotka kärsivät merisairaudesta jo purjevenettä ajatellessaan.

Ilmastonmuutos kiihdyttää Itämeren rehevöitymistä entisestään ja siksi meren suojelulla alkaa olla kiire. Siksi ei riitä, että vain purjehtijat, sukeltajat, saariston asukkaat, merentutkijat ja muut intohimoiset meri-ihmiset suojelevat merta. Tarvitsemme mukaan myös tavalliset maakravut, Sisä-Suomen kasvatit ja nekin, jotka kärsivät merisairaudesta jo purjevenettä ajatellessaan.

Olipa meri sinulle ennemmin sielunmaisema tai outo ja pelottava, juuri sinä voit olla mukana pelastamassa Itämerta. Arkisilla valinnoilla ruokakaupassa, Järvi-Suomen mökkirannoilla ja koko Suomen vaaliuurnilla on merkitystä Itämeren tilaan. Rakastatpa sitten enemmän tyrskyävää merta tai kovaa maata jalkojesi alla, usko, toivo ja toimi kanssamme puhtaamman meren puolesta. Vielä ei ole liian myöhäistä. 

WAM: Epävarma horisontti 6.3.–16.5.2021

  • Blogikirjoitus on julkaistu myös WAMblogissa 26.3.2021
  • Näyttely tarkastelee muuttuvaa merta ympärillämme. 
  • Näyttely on toteutettu yhteistyössä John Nurmisen Säätiön sekä Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa
  • Lue lisää Epävarma horisontti -näyttelystä

Tietoa kirjoittajasta

Eeva
Puustjärvi
Projektipäällikkö, Puhdas Itämeri -hankkeet
John Nurmisen Säätiö