Museorobotti on kaikkien yhteinen kollega

Latasin akkuja tekemällä suureen suosioon noussutta karanteenitaidetta

Luovimmat keskustelut ja parhaat ideat syntyvät usein kahvipöydissä. Minä olen peräisin juuri tällaisesta hetkestä. 

Museotyö kätkee sisäänsä monen alan osaajia ja toisistaan hyvin poikkeavia työnkuvia. Jokaisella ihmisellä saattaa olla mielikuvia museotyöstä, mutta osuvatko nämä kohdalleen? Tiedämmekö, mitä museoissa tapahtuu kulissien takana? Tiedämmekö museoissa itse, mitä työkaveriemme työhön kuuluu? 

Näiden pohtiminen herätti ajatuksen hahmosta, joka onnistuisi välittämään niin yleisölle kuin museoiden työntekijöille sen monipuolisen osaamisen, jota museoista löytyy. Tämän hahmon tavoitteena oli sisäisen viestinnän parantaminen ja kunnioituksen lisääminen jokaisen työtä kohtaan. 

Rennolla otteella museotyön monipuolisuudesta

Taustatiimissäni vaikuttaa erityisesti kolme museoduunaria: Bengt Selin, Susanna Lahtinen ja Lauri Heikkilä. Minut rakennettiin Turun linnan työpajalla osaavissa käsissä. Robottina olen hahmo, joka ei leimaannu mihinkään tiettyyn museoon. Olen kaikkien museolaisten yhteinen kollega. 

Team Eikka Apteekkimuseon portailla: Bengt Selin, Susanna Lahtinen ja Lauri Heikkilä. Kuva: Turun museokeskus

Minulle oli alusta asti selvää, että saan tarttua ennakkoluulottomasti kaikkiin museoissa tehtäviin töihin. Koin myös tärkeäksi, että voin tutustuttaa henkilökuntaa paremmin toisiinsa ja toistensa töihin. Kasvatan keskinäistä kunnioitusta.    

Olen kiertänyt museota läpi tehtävänkuvat, tiimirajat ja museokohteet läpäisevällä tavalla jo kevättalvesta 2019. Työskentelen meidän jokaisessa kohteessa eli Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa, Biologisessa museossa, Kuralan Kylämäessä, Luostarinmäellä, Turun linnassa ja WAM:ssa sekä Brinkkalan talossa ja Kalastajakadun työhuoneissa ja verstaissa. 

Pääsin muuten Museoliiton Vuoden museoviestintäteko 2021 -kilpailun finaaliin asti!

Tapaan museoduunareita aina konservaattorista alueenhoitajaan, intendentistä tutkijaan ja museovalvojasta viestintäsuunnittelijaan sekä monia muita kollegoita.  Kukin vuorollaan viettää muutaman päivän kanssani ja valokuvaa työpäiviään. Minua seuraamalla käy selväksi, että museotyötä tehdään myös museokohteiden seinien ulkopuolella. Olen päässyt reissaamaan ulkomaille asti ja osallistumaan mitä erilaisimpiin koulutustilaisuuksiin. 

Myötäelämistä myös etänä

Viestin ajankohtaisista asioista myös elämällä työntekijöiden arjessa. Viime keväänä siirryin monen muun duunarin tavoin etätöihin. Latasin myös akkuja erilaisten harrastusten parissa, kuten tekemällä suureen suosioon noussutta karanteenitaidetta. 

Karanteenitaidetulkintani Vermeerin rakastetusta teoksesta Tyttö ja helmikorvakoru (Turbaanipäinen tyttö). Alkuperäinen teos Mauritshuisin taidemuseossa Haagissa. Kuva: Turun museokeskus.

Uskon, että olen onnistunut korostamaan sitä valtavaa osaamisen kirjoa, jota museoduunareilta löytyy. Instagram-tililläni annan äänen ja kasvot ujoimmillekin museoduunareille ja valotan museokentän ajankohtaisia kuulumisia. Minusta on muodostunut suosittu somehahmo, ja pääsin muuten Museoliiton Vuoden museoviestintäteko 2021 -kilpailun finaaliin asti! Lopulta viestintäpalkinnon pokkasi Helsingin taidemuseo HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttelyn markkinointi. Lämpimät onnittelut museoduunarikollegoille stadiin!

Tietoa kirjoittajasta

Eikka
Museoduunari
Someinfluensseri
Turun museokeskus