Sisustusarkkitehti Carin Bryggman erottuu kuvan ainoana naisena hyvin yhdeksän miehen keskeltä. Kuvaustilanne on arvokas: kyseessä on Turun siunauskappelin urakkasopimuksen allekirjoitustilaisuus. Bryggman joutui uransa aikana usein tilanteisiin, joissa oli ainoa nainen. Hän työskenteli miesvaltaisten hallintoelinten, rakennusliikkeiden, arkkitehtitoimistojen ja huonekalutehtaiden kanssa.

Olen tutustunut Bryggmaniin toimiessani tuottajana Turun linnaan 1.6.2020 avatussa näyttelyssä Sisustusarkkitehti Carin Bryggman 100 vuotta. Vähitellen minulle on valjennut miten moneen paikkaan Bryggman jätti kädenjälkensä. Bryggman esiintyi vaatimattomasti, vaikka piirustusten määrän perusteella hän tuntuu sisustaneen koko kaupungin: keskustakortteleiden kahviloita, ravintoloita, liiketiloja, pankkikonttoreita, opiskelija-asuntoloita, kappeleita ja yksityisasuntoja. Tärkein ja pitkäkestoisin työ oli kuitenkin Turun linna.

Bryggman työpöytänsä ääressä 1950-luvulla. Kuva: Turun museokeskus / Uolevi Nuotio.

Carin Bryggman ja Uolevi Nuotio Turun linnan eteusaulassa 1950-luvulla. Kuva: Turun museokeskus / kuvaaja tuntematon.

Bryggman oli uranuurtaja. Hän perusti vain 29-vuotiaana oman suunnittelutoimiston nimellä Sisustusarkkitehti Carin Bryggman. Kotikaupungissaan Turussa hän saavutti nopeasti valtavan suosion. Arkkitehti-isä Erik Bryggmanin suunnittelemat rakennukset antoivat hänelle ponnahduslaudan alansa huipulle, ainakin Suomen mittakaavassa. Myöhemmin hän otti yritykseensä kumppaniksi miehensä Uolevi Nuotion, ja he työskentelivät yhdessä avioliiton ajan, 9 vuotta.

Turun linnan Iso linnantupa, jossa näkyvät Carin Bryggmanin suunnittelemat valaisimet ja tuolit.. Kuva: Turun museokeskus / Esko Ahti, 1960-luku.

Tämänhetkinen näkymä Isosta linnantuvasta, jossa on 1.6. avattu näyttely "Sisustusarkkitehti Carin Bryggman 100 vuotta". Kuva: Anna Perälä, 2020.

Bryggman suunnitteli Turun linnaan myös hyvin arkisia esineitä. Eteisaulan tuhkakuppi muistuttaa ajasta, jolloin tupakansavu leijaili linnan sisätiloissa. Kuva: Anna Perälä, 2020.

Turun linnan näyttelyssä nousee esille kysymys sisustusarkkitehdin työn säilymisestä. Valtaosa Bryggmanin suunnittelemista sisustuksista katosi vain vuosikymmenen tai parin kuluttua valmistumisesta. Ajattelepa itse nuhjaantuneita 15 vuotta vanhoja myymäläkalusteita. Tuntuvatko tuoreilta ja houkuttelevilta? Liiketiloissa ja vaikkapa kahviloissa raikkaus ja muodinmukaisuus ovat tärkeitä, ja vanhat kalusteet lentävät usein surutta ulos. Niin on käynyt myös monille Carin Bryggmanin kalusteille, jotka hän suunnitteli varta vasten tiettyyn tilaan.

Erityisen arvokkaissa julkisissa tiloissa, kuten Turun linnassa tilanne on onneksi toinen. Bryggmanin suunnittelemat valaisimet ja huonekalut ovat säilyneet käytössä tähän päivään asti.

Turun linnan kuninkaansalin valaisimia. Kuva: Turun museokeskus / Ania Padzik.

Viikko sitten, 15.6.2020, on avattu uudistettu linnan Pohjoinen näyttelyhalli, jonka vitriinit Bryggman suunnitteli. Näyttelyhallin puitteet on tuotu nykyaikaan Bryggmanin suunnittelutyötä kunnioittaen: alkuperäiset vitriinit on verhoiltu uudelleen ja niihin on asennettu nykyaikainen näyttelyvalaistus, ja pukuvitriineihin on vaihdettu heijastamattomat lasit. Näytteille on valittu häikäisevää pukuloistoa ja säätyläiskotien esineitä 1600-luvulta alkaen. Tervetuloa katsomaan!

Pohjoinen näyttelyhalli 1960-luvulla. Kuva: Turun museokeskus / P. O. Welin.

Pohjoinen näyttelyhalli uudistettuna vuonna 2020. Kuva: Turun museokeskus / Päivi Lönnberg.

Blogikirjoituksen ensimmäinen kuva: Ylösnousemuskappelin allekirjoitustilaisuus. Carin Bryggman seisoo takarivissä, toisena vasemmalta. Turun museokeskus / Auvo Salminen, 1983.