Suomen Joutsenen ranskalainen menneisyys

Vanha laiva jaksaa edelleen yllättää.

Elokuussa 1902 St Nazairen telakalla Ranskassa veteen lasketaan teräsrunkoinen, kolmimastoinen purjelaiva, alustyypiltään fregatti. Sen on tilannut nantesilainen varustamo, Société des armateurs nantais.  Samaan tilaukseen sisältyy myös toinen samanlainen alus, joka valmistuu kuukautta myöhemmin. Alusten valmistumista tukee rahallisesti Ranskan valtio, joka tarvitsee rahtilaivoja harjoittamaan vientiä Euroopasta Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Australiaan. Samaan tyyppiluokkaan rakennetaan myös monta muuta alusta, jotka kaikki nimetään ranskalaisten suurmiesten mukaan, Kaarle Suuresta alkaen. Tämä alus nimetään Laënneciksi, bretagnelaisen lääkärin ja stetoskoopin keksijän René Laënnecin mukaan.

Laënnec lähtee neitsytmatkalleen kaksi kuukautta myöhemmin lokakuussa 1902 kohti Cardiffia, Walesia, mutta matka ei suju hyvin. Kun alusta hinataan Bristolin kanaalissa kohti satamaa, se törmää englantilaiseen rahtilaivaan Penzanceen ja vaurioituu. Englantilaisalukselle tosin käy vielä huonommin – se uppoaa. Tapausta seuraa oikeudenkäynti, jonka seurauksena Laënnec tuomitaan syylliseksi yhteentörmäykseen.  Myös tulevat vuodet koettelevat. Alus kokee lisää onnettomuuksia, kapinan, maailmansotia ja omistajanvaihdoksia. Ranskasta alus kulkeutuu Saksaan, josta taas lopulta Suomeen. Vuonna 1930 sen nimi vaihtuu Suomen Joutseneksi. Suomessa alus toimii ensin laivaston käytössä, sen jälkeen merimiesammattikouluna ja lopulta museolaivana.

Kesäkuussa 2020 aluksen menneisyys nostaa päätään. Turkuun, jossa alus on ollut jo 60 vuotta, saapuu A4-kokoinen kirjekuori Ranskasta. Kirjekuoreen on merkattu osoitteeksi Suomen Joutsen, Port de Turku, mutta posti ohjaa sen meille Forum Marinumiin. Kuoresta löytyy ranskankielinen, käsin kirjoitettu kirje, jossa kerrotaan, että viestin kirjoittaja on Laënnecin viimeisen kapteenin, Emile Delanoën, pojanpoika ja hän lähettää kirjeessä historiallisia dokumentteja liittyen Suomen Joutsenen ranskalaisvuosiin, esimerkiksi varustajan kanssa käytyä kirjeenvaihtoa Laënnecin viimeiseltä vuodelta. Paperit valottavat uusia asioita myös kapteeni Delanoën elämästä ja urasta: ennen Laënnecia hän toimi kapteenina Le Pilier -purjealuksella, mutta laiva joutui ensimmäisessä maailmansodassa saksalaisten torpedoimaksi. Delanoën mukana matkusti usein hänen perheensä, ja perheenjäsenet olivatkin Ranskan viimeisiä kaphornareita (Kap Hornin purjealuksella ohittaneita merenkulkijoita). Suomen Joutsen -asiantuntija Visa Auvisen ja museon ranskalaiskontaktin avulla kirjeen lähettäjään saatiin yhteys, ja saimme lisää aineistoa museon haltuun.

Elokuussa 2022 alus täyttää 120 vuotta, jonka kunniaksi Forum Marinum järjestää monenlaista yleisöohjelmaa läpi kesän. Laivan ranskalaiskausi tuntui itseoikeutetulta teemalta viime aikoina esiin nousseiden asioiden vuoksi. Vanha laiva jaksaa edelleen yllättää ja yhteydet Ranskaan jatkuvat: Ranskassa on tekeillä Suomen Joutsenen ranskalaiskauteen keskittyvä tietokirja, jossa on luvattu olevan yllätyksiä meillekin. Mitä kaikkea vielä selviääkään? Jos alus osaisi puhua…

Suomen Joutsenella on edelleen merkkejä laivan ranskalaisesta menneisyydestä. Cambuse tarkoittaa kapyysiä, laivan keittiötä. Kuva: Jorma Kontio, Forum Marinum.

Suomen Joutsen ja muut Forum Marinumin museolaivat ovat avoinna  päivittäin 4.6. – 21.8.2022.

Lisäksi Suomen Joutsen on aina avoinna Digimuseossa verkossa osoitteessa: 
digimuseo.fi/nayttelyt/suomen-joutsenen-historia/

Kuva 1: Laënnec Falmouthissa, Australiassa. Kuva: Rauman merimuseo.

Tietoa kirjoittajasta

Maria
Jokela
apulaistutkija
Forum Marinum