Uuden kirjastopalvelujohtajan mietteitä
Arvoisat turkulaiset kulttuurin ja sivistyksen ystävät,
Turussa valtaosalla kaupunkilaisista on kokemuksia kirjaston palveluiden käytöstä. Kun kirjasto saa sitten uuden johtajan, on aivan luonnollista, että kansalaiset haluavat tietää, miten tämä henkilö aikoo kehittää kirjastoa ja minkälaisia ajatuksia hänellä on kirjastolaitoksen tehtävistä.
Uutena kirjastopalvelujohtajana olen etuoikeutetussa asemassa, sillä haltuuni uskottiin tämän vuoden alussa upea ja 2000-luvulla laajennettu kirjastorakennus Turun keskustassa sekä henkilökunta, jolla on monipuolinen ja korkeatasoinen palveluosaaminen.
Uudistetusta Turun kaupunginkirjastosta on tällä vuosikymmenellä tullut vetovoimainen kansalaisten keskus.
Sinne ei tulla ainoastaan tutustumaan kirjauutuuksiin, lukemaan paikallisia ja valtakunnallisia lehtiä, vaan myös tekemään lukulöytöjä laadukkaasta lastenkirjavalikoimasta, kuuntelemaan ajankohtaisia esitelmiä ja nauttimaan virkistävistä taidetapahtumista. Kirjastossa toimii myös suosittu musiikkikirjasto ja sinne kokoontuu useita lukupiirejä.
Turkulaisten oma kirjasto antaa elämyksiä, herättää uusia ajatuksia ja auttaa ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa. Se, että kaupunkilaiset arvostavat kirjaston tarjoamia palveluita ilmenee jo muutamasta tilastoluvusta. Vuonna 2014 kaupungin pää- ja lähikirjastoissa käytiin kaikkiaan lähes 3 miljoonaa kertaa, lainoja rekisteröitiin noin 1,8 miljoonaa ja kirjaston tapahtumissa kävi 28 000 henkilöä.
Kirjasto haasteiden edessä
Vaikka kirjaston asiat ovat tänä päivänä hyvin, sen toimintamalleja täytyy kehittää jatkuvasti. Vain tällä tavalla voidaan taata, että palvelutaso pysyy korkealla, kohdistuu oikeisiin tarpeisiin ja saavuttaa kaikkia kansalaisryhmiä. Haasteita on riittävästi.
Kansalaisilta edellytetään nykyään yhä enemmän tietoteknisiä taitoja ja omatoimisuutta. On ilmeistä, että tietyt väestöryhmät, kuten työttömät, iäkkäät ja maahanmuuttajat eivät selviydy yhteiskunnallisista ja teknologisista muutoksista ilman julkisesti tuettuja tietopalveluja ja ammattimaista opastusta.
Muuttuva kaupunkirakentaminen ja uudet liikenneratkaisut tulevat vääjäämättömästi vaikuttamaan pää- ja lähikirjastojen toiminnan rakenteeseen ja sisältöön. Kasvavilla alueilla, joihin muuttaa paljon työssäkäyviä lapsiperheitä, tarvitaan eri kirjastopalveluja kuin vanhemmilla kaupunginalueilla, joissa asuu myös työttömiä tai iäkkäitä.
Siihen, minkälaisia palveluja kirjasto voi tarjota kansalaisille, vaikuttaa myös kaupungin talous ja kirjastolle myönnetty budjetti. Kun rahaa on vähän, kirjasto joutuu supistamaan sellaisia palveluja, joiden merkitys koko toiminnan kannalta ei ole ehdottoman keskeinen.
Samalla kirjaston odotetaan kehittävän uusia palvelumuotoja, jotka mahdollistavat laadukkaan toiminnan ylläpitämistä entistä pienemmällä budjetilla.
Tehtävä lukutaidon kehittäjänä
Kirjaston ydintehtävä on kirjattu kirjastolakiin, jossa todetaan, että "yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen".
Yhtäläiset mahdollisuudet sivistykseen ym. oli vielä 80-luvulla mahdollista järjestää koko maanlaajuisen fyysisen kirjastoverkoston ansiosta. Kirjastojen toiminta keskittyi kokoelmatyöhön ja lainaustoimintoon.
Lukutaidon kehittämisestä vastasivat koulut, joissa äidinkielenopetuksella oli vankka ote oppilaiden lukuharrastukseen.
Tämän päivän yhteiskunta rakentuu pitkälti tietotekniikan ja virtuaalisen verkostoinnin varaan. Perinteiset fyysiset rakenteet ovat hajonneet: palvelut, koulutus ja kanssakäyminen eivät ole enää paikkakuntaan sidottuja eivätkä enää noudata kaikille yhtenäisiä malleja. Nyt ne ovat siirtymässä verkkoon ja räätälöidään yksilöllisten tarpeiden mukaan. Nämä muutokset vahvistavat kyllä aktiivisten ja osaavien kansalaisten mahdollisuuksia päättää omasta elämästään, mutta toisaalta ne myös lisäävät syrjäytymisvaaraa heikompiosaisten ihmisten kohdalla.
Uuden ajan kirjaston tehtävä on pitkälti tasoittaa sitä tiedon ja osaamisen epäsymmetriaa, joka on kasvamassa eri kansalaisryhmien välille.
Lukeva ihminen on aktiivinen kansalainen
Erityisesti lukutaidon kehittämisen saralla kirjastolla on tärkeä tehtävä. Kansalaisten saatavilla on enemmän erityyppisiä tekstejä kuin koskaan ennen. Nämä tekstit ovat kuitenkin hyvin eritasoisia ja ne saattavat olla kirjoitettuja monista eri näkökulmista.
Tekstien ymmärrettävyyttä vaikeuttaa vielä se, että arkikieleen on hiipunut tieteellistä ja hallinnollista terminologiaa. Näin ollen lukijalta edellytetään entistä enemmän taitoja ja kokemusta analysoida luettua tekstiä ja omaksua sen sisältöä.
Kirjasto pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kansalaisten lukutaidon kohentamiseen antamalla opastusta kirjallisten medioiden käyttöön, esittelemällä eri kirjallisuuslajeja ja neuvomalla miten asiakkaalle kiinnostavaa kirjallisuutta haetaan kirjaston kokoelmista.
Lukemisella on todettu olevan suora yhteys ihmisten hyvinvointiin ja ammatilliseen menestykseen. Lukeminen avartaa lukijan kokemusmaailmaa ja parantaa tämän verbaalista ilmaisukykyä. Lukemisen kautta lukija voimistuu aktiiviseksi kansalaiseksi, saa itsevarmuutta ja oppii osallistumaan yhteiskunnan kehitystä ohjaavaan keskusteluun.
Lukutaito on ihmisen arvokkaimpia ja tärkeimpiä taitoja. Lukutaidon ja lukuharrastuksen vankkumattomana tyyssijana Turun kaupunginkirjasto tekee kaikkensa, jotta kaikki kansalaiset viihtyisivät hyvän kirjallisuuden parissa.
Toivotan kaikille turkulaisille hyvää lukurauhan päivää sunnuntaina 8. helmikuuta!