Afrikan tähti

Muistatko, pelattiin Afrikan tähteä: Rubiini, smaragdi, topaasi; rosvo ja hevosenkenkä.

Joulu on yhteisöllisten lautapelien aikaa ja varmaankin monessa perheessä kaivetaan taas Afrikan tähti hyllystä ja aloitetaan nopanheitto. Liikkeelle lähdetään Tangerista tai Kairosta. Suuntana ovat Addis Abeba, Casablanca, Congo ja Timbuktu. Tavoitteena on löytää Afrikan tähti ja voittaa peli.

Kari Mannerla suunnitteli Afrikan tähden jo vuonna 1949, ja se julkaistiin vuonna 1951. Esikuvana oli vuonna 1905 Etelä-Afrikasta löytynyt ja Britannian kruununjalokiviksi päätynyt Cullinan-timantti. Mannerla oli erinomainen ideanikkari jo ennen uutta suomalaista peliteollisuutta ja slushia. Hän on kertonut pelin luomisesta, että hänen esikuviaan oli mm. elokuva Casablanca, eksoottiset nimet elokuvassa.

Afrikan tähti. Kuva: TMK/Mikko Kyynäräinen

Peli kertoo nimistöltään ja kuvamaailmaltaan kaukokaipuusta. Afrikkahan oli sodasta toipuvasta Suomesta kaukana. Samaa eksotiikkaa tavoittavat jotkin ajan iskelmätkin, kuten Juha Eirton sanoittama Tiikerihai, jossa tunnelmoidaan palmujen katveessa, tiikerihain uhkaamana ja helmeä kaivaten. Makeisista mainio tämäntyyppinen ajankuva on Neekerin suukko (nykyisin Brunbergin suukko), jonka teollinen tuotanto aloitettiin Afrikan tähden tapaan vuonna 1951.

Emme ole enää syrjässä muusta maailmasta ja 1950-luvun viattomuus on mennyttä, mutta Afrikan tähti ja sen sisarpeli Inkan aarre olevat edelleen suosittuja lautapelejä. Ja pelejä valmistaa turkulainen Martinex.

Olli Immonen
Museopalvelujohtaja
Turun museokeskus