Elokuun ihme

Kesää on vielä jäljellä, mutta valmistautumisen talveen voi jo aloittaa. Kotimainen superfood odottaa ottajaansa niin metsissä kuin torikojuissakin. Vaikka tarjontaa on pakasteenakin ympäri vuoden, hykertelevät innokkaat säilöjät mielihyvästä varustautuessaan pulloin, purkein ja etiketein suureen koitokseen. Jostain syystä juuri säilöntään liittyy nostalgisia mielikuvia, varmasti enemmän kuin muihin taloustöihin. Ennen kuin päästään prosessoimaan maan antimia, on saatu nauttia kesän lämmöstä marjapensaiden kypsymistä odotellen tai huitoa hyttysiä mustikkametsässä. Moni myös muistaa lapsuudestaan höyrymehun tuoksun ja mehun valmistukseen liittyvät rituaalit.

Anu Tuomisen (s. 1961) arkisista käyttöesineistä rakentuva teos on lämpimän humoristinen oivallus tuttujen, jokapäiväisten tavaroiden vaihtoehtoisesta käyttötavasta. Esineteoksessa Elokuu ällistyttävän aidonnäköiset mustikat, punaherukat ja karviaiset täyttävät emaliset suppilot. Ohuista langansäikeistä kerityt ”marjat” toistavat esikuviensa mehukasta värimaailmaa. Kuinka paljon sävyjä voikaan kouralliseen sisältyä! Voi melkein kuulla uuden sadon nektareiden lirisevän pulloihin, joista joskus on siemailtu virkistävää limonaadia.

Anu Tuominen, Elokuu, 2006, esineteos.

Kierrätysmateriaalien muodoista ja väreistä syntyy Tuomisen käsissä pikkutarkasti työstettyjä, esteettisesti houkuttelevia uusia esineitä. Arjen jäljet vievät nostalgiamatkalle, jonka rinnalle nousee arvostava, lempeä työn kuvaus ja sen tuntemattomat tekijät.

Anu Tuominen on Kuvataideakatemiasta vuonna 1995 valmistunut taiteilija. Hän on myös opiskellut Taideteollisen korkeakoulun sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun osastolla vuosina 1984–1992. Tuominen sai vuonna 2003 ARS FENNICA -palkinnon.

Nostokuva: Yksityiskohta Anu Tuomisen teoksesta Elokuu, 2006.