Merikronometri

Särkelän kronometriä näytettiin keisari Nikolai I:lle

Luostarinmäen käsityöläismuseon kellosepän verstaalla on puulaatikko, jonka kannen alta paljastuu merikronometri. Laatikon tarkoitus on suojata laitetta liikkuvassa laivassa kolhuilta ja kosteudelta. Keinuvan kehyksen ansiosta merenkäynti ei häiritse sen tarkkuutta. Kronometrissä on nimi Anders Särkelä.

Kuka sitten oli tämä Anders Särkelä? Hän oli pohjalaisen talonpoikaisperheen vesa, jonka kiinnostus maanviljelyn sijasta kohdistui kelloihin. Tarina kertoo, että kellojen teon taidon itse opiskellut Särkelä olisi vuonna 1840 nähnyt merikronometrin ja rakentanut muistista samanlaisen. Helsingfors Tidningen julkaisi aiheesta artikkelin ja valtiolta saamansa stipendin turvin Särkelä pääsi vuonna 1844 opintomatkalle Pietariin missä tutustui maailman johtavien kelloseppien työhön. Särkelän kronometriä näytettiin keisari Nikolai I:lle, joka lahjoitti tekijälle 500 ruplan palkkion.

Kotimaahan palattuaan Anders Särkelä anoi senaatilta lupaa perustaa kronometritehdas Vaasaan ja vuonna 1846 tehdas olikin jo täydessä toiminnassa. Terveyden horjuminen pakotti hänet kuitenkin lopettamaan ja palaamaan kellojen pariin. Poikansa palattua Pietarista, hänkin kellosepän opista, he muuttivat Turkuun mistä Särkelä oli saanut porvarisoikeudet vuonna 1859. Anders Särkelä toimi arvostettuna kelloseppänä Turussa aina kuolemaansa vuoteen 1875 saakka.

Leena Vuorio
Tutkija, Turun museokeskus