Muisto katoliselta keskiajalta

Takavarikot etenivät kaupungeista syrjäseutuja kohden

Sen muodossa yhdistyvät kirkkorakennus ja maapallo. Mikä esine on kyseessä?

Katolinen keskiaika näkyy ympäristössämme yhä edelleen. Kivikirkot ja kirkkojen maalaus- ja veistoskoristelu sekä erilaiset kirkollisissa toimituksissa käytetyt esineet ovat esimerkkejä katolisen kirkon vaikutuksesta maassamme ennen 1500-luvun luterilaista reformaatiota. Tämä pronssinen suitsukeastia on ollut käytössä Vehmaan seurakunnan kirkonmenoissa 1300-luvulta alkaen.

 

Astian muodossa yhdistyvät kirkkorakennus ja maapallo, mikä on tyypillistä vanhemmille suitsukeastioille. Tukevan, kuumuutta kestävän astian pohjaosa täytettiin hehkuvilla hiilillä, joiden päälle ripoteltiin pihkaisia suitsukerakeita. Suloisen tuoksuinen savu pääsi leijailemaan kirkkotilaan kannen reikäkoristeiden lävitse. Pappi puhdisti seremoniallisesti kirkkotilan ja ehtoolliselle osallistuvan kirkkokansan keinuttelemalla ketjuihin kiinnitettyä suitsukeastiaa. Suitsukkeilla oli paikkansa myös siunausten, häiden ja tärkeimpien juhlapäivien messujen jälkeen muodostetuissa kulkueissa.

Suitsukeastiat jäivät pois käytöstä luterilaisen reformaation vaikutuksesta 1500-luvulla, kun suitsukkeilla ei ollut enää käyttöä uudistetussa jumalanpalveluksessa. Reformaation yhteydessä seurakunnilta takavarikoitiin kuningas Kustaa Vaasan määräyksellä luterilaiseen uskoon sopimattomia koristeita ja välineitä, kuten monstransseja (öylätin näyttöastioita) sekä kalkkeja (ehtoollisviinimaljoja) ja pateeneja (öylättilautasia). Takavarikoilla hankittiin kruunulle hopeaa ja kultaa, mutta myös vastustettiin katolista uskoa ja sen tapoja. Takavarikot etenivät kaupungeista syrjäseutuja kohden. Suitsukeastiat kuitenkin pääasiassa säästyivät takavarikoilta, sillä ne valmistettiin useimmiten kultaan tai hopeaan verrattuna vähempiarvoisesta pronssista tai kuparista. Takavarikointiluetteloiden mukaan Suomesta otettiin vain yksi, Turun tuomiokirkon kalustoon kuulunut 1,5 kilon painoinen jalometallinen suitsukeastia.

Takavarikoilta säästyneitä suitsukeastioita on aikojen saatossa kuitenkin kadonnut, sillä tarpeettomina niitä voitiin sulattaa muiden esineiden valmistamiseksi. Keskiaikaisia suitsukeastioita on säilynyt näihin päiviin asti 12 kappaletta. Pois käytöstä jäänyt Vehmaan seurakunnan suitsukeastia säästettiin ehkä muistona vanhoista ajoista. Se ostettiin museon kokoelmiin jo 1800-luvun lopulla. Suitsukeastia on tällä hetkellä nähtävissä Turun linnan näyttelyssä Valtapeliä – reformaatio Suomessa.

Tietoa kirjoittajasta

Päivi
Lönnberg
Näyttelykuraattori
Turun museokeskus, Turun linna