Turkulainen hiihtopuku - talvikauden ehdoton suosikki

Kun lunta oli satanut riittävästi, haluttiin heti ladulle.

Hiihtäjiä Ryssänmäellä (Yliopistonmäellä). Valokuva H. Attila, VA9810:6818 /TMK.

Ennen talviurheilukauden alkua varusteet tarkastettiin ja uusia hankittiin tarpeen mukaan. Viimeistään joulukuussa lehdissä oli runsaasti ilmoituksia talviurheiluvarusteista, ja sekä suksi- että luistinkauppa kävivät kuumana.  Kun lunta oli satanut riittävästi, haluttiin heti ladulle.

Talviurheiluvarusteet olivat myös suosittuja joululahjoja. Itse valmistettujen neulevaatteiden ja asusteiden teko aloitettiin jo syksyllä ja ne valmistuivat viimeistään jouluksi. Naisväki valmisti neuletakkeja, puseroita, päähineitä, kaulaliinoja, lapasia ja sukkia. Ompelutaitoiset ompelivat tarvittavat vaatteet kuten hiihtopusakat ja -housut sekä lakit ja kintaat.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä tytöt suosivat hiihtoasuna hametta ja villapuseroa, pojat polvihousuja ja niiden kanssa damaskeja, sukkia tai sukkahousuja. Vanhemmat tytöt ja pojat käyttivät pitkiä housuja ja pusakoita. Kylmällä säällä hiihdettiin takissa. Enemmän hiihtävät nuoret ja aikuiset valitsivat varta vasten hiihtämiseen suunnitellun hiihtopuvun, hiihtopusakan tai -takin ja pitkät housut, tai sitten hiihtohaalarin.

Eräs nuorten naisten suosikki 1930- ja 1940-luvuilla oli oman kaupungin Kestilän Pukimo Oy:n vaatetustehtaassa valmistettu hiihtopuku. Kaksiosaisen puvun osat olivat lyhyt takki tai pusakka sekä pitkät housut. Asusteina olivat joko pitkävartiset hanskat tai rukkaset sekä hiihtopäähine. Pusakan kanssa suosittiin pehmeää päähinettä, mutta takkipuvun kanssa hattua tai pyöreäkoppaista hiihtolakkia missä oli kovetettu lippaa.

Kuusi nuorta naista hiihtämässä. Valokuva Turun Sanomat, TS6489/TMK.

Kestilä perustettiin vuonna 1911 nimellä Suomalainen Pukimo, kun Heikki Kestilä tuolloin jatkoi isänsä Henrik Kestilän vuonna 1903 perustamaa kauppaliikettä H. Kestilän kangas- ja lankatavarain kauppa. Aluksi Heikki Kestilä palkkasi Berliinissä ja Dresdenissä leikkuuakatemioissa opiskelleen räätälimestari Hjalmar Rytsälän laajentaakseen toimintaa valmisvaatetuotantoon. Toimitilat eivät olleet suuret, Rytsälä leikkasi vaatteet 12 neliömetrin kokoisessa huoneessa ja kotiompelijat suorittivat ompelutyön. Vaatteet myytiin asiakkaille kauppaliikkeessä. Kysynnän kasvaessa kauppaliikkeen yläkertaan perustettiin tilausompelimo, missä työskenteli kaksikymmentä ompelijaa. Valmisvaatetuotannossa käytettiin edelleen kotiompelijoita.

Varsinainen miesten pukujen sarjavalmistus aloitettiin vuonna 1923, kun saatiin lisätilat Eerikinkatu 19:sta ja asianmukainen konekanta otettiin käyttöön. Samanaikaisesti aloitettiin miesten suojapukujen valmistus, joiden tehdasvalmistukseen siirryttiin vuonna 1926. Myös naisten päällysvaatteet otettiin tuolloin sarjatuotantoon, ja naisten turkit kolme vuotta myöhemmin vuonna 1929.

Yhtiömuoto muuttui vuonna 1932 ja nimeksi tuli Kestilän Pukimo Oy. 1930-luku oli kaiken kaikkiaan voimakasta kasvukautta, minkä sodan vuodet kuitenkin taittoivat, erityisesti pula-aika 1939–1948 oli vaikea. Paluu säännöstelyn ajasta oli pitkä. Tekstiilit vapautuivat säännöstelystä vuonna 1949 ja valmisvaatteet vuonna 1950, mutta säännöstely purettiin kaikkiaan vasta vuonna 1955.

Pukimon menestykseen ja kasvuun vaikutti Heikki Kestilän panostus konekantaan ja toimitiloihin sekä myyntiin ja mainontaan. Kestilä palkkasi jo 1920-luvulla tuotannon kasvaessa kaksi maata kiertävää myyntimiestä, ja tukkumyyjiin kohdistuvaan mainonta aloitettiin. Sekä tukkukauppaan että kuluttajiin kohdistetussa lehtimainonnassa käytettiin tuotekuvina piirroskuvia sekä valokuvia. Mannekiininäytökset aloitettiin vuonna 1932. Omia myymälöitä perustettiin kysynnän kasvaessa Turkuun ja Helsinkiin vuonna 1929, Poriin vuonna 1932, Viipuriin vuonna 1935 ja viimeisin Kotkaan vuonna 1939. Uudet tuotanto- ja konttoritilat valmistuivat Turkuun vuonna 1934. Vuonna 1936 yritys juhli toiminnan 25-vuotistaivalta, muun muassa julkaisemalla juhlajulkaisun. Mainostoimisto Ponsi Oy perustettiin yhdessä turkulaisen Kudos Oy Silon kanssa vuotta myöhemmin.

Hiihtopuku, Kestilän Pukimo Oy. Valokuva Emmi Fock, VA9714/1:18/TMK.

Eräs Kestilälle vaate- ja mainoskuvia kuvannut oli saksalaissyntyinen valokuvaaja Emmi Fock, joka oli perehtynyt mainoskuvaamiseen jo opiskeluaikanaan Saksassa 1920-luvulla. Valokuva yleistyi 1920-luvulta lähtien lehtimainonnassa ja syrjäytti piirroskuvat 1930-luvun puolivälissä. Fock kuvasi mainoskuvia säännöllisesti 1930-luvulla, kun yritykset mainostivat viikoittain kuvallisin mainoksin eri lehdissä. Mainoskuvaukset olivat monelle valokuvaamolle merkittävä tulonlähde, kuten myös valokuvaamo Atelier Irmelinille, jonka perustaja ja osaomistaja Emmi Fock oli.

Lehdissä julkaistut mainokset ja kuvat lisäsivät Kestilän Pukimon valmistamien vaatteiden menekkiä ja muodostivat lukijakunnalle esikuvan pukeutumiselle sekä vaikuttivat ostokäyttäytymiseen. Fock kuvasi mainoskuvia Kestilälle mm. Naisten ja miesten muotikansiota varten. Esittelykansion kuvat on tallennettu Turun museokeskuksen valokuvakokoelmaan.

Lähteet ja kirjallisuus
Andersson Fredrika 1998. Trendmedveten fotograf. Kuvan kaunis. Emmi Fockin valokuvia 1920-1930-luvulta. Turun maakuntamuseo Näyttelyesite 26.
Grönlund Inga 2005. Kestilä. Turkulaista vaatetusteollisuuden historiaa ja tuotesuunnittelijoita. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 25.
Kuvan kaunis. Emmi Fockin valokuvia 1920–1930-luvulta. Turun maakuntamuseo Näyttelyesite 26.
Naisten ja miesten muotikansio. Kestilä Oy:n esittelykansio, TMM VA9714/1:17–20. Valokuvat Atelier Irmelin, Emmi Fock.

 

 

Tietoa kirjoittajasta

Annika
Winberg
Turun museokeskus