Yllätys kaakaopapusäkissä

Vuonna 1948 Hellaksen makeistehtaalle saapui Afrikan Kultarannikolta kaakaopapusäkki, jonka papujen seassa oli yllätys, puinen pitkäpiikkinen afrokampa. Afrokampaa käytetään koristeena hiuksissa. Sen käyttöä voidaan jäljittää yli 5000 vuoden päähän muinaiseen Egyptiin. 1940-luvun Suomessa afrokampa oli eksoottinen esine, ellei se ole sitä vieläkin. Löytöä pidettiin niin erikoisena, että se toimitettiin museon kokoelmiin.

Kammasta puuttuu yksi piikki. Kampa on voinut saada kolhun kaakaopapujen kuljetuksessa tai sitten piikki on katkennut jo kamman ollessa käytössä. Ehkä se lipesi omistajansa hiuksista kaakaopapujen sekaan juuri harvenneiden piikkien vuoksi.

Kaakaopapusäkin alkuperämaa Kultarannikko eli nykyinen Ghana sijaitsee Länsi-Afrikassa. Kaakao tunnettiin alun perin vain Amazonin sademetsien alkuperäisväestön keskuudessa Etelä-Amerikassa. 1600–1700-luvuilla Eurooppalaiset siirtomaavallat perustivat kaakaoplantaaseja Etelä- ja Väli-Amerikkaan, ja veivät niille väkisin satojatuhansia orjia Länsi-Afrikasta. 1800-luvulla plantaasit tuotiin työvoiman luo. Nykyisin suurin osa maailmanmarkkinoiden kaakaosta tuotetaan Länsi-Afrikassa. Viljelijöiden oikeudenmukainen kohtelu ei vieläkään toteudu kaikkialla.

1970-luvulla afrokampa sai koristautumisen ohella uusia merkityksiä, kun siitä tuli Amerikan kansalaisoikeusliikkeen poliittinen tunnus. Afrokampa kuului takuuvarmana asusteena vastakulttuuria edustavaan hiustyyliin. Afrokamman käyttö oli merkki taistelusta – tai kampoihin pistämisestä – sortoa ja alistamista vastaan. Afrokampa kaakaopapusäkissä on siis nykyajasta katsottuna hyvin jännitteinen yhdistelmä.

Anu-Riikka Leppänen
Projektitutkija, Turun museokeskus