Älykäs Turku – näin syntyy digiajan kaupunki 2.0

5G-tekniikka tulee mahdollistamaan palveluita, joita ei vielä edes ole olemassa.

Turku viilettää kovaa vauhtia kohti tulevaisuutta, jossa kaupunki antureiden sekä datan avulla tarjoaa yhä parempia palveluita niin asukkaille, työntekijöille, yrityksille kuin vierailijoille. Älykaupunkiajattelussa kaupunki on pitkällä: esimerkiksi kiertotalousmallin hyödyntäminen on Turussa edistyksellistä monessakin mittakaavassa. Sillä viitataan eri toimijoiden muodostamaan ekosysteemiin, jonka tavoitteena on osallistaa kumppanit datan mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen koko sen elinkaaren ajan.

Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä, jotta älykaupungin hyödyt saadaan täysimittaisesti eri sidosryhmien käyttöön. Sanoisin, että yksittäisten laitetoimittajien tuottamat ratkaisut ovat tällä hetkellä haaste oikeastaan kaikissa suomalaisissa kaupungeissa. Yksittäiset ratkaisut muodostavat toisistaan irrallisia vertikaaleja, ja datan kerääminen sieltä täältä ei vielä tee kaupungista älykästä. Kaupunkien tulisi miettiä, millaiseen alustaan ja tietokantaan kerätty data viedään, miten se otetaan käyttöön ja miten sitä annetaan rikastettavaksi ja yhdistettäväksi eri toimijoille kuten yhteistyökumppaneille, oppilaitoksille ja yrityksille. Turussa tämä ajattelu onkin jo pitkällä, mikä edesauttaa ja vauhdittaa kehitystä kohti aitoa älykaupunkia.

Liikenne, rakennukset, terveys, oppiminen, energia – älyä tarvitaan kaikkialla

Älykäs infrastruktuuri on olennainen osa älykaupunkia. Uuden ja kustannustehokkaan NB-IoT-tekniikan avulla voidaan seurata kohteita, joissa antureita tarvitaan suuria määriä ja joissa signaalin tulee pystyä kulkemaan maanalaisten rakenteiden läpi, kuten vaikkapa kaukolämpöverkossa. Esimerkiksi Oulun Energia on käynnistänyt vastikään Telian ja RD Velhon kanssa kokeilun, jossa selvitetään NB-IoT:n hyödyntämistä energiayhtiön toiminnan kehittämisessä.

Liikenteen kehittäminen älykaupungeissa tarkoittaa muun muassa liikenteen älykästä ohjaamista ruuhkasumppujen välttämiseksi, joukkoliikenteen sujuvoittamista ja ajantasaista liikennetietoa matkustajille, pysäköinnin ohjausta sekä liikenteen poikkeustiedotteita.

Esimerkiksi New York Cityssä älykkäät liikennevalot sujuvoittavat liikennettä risteyksissä. Hankkeen on toteuttanut New York Cityn liikenneviraston kanssa Telian tytäryhtiö Fältcom. Verkkoon kytkettyjen valvontakameroiden avulla risteysten liikennevirtoja sekä tilannekuvaa voidaan seurata, ja liikennevaloja voidaan tarvittaessa ohjata etänä. Verkkoyhteydellä varustetut liikenteen infotaulut puolestaan tarjoavat matkustajille tietoa alueesta sekä liikennetilanteesta.

Saksassa Bonnin kaupungissa paikallinen operaattori tarjoaa yhdessä kaupungin kanssa autoilijoille älykästä pysäköintipalvelua. Autoilija näkee puhelimen sovelluksesta vapaiden pysäköintipaikkojen sijainnin ja pystyy varaamaan sekä maksamaan paikan sovelluksessa. Palvelu säästää aikaa, vähentää liikenteen päästöjä sekä mahdollistaa pysäköintipaikkojen optimoinnin palveluntuottajalle. Tämäkin ratkaisu on toteutettu NB-IoT-teknologialla.

Liikenteen kehittämisen osalta joudun vielä mainitsemaan Turun ikuisen kilpakumppanin, Tampereen kaupungin, jossa kokeiltiin Robbie Williamsin konsertin yhteydessä Crowd Analytics -menetelmää. Dataa analysoimalla haettiin tietoa siitä, miltä paikkakunnilta tapahtumaan tultiin, kauanko siellä oltiin, miten ihmiset poistuvat tapahtumasta ja mille paikkakunnille he lähtivät ja milloin. Datasta ei pysty erittelemään kenenkään henkilökohtaisia tietoja tai yksittäisten ihmisten liikkeitä, vaan aina tarkastellaan laajempia ihmisjoukkoja. Crowd Analytics tarjoaa dataa muun muassa joukkoliikenteen suunnittelun tueksi.

5G-teknologia antaa ison sysäyksen älykaupungeille

5G-tekniikka tulee mahdollistamaan palveluita, joita ei vielä edes ole olemassa. Tämä superverkko tarjoaa aiempaan verrattuna jopa 100 kertaa enemmän nopeutta ja kapasiteettia, joita tarvitsee muun muassa itseohjautuva ja älykäs liikenne. Kun tiedonsiirto on yhtä nopeaa kuin ihmisaivoissa, pystymme luomaan ja tuottamaan palveluita, jotka ovat tällä hetkellä olemassa lähinnä scifi-elokuvissa.

Hyvä esimerkki 5G:n mahdollistamasta palvelusta on erilaiset virtuaalitodellisuusratkaisut, joita voidaan hyödyntää muun muassa opetuksessa. Vaikkapa maantiedon tunnilla oppilaat voivat vierailla hyvinkin aidontuntuisessa ympäristössä esimerkiksi savannilla tai sademetsässä. Toisaalta opetukseen on mahdollista osallistua etänä tavalla, joka ei vielä tällä hetkellä ole mahdollista. Oppilaitokset voivat houkutella opiskelijoita toiselta puolelta maata tai vaikka maapalloa, eikä oppilaiden välttämättä tarvitse muuttaa opiskelupaikan perässä toiselle paikkakunnalle.

Milloin sitten pääsemme nauttimaan 5G-teknologian ”hedelmistä”? Telia esittelee ensimmäisiä 5G-palveluita jo vuonna 2018, ja laitevalmistajat, operaattorit ja standardointifoorumit ovat polkeneet lisää vauhtia 5G:n käyttöönottoon. Arvioisinkin, että 5G:n vallankumouksellisia ominaisuuksia ryhdytään hyödyntämään erilaisissa käyttökohteissa nopeammin kuin vielä pari vuotta sitten arvioitiin, joten nyt on oikea aika toimia: Telian 5G Finland -verkostoon etsitään parhaillaan yhteistyökumppaneita – yrityksiä, organisaatioita, yhteisöjä – jotka haluavat tulla mukaan ekosysteemiin kehittämään aitoja 5G-palveluita.

Kaupunki kehitysalustaksi?

Palaan lopuksi vielä lyhyesti takaisin Turkuun. Turun kaupungin asiantuntijat nostivat haastatteluissa esille muun muassa tarpeen optimoida pysäköintiä ja joukkoliikennettä sekä kerätä dataa kiinteistöjen rakenteisiin upotetuista sensoreista. Keskeisenä nähtiin myös selkeän kuvan muodostaminen siitä, millaisia yhteyksiä tulisi hyödyntää eri käyttötilanteissa. Myös infrastruktuuri sekä kaupungin toimiminen kehitysalustana mainittiin. Mahdollisuudet ovat rajattomat, ja teknologia on pääosin jo olemassa. Mitä ovat Turun seuraavat askeleet kohti tulevaisuuden älykaupunkia?

Teknologiavetoisessa Suomessa meillä on kaikki edellytykset onnistua ja toimia edelläkävijämaana, jota käydään ihmettelemässä kauempaakin PISA-tulosten ohella. Näkemys, asukkaiden ja yritysten osallistaminen sekä kaikilla tasoilla näkyvä johtajuus ovat aina mukana onnistuneissa älykaupunkihankkeissa. Kunnianhimon taso kannattaa säilyttää korkealla – mitä enemmän ja mitä suunnitelmallisempaa älyä ja dataa, sitä paremmin ja kustannustehokkaammin kaupunki pystyy palvelemaan sidosryhmiään.

Tietoa kirjoittajasta

Tero
Niemelä
Lead Consultant
Telia
Tero Niemelä työskentelee Telian asiantuntijaorganisaatiossa Lead Consultant -roolissa. Terolla on kokemusta tietoverkkojen evoluutiosta kohti ohjelmoituja älykkäitä verkkoja sekä erilaisten asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta ja kehittämisestä. Hänen mielenkiinnon kohteisiinsa kuuluvat etenkin älykkäät kaupungit ja niiden erityispiirteet.