Nuoren tukena paineiden keskellä – nuoren ja vanhemman näkökulmat nuoruusiän solmukohtiin

Jokainen meistä kaipaa tulla kohdatuksi ihan omana itsenään ja toivoo, että omat haasteet ja vaikeudet otettaisiin tosissaan ja ainutlaatuisina.

Nuoren tukena

Linkki kirjoittajien koulutusluentoon (passcode: 4#oe$4.E)

Nuoren tukena -luentovideo on kestoltaan vajaat 2 tuntia. Suosittelemme katsomaan sen osissa, yksi kokonaisuus kerrallaan, ja vaikka keskustelemaan välissä.

Pidämme luonnollisena ihmisen erilaisia kehitysvaiheita. Kuitenkin suhtautuminen nuoruusikään merkittävänä, omana vaiheenaan on yllättävän uutta. Aiemmin siirtymä lapsuudesta aikuisuuteen on ollut huomattavasti lyhyempi. Tämä näkyy selvästi henkilökohtaisessa elämässämme.

Olemme äiti ja tytär. Jo yhdessä sukupolvessa on tapahtunut muutos siinä, missä iässä asetutaan aloille, avioidutaan, perustetaan perhe ja niin edelleen. Usein kuulee nuoria syytettävän heidän huonosta käytöksestään. Olemme yhdessä ihmetelleet, voiko nuori itse olla vastuussa saamastaan kasvatuksesta ja tuesta – tai tuen ja ymmärryksen puutteesta? Tämä on pannut meidät miettimään, millaista tukea nuori oikeastaan tarvitsee, jotta voi selviytyä murrosiän kuohuista ilman suurempia kolhuja. Näitä asioita olemme pohtineet paitsi psykologeina myös äitinä ja tyttärenä.

Nuoruus, murrosikä, teini-ikä. Vaihe ei totisesti ole helppo nuorelle eikä vanhemmalle. Onko se pelkästään angstia ja ahdistusta, mielialan vaihtelua, kaveripiirin isoja muutoksia? Vai hauskanpitoa, huolettomuutta, uusia elämyksiä ja järisyttäviä kokemuksia?

Osa nuoren haasteista on täysin luonnollisia. Ne liittyvät fyysisiin, hormonaalisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin muutoksiin sekä aivojen kehittymiseen. Hormonaalisen muutoksen ansiosta keho kokee ison murroksen, kun lapsi muuntautuu kohti aikuisuutta ja saavuttaa sukukypsyyden. Tätä muutosta ei aina ole helppo sietää, jäsentää ja ymmärtää. Todellinen sopeutumiskykymme on usein hidas, kun taas murrosiän tuoma muuttuminen tuntuu joskus tapahtuvan melkein yhdessä yössä.

Muutos lapsesta aikuiseksi

Ajatellaan, että nuoruuden kehitysvaiheet etenevät seuraavien vaiheiden kautta:

  1. Muutoksiin sopeutuminen
  2. Seksuaalisuuden kohtaaminen
  3. Vanhemmista irtautuminen
  4. Identiteetin muodostuminen

On hyvä muistaa, ettei kenenkään elämä kulje teorioiden viitoittamaa tietä. Kokemukset ovat aina yksilöllisiä ja ainutlaatuisia.

Nuori saattaa herkästi kokea, että aikuinen jo valmiiksi tietää, miten asiat tulevat menemään, miksi nuori käyttäytyy niin kuin käyttäytyy tai miten erilaisia vaiheita pitäisi kokea. Silloin voi tulla ohitettu tai vähätelty olo.

Oikeastaan koskaan ei pitäisi suhtauta kenenkään kokemukseen siten, että ”se on vain nuoruusikää” tai myöhemmin elämässä ”tuo on tyypillistä vaihdevuosi-ikäiselle”. Jokainen meistä kaipaa tulla kohdatuksi ihan omana itsenään ja toivoo, että omat haasteet ja vaikeudet otettaisiin tosissaan ja ainutlaatuisina.

Tarvitsemme läpi elämän tasapainoisesti suhdetta sekä auktoriteetteihin että vertaisiin. Auktoriteetteja ovat vanhemmat, opettajat, valmentajat, ohjaajat, esimiehet ja johtajat. He ovat usein vanhempia, kokeneempia, osaavampia ja vastuuta ottavia. Vertaisia taas ovat sisarukset, serkut, kaverit, ystävät, luokkatoverit, työkaverit ja samassa elämäntilanteessa olevat. Auktoriteettisuhteita ei voi täysin korvata vertaissuhteilla, vaikka osa nuorista saattaakin fantasioida, ettei enää tarvitse vanhempia mihinkään.

Erialaisia mielen ahdinkoja ei voi korjata myöskään päinvastaisesti siten, että jättäytyisi vain vanhempien ja muiden aikuisten seuraan ja välttelisi vertaisia ja vaikeita tilanteita heidän kanssaan. Tasapainon löytäminen näihin elämämme eri rooleissa oleviin ihmisiin tukee usein tyytyväisyyttä ja kokonaisvaltaista terveyttä.

Aina ei kuitenkaan ole helppoa löytää paikkaansa ihmissuhteiden verkostoissa. Jos suhde vanhempiin on turvaton tai ristiriitainen, voi myös vertaisten kanssa ystävystyminen olla haasteellisempaa. Ja päinvastoin: turvallisesta kiintymyssuhteesta on helpompi ponnistaa kohti tuntemattomiakin vertaisia.

Aikuisen tukea tarvitaan, jos esimerkiksi sisarussuhteisiin hiipii kateutta, kilpailua, ulkopuolelle jättämistä, vihamielistä ilmaisua ja kiusaamista. Hyvät suhteet vanhempiin ja heidän tukensa vertaissuhteiden luomisessa ovat siis pohja sille, että voi lapsuuden ja nuoruuden aikana solmia kestäviä suhteita sisaruksiin ja ystäviin.

Vanhempien merkitys on valtavan tärkeä lapselle ja nuorelle. Nuori voi viestiä aikuiselle ”jätä minut rauhaan”, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että ”jätä minut oman onneni nojaan ja yksin”.

Joskus saatamme tarkoittaa aivan päinvastaista: ”kysy mikä mulla on”, kun sanon ”anna mun olla”. Myös aikuiset voivat parisuhteessa toimia samoin. Tietenkin olisi helpompaa, jos voisimme viestiä toisillemme suoraan, mitä toivomme ja tarvitsemme, mutta ristiriitaisuus on jossain määrin osa ihmisyyttä. Sen vuoksi tarvitsemme kykyä olla kiinnostuneita toisistamme ja sinnikkyyttä, jos emme ihan heti pääse samalle aaltopituudelle.

Ystävyyssuhteet

Ystävyyssuhteiden voimistuminen on merkittävä osa kasvun etenemistä. Ystävyyssuhteet ovat sekä voimavara että riski, mitä jos jään ulkopuolelle, tai jos en sovi porukkaan? Vertaissuhteissa usein vertaamme itseä toiseen. Etsimme samanlaisuutta ja saatamme helpottua siitä, että joku muukin kokee samoin. Joskus liika samanlaisuus, riippuvuus ja toisen matkiminen saattavat taas ahdistaa ja ärsyttää.

Ystävyyssuhteissa toisen erilaisuuden sietäminen on keskeinen osa sitä, että suhteet voivat jatkua. Vaikka toinen valitsee toisin, elää omalla tyylillään ja on persoonaltaan kaikin puolin erilainen, ystävyys voi kantaa suhdetta vuosia ja vuosikymmeniäkin eteenpäin.

Aina ei kuitenkaan ole helppo hyväksyä toisia tai voi kokea, ettei tule itse kohdatuksi ja ymmärretyksi.

Yksinäiseksi jääminen on tuskallinen kokemus, ja se on valitettavan yleistä nuorten keskuudessa.

Yksinäisyyteen saattaa vaikuttaa esimerkiksi koulukiusaaminen, toisiin ei sen vuoksi ehkä uskalleta luottaa, jolloin kontaktin luominen ja ystävyyssuhteiden solmiminen vaikeutuvat. Jännittäminen ja sosiaalisten tilanteiden pelko saattaa vaikuttaa nuoren uskallusta pyrkiä toisten nuorten seuraan.

Nuoret tarvitsevat vertaisia, eikä vertaissuhteita voi korvata suhteilla vanhempiin, sisaruksiin tai kumppaniin. Valitettavan usein nuoret jäävät yksinäisyyden kanssa yksin. Ympärillä olevat aikuiset eivät ehkä ymmärrä, että nuori tarvitsee yhteyden löytämisessä tukea. Kun aikuinen on tietoinen nuoren haasteista, hän voi auttaa nuorta yksinäisyyden kanssa olemalla läsnä ja hän voi tukea nuorta yhteyden hakemisessa mahdollistamalla tilanteita, joissa nuori pääsee kontaktiin muiden nuorten kanssa (esimerkiksi harrastustoiminnan mahdollistaminen).

Nuoren ongelmat ja niistä selviäminen

Nuoren ongelmia ei ole aina helppo tunnistaa. Usein aikuinen saattaa panna normaalin murrosiän piikkiin sellaisen käytöksen, joka ilmentääkin nuoren pahaa oloa. Näin voi käydä ammatti-ihmisillekin. Sen vuoksi on todella tärkeää, että nuoret, vanhemmat ja nuorten kanssa työskentelevät saavat ajatuksia herättävää tietoa siitä, mikä on normaalia nuoruutta, mikä taas sellaista pahaa oloa, mihin on hyvä hakea ulkopuolista apua.

Mitä varhaisemmin avun piiriin pääsee, sen paremmat edellytykset nuorella on toipua ja päästä yli vaikeista kokemuksista.

Ongelmien ilmaantuminen tarkoittaa sitä, että meillä kaikilla on rajamme ja me kaikki reagoimme jollain tavalla esimerkiksi pitkäaikaiseen stressiin, vaikeisiin ihmissuhdekokemuksiin, oppimisen haasteisiin tai hankaluuksiin hyväksyä itseä sellaisena kuin olemme. Tarvitsemme kaiken tämän käsittelyyn turvallista ihmissuhdetta ja joskus sellainen voi syntyä ammattilaisen kanssa, jos omissa lähi-ihmissuhteissa ei ole mahdollisuutta luoda luottavaista suhdetta toisen kanssa.

Nykymaailmassa korostetaan sitä, että hyvillä suorituksilla voi oleellisesti vaikuttaa elämänsä etenemiseen eikä siksi ole ihme, että monilla nuorilla on iso paine itsensä ja elämänsä kanssa. Painetta voi olla koulussa, harrastuksissa, kotona ja kavereiden kanssa. Tämän vuoksi onkin kullanarvoisen tärkeää, että lasten ja nuorten ympärillä olevista edes joku on kartalla, missä mennään ja miten kukin nuoruuden kuohujen keskellä voi.

On hälytyttävää, jos kukaan ei reagoi, jos nuori kokee toistuvasti jotain näistä:

  • Jatkuva stressaantuminen
  • Jännittäminen
  • Yksinäisyys, eristäytyminen
  • Mielialojen vaihtelu
  • Pitkäaikainen väsymys
  • Painon lasku, vaihtelu, kehonkuvan häiriöt
  • Keskittymiskyvyn puute
  • Alakuloisuus, itkuisuus
  • Aggressiivisuus, ärtyneisyys, kyynisyys
  • Pitkäaikainen innostuksen ja motivaation puute, haluttomuus, välinpitämättömyys
  • Piittaamattomuus turvallisuudesta ja hyvinvoinnista
  • Päihteisiin keskittyminen
  • Itsetuhoisuus

Silloin on tärkeää, että joku kysyy aidolla tavalla voinnista ja on valmis kuulemaan, oli kyse mistä tahansa. Vaikka vastausta ei heti saisikaan, on hyvä olla läsnä ja kysyä uudelleen, kertoa, että puhumaan saa aina tulla. Sama pätee toisinpäin: jos vanhempi ei aina ehdi kuunnella tai osaa tajuta, nuoren kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kertoa, että on hankalaa. Kummankaan osapuolen ei kannata luovuttaa, jos yhteys ei ihan heti synny. Kun ajankohtainen kuohu tai epätoivo vähän rauhoittuu, yhteyttä kannattaa yrittää luoda uudestaan.

Nuoren tukena

Linkki kirjoittajien koulutusluentoon (passcode: 4#oe$4.E)

Nuoren tukena -luentovideo on kestoltaan vajaat 2 tuntia. Suosittelemme katsomaan sen osissa, yksi kokonaisuus kerrallaan, ja vaikka keskustelemaan välissä.

Julia ja Minna Martin

Tietoa kirjoittajasta

Julia ja Minna
Martin
Psykologi (Julia Martin), psykologi, psykoteraupeutti VET (Minna Martin)