Äänistä tukea tarinankerrontaan

Äänen vaikutus voi olla äänestä riippuen rauhoittavaa, kiihdyttävää tai stressaavaa. Kaikilla tuntemuksilla on paikkansa elämyksellisessä museovierailussa, mutta draaman kaarta pitää hallita ja kokemuksen tulee tuntua turvalliselta.

Modernin kaupungin äänimaailma kuuluu Luostarinmäen museoalueella vaikkakin hieman hirsirakenteisten korttelien pehmentämänä. Vierailija voi kuulla museossa lintujen laulun, narisevien portaiden ja hiekan rahinan lisäksi kaupungin huminaa, autoja ja muuta liikenteen melua. 1800-luvun kujien ja pihojen äänimaailmasta kuulemme sen sijaan vain hiljaisuutta. Luostarinmäen kehittämishankkeessa olemme pohtineet, miten voisimme tuoda kadonneen kaupungin ääniä takaisin ja mikä merkitys niillä on tarinankerronnassa. 

Äänten kuljettamana kujilla 

Äänet vaikuttavat meihin monella tavalla. Koronavuoden aikana äänikirjat ja podcastit ovat kasvattaneet suosiotaan. Päivät kuluvat nykyisin monilla kuulokkeet päässä tietokoneen edessä istuen. Kuinka monta kertaa olemme viimeisen 12 kuukauden aikana toistaneet kysymyksen ”kuuluuko” tai todenneet, että ”nyt ei kuulu”.  Äänen merkitys elämässämme on vuoden aikana selvästi kasvanut.  

Ääni vaikuttaa meihin fyysisesti. Se vaikuttaa hengitykseen ja sydämen sykkeeseen. Äänen vaikutus voi olla äänestä riippuen rauhoittavaa, kiihdyttävää tai stressaavaa. Kaikilla tuntemuksilla on paikkansa elämyksellisessä museovierailussa, mutta draaman kaarta pitää hallita ja kokemuksen tulee tuntua turvalliselta. Turvallisuuden tunnetta lisää se, että tunnistaa äänen ja osaa liittää sen näkemäänsä. Ahaa-elämys syntyy, kun esimerkiksi keskeneräinen piiluttu hirsi yhdistyy aluksi kummalliselta kuulostaneisiin hakkaamisen ääniin kirvesmiehen kodin edustalla. 

"On heinäkuinen ilta vuonna 1872. Kuten tavallista, toisen arrakkilasillisen jälkeen viulisti Karl Kaleva nostaa jo viulunsa ja alkaa tapailla Figaron häiden alkutahteja. Taiturimaiset sävelkulut kantautuvat Luostarinmäen kujalle saakka….”

Ääni osuu suoraan tunteisiimme ja siten äänen avulla on mahdollista luoda erilaisia tunnetiloja. Ajurin kolisevien rattaiden äänet kujalla saavat meissä erilaisen reaktion aikaan kuin vaikkapa avoimesta ikkunasta kantautuva haikea viulunsoitto. Luostarinmäellä on asunut useita muusikoita 1800-luvun aikana ja heidän harjoittelemansa sävelet ovat kantautuneet kodista toiseen varmasti kaikissa eri tunneskaaloissa. Näyttelyn suunnittelijan tulee vain päättää, millaisia tunteita hän haluaa alueella vierailevassa herättää ja kenen tarinaa kertoa. 

”On vuosi 1838 ja yhdeksänvuotias Johanna Ahlgren siristelee silmiään alkukesän kirkkaassa auringonpaisteessa Vielä kun tämän vesisangollisen jaksaa kantaa kotiportaille asti, niin pääsee hetkeksi leikkimään. Pikkuveli Johan ja samassa pihassa asuva Axel-serkku näemmä jo juoksentelevat ulkona…”.

Aistit ja sitä myötä myös äänet ohjaavat käytöstämme. Unessa voit kuulla, vaikka et näe. Ja toisaalta ääni voi vaikuttaa siihen mitä muun muassa näet tai jopa mitä maistat. Kun luet Luostarinmäellä vuonna 1838 asuneen 9-vuotiaan Johannan kaipuusta päästä töiltänsä leikkimään kujalla kirmaavien veljiensä kanssa, kujalla kuuluvat lasten äänet vahvistavat tekstin voimaa, vaikka poikia tai Johannaa ei näy. Mieli kertoo, että he voivat olla ihan tässä kulman takana.  

Äänimaailman testausta ensi kesänä

Pystymme vastaanottamaan ja prosessoimaan vain tietyn määrän ääniä ja tämäkin on hyvin yksilökohtaista. Liiallinen äänimäärä muuttuu meluksi ja kakofoniaksi ja häiritsee esimerkiksi keskittymistä. Museossa tärkeää onkin hallita kokonaisuutta ja tuoda joukkoon myös alueita, joissa lisättyjä ääniä ei ole ja aistimaailmasta pääsee hetkeksi lepäämään. Tämä antaa mahdollisuuden keskittyä myös alussa mainittuun hiekan rahinaan, lintujen liverrykseen ja puisten portaiden narahteluun jalan alla - Luostarinmäelle hyvin ominaiseen äänimaailmaan.

Äänimaailman muokkaamisen täytyy tapahtua kokeillen ja vaiheittain ja siinä apuna Luostarinmäen kehittämishanke käyttää testejä. Tulevana kesänä yleisön toivotaankin kuuntelevan museokäynnillä tarkasti – mitä kuulet ja miten se vaikuttaa museovierailuusi? Osallistuthan kyselyyn ja jätät meille palautetta, jotta osaamme parantaa kokemustasi sopivassa suhteessa elämyksellisemmäksi.  

 

Lähteet: 

TED-Talk Julian Treasure: https://www.ted.com/talks/julian_treasure_the_4_ways_sound_affects_us#t-15409 

The Multisensory Museum. Cross-Disciplinary Perspectives on Touch, Sound, Smell, Memory and Space. Edited by Nina Levant and Alvaro Pasqual-Leone. Rowman&Littlefied 2014. 

 

 

Luostarinmäen museolla on meneillään monivuotinen kehittämishanke (2018-2022), joka keskittyy museon kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Uudistunut museo avataan kesäkaudelle 2022. 

Tietoa kirjoittajasta

Anniina
Lehtokari
Projektipäällikkö
Turun museokeskus