Kuninkaallista viestintää

Mukana oli viestejä itseltään Kustaa Vaasalta

Turun museokeskus vastaanotti maaliskuussa erittäin merkittävän lahjoituksen, kun turkulainen keräilijä Stig Eriksson päätti lahjoittaa museolle keskeisen osan elämäntyöstään: kirjeitä, kirjekuoria ja numismaattista aineistoa sisältävän kokoelmansa. Hänen toiveensa oli, että kokoelma säilyisi yhtenäisenä ja pysyisi Turussa. Voisipa sen osia ajoittain olla esillä näyttelyissäkin, jos siitä jotain sopivaa ja kiinnostavaa aineistoa tätä varten löytyisi.

Ja löytyihän siitä! Jo yksittäinen kirje 1500- tai 1600-luvulta olisi riittänyt merkittävästi parantamaan sitä ajankuvaa, jota museolla omien kokoelmiensa pohjalta on mahdollista välittää kyseisistä aikakausista. Kirje on paitsi menneisyydestä kertova tekstilähde sisältönsä puolesta, myös esine, joka monin tavoin havainnollistaa oman aikansa viestintää. Taitokset ja näyttävät sinetit, joilla kirje on suljettu, kaunis ja huolellinen käsiala sekä paksu lumppupaperi kaikki tekevät ymmärrettävämmäksi, mikä valtava merkitys kirjoitustaidolla ja kirjeillä on aikalaisille ollut.

Kustaa Vaasan kirjoittama kirje. Turun museokeskus, kokoelmat., by Turun museokeskus

Eikä tässä lahjoituksessa suinkaan ollut kysymys yksittäisestä kirjeestä. Mukana oli viestejä itseltään Kustaa Vaasalta, tämän pojilta ja kaikilta muiltakin Ruotsin hallitsijoilta 1600-luvun loppuun saakka. Osa oli kuninkaiden itsensä omakätisesti kirjoittamia lappusia, muun muassaEerik XIV:n laatima pieni maksumääräys, osa taas pidempiä kirjeitä, jotka kirjurin harjaantunut käsi oli hallitsijan puolesta paperille piirtänyt. Oiva esimerkki jälkimmäisistä on juuri Kustaa Vaasan kirje vuodelta 1556, jossa hän antaa lopullisen päätöksensä eräiden Olof Staken ja Lasse Pederssonin välisestä erimielisyydestä. Luonteelleen – ja toki myös ajan tavoille – ominaisesti kuningas päättää kirjeensä vähemmän lämpimään toivomukseen, ettei häntä tällä asialla enää koskaan vaivattaisi.

Eerik neljännentoista kirjoittama viesti. Turun museokeskuksen kokoelmat, by Turun museokeskus

Ajankuvan lisäksi saavat kirjeiden myötä eloa myös hallitsijoiden edustusmuotokuvamaisen jähmeinä jääräpäisesti pysytelleet hahmot.

Kirjeet ja muu aineisto tulevat mahdollisesti yleisön nähtäväksi myöhempänä ajankohtana.

Tutkija, blogisti Lauri Viinikkala

Tietoa kirjoittajasta

Lauri
Viinikkala
Tutkija
Turun museokeskus