Prinsessan matka oli varsinainen seikkailu

Alkava matka oli loppuelämän pituinen

Aina on tehty matkaa ja ihmiset ovat liikkuneet ympäri maailmaa, kuka mistäkin syystä. Matkan tarkoitukset ovat vaihdelleet, toisinaan matkanteko on ollut vain tapa siirtyä paikasta toiseen ja toisinaan päämäärä ei ole ollut yhtä merkityksellinen kuin itse matka.  Pyhiinvaellukselle on lähdetty, jotta on voitu omakohtaisesti nähdä jonkun pyhimyksen reliikki. Joskus on lähdetty matkaan hakemaan oppia kotikontuja kauempaa, kuten mestariksi tahtovat nuoret miehet, jotka lähtivät kisällinvaellukselle ja tutustuivat ammattiin eri maiden ammattilaisten opissa.

Mitä pakata mukaan?

Aatelisnuorten kasvatukseen alettiin sisällyttää 1600-luvulta lähtien Grand Tour, joka nimensä mukaisesti oli suuri matka ja kulki yleensä manner-Euroopan halki Italiaan. Matkalla verkostoiduttiin ja tutustuttiin kulttuuriantiin eri kohteissa. Grand Touria pidettiin eräänlaisena riittinä, joka tuli suorittaa. 1800-luvun kuluessa kyseinen matkailumuoto alkoi vähentyä kulkuneuvojen ja tieverkoston kehittyessä. Muutokset matkanteossa mahdollistivat myös alempien yhteiskuntaluokkien matkustuksen, mikä johti vähitellen massaturismiin.

Matkantekoon ovat aina liittyneet tietynlaiset pohdinnat. Mitä pakata mukaan? Millä kulkuneuvolla matkaa tehdään? Kenen kanssa matkalle lähdetään? Miksi kyseiselle matkalle on ylipäätään lähdetty? Kaikki seikat ovat vaikuttaneet matkan kokemiseen; eri tilanteessa, toisessa seurassa ja vaihtoehtoisella kulkuneuvolla olisi matkasta muodostunut todennäköisesti täysin toisenlainen.

Prinsessan matka

Turun linnassa avautui marraskuun alussa 2022 Prinsessan matka -näyttely, joka kertoo paitsi Katariina Jagellonican vaiherikkaasta matkasta Vilnasta Turkuun, myös matkan lapsesta aikuiseksi. Katariinan matka Vilnasta Turkuun vuonna 1562 oli varsinainen seikkailu. Siihen sisältyi vaikka minkälaista koettelemusta ja nopeaksi aiottu matka kesti lopulta 2 kuukautta ja 12 päivää.

Puolalaisen prinsessan matka ei ollut mikään huvimatka, sillä matkaa ei tehty matkanteon ilosta tai eri kohteiden ihailun vuoksi. Katariina lähti matkaan uuden aviomiehensä, Suomen herttuan Juhanan kanssa, päästäkseen uuteen kotiinsa Turun linnaan. Herttuapari vihittiin Vilnassa 4.10.1562. Matka avioparina alkoi kuitenkin heti huonojen enteiden merkeissä, sillä hääjuhlien humussa vietetyissä turnajaisissa useampi hevonen ja ihminen loukkaantui.

Marita Mattsson & Dora Jung (suunnittelija): Juhana-herttua ja Katariina Jagellonica, 1961, pellavainen seinävaate. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Martti Puhakka / TMK.

Matkan alkaessa puhkesi Katariina suureen itkuun, sillä hän tiesi, ettei todennäköisesti tulisi enää milloinkaan tapaamaan perhettään. Alkava matka oli loppuelämän pituinen. Matkalle lähti kaiken kaikkiaan liki 300 henkinen seurue, joista 59 kuului Katariinan hoviin. Mukana oli niin piikoja, kokkipoikia, satulamestareita kuin ompelijoita. Katariinalla oli kahdeksan hevosta ja kahdeksat vaunut, lisäksi seurueella oli mukanaan useampia tusinoita muita vaunuja, osa ihmisille ja osa tavaroille, joita olikin matkassa melkoinen määrä. Mukaan oli pitänyt varata riittävästi syötävää ja juotavaa koko valtavalle seurueelle hevosineen. Näky lienee ollut vaikuttava seurueen taittaessa matkaa.

Suunnitelmissa oli matkata ensin maanteitä Vilnasta Riikaan, josta oli aikomus edetä laivalla Turkuun. Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan. Jo matkan ensimmäisenä päivänä yksi kokeista kuoli tappelussa, mitä pidettiin myös huonona enteenä avioliitolle. Matkaa jatkettiin kohti Riikaa ja alati piti olla varuillaan mahdollisten maantierosvojen varalta.

Seurueen noustua Riiassa Ursus Finlandicus -laivaan huono tuuri jatkui, sillä pakkanen oli todella kova ja laiva jäätyi kiinni. Tarinan mukaan herttuapari saatiin vain vaivoin pelastettua. Herttua sahautti laivan irti, mutta myrsky heitti sen päin rantaa, minkä jälkeen laiva joutui tuuliajolle. Riiassa vierähti kuukausi parempaa säätä odotellen, mutta lopulta oli pakko luovuttaa ja muuttaa suunnitelmia.

Ryöstöaie kariutui tuolla kertaa kylmään säähän

Herttuapari seurueineen lähti kulkemaan maantietä pitkin Riiasta kohti Tallinnaa, mutta tämäkään matkan etappi ei sujunut kommelluksitta. Ennen saapumista Pärnuun matkalaiset kohtasivat Juhanan veljen kuningas Erik XIV:n joukkoja, jotka ryöstivät hevoset ja osa matkalaisista joutui jatkamaan jalan loppumatkan. Matkan aikana lisähaastetta toivat myös korviin kantautuneet huhut, että tsaari Iivana Julma olisi lähettänyt 500 miestä ryöstämään Katariinan itselleen. Tämä oli Iivanan ensimmäinen, vaan ei suinkaan viimeinen yritys omia Katariina itselleen. Ryöstöaie kariutui tuolla kertaa kylmään säähän.

Tallinnassa odotti kaksi laivaa, toinen ihmisiä ja toinen hevosia varten. Luotsi oli laskelmoinut, ettei laivalla voitaisi edetä Turkuun asti, vaan uudeksi määränpääksi tuli Tammisaari. Sinne asti ei kuitenkaan puhjenneen myrskyn vuoksi päästy, vaan repeytynein purjein tehtiin hätärantautuminen Siuntion Pikkalaan. Herttuaparia seurueineen odotettiin Tammisaaressa, joten kukaan ei ollut vastassa Pikkalassa. Vaunujen vihdoin saapuessa Juhanaa ja Katariinaa noutamaan jatkui matka Inkooseen, missä he toipuivat matkasta pari päivää kirkkoherran vieraina.

Katariinan puolalaiset vaunut eivät olleet paras mahdollinen kulkupeli teillä, joilla normaalisti liikuttiin vain ratsain. Tammisaaressa vaunuja korjattiin ja seurue vietti kartanossa kaksi viikkoa, jonka aikana paikalliset kävivät vierailulla tuoden monenlaisia lahjoja. Juhana jatkoi edeltäpäin jo Turkuun. Katariina seurueineen seurasi perässä viikkoa myöhemmin ja saapui Turun linnaan jouluaattona.

Näyttelyssä Katariinan elämänvaiheet tulevat tutuiksi

Prinsessan matka on toiminnallinen näyttely lapsille ja lapsiperheille. Kuva: Joonas Mäkivirta / TMK.

Prinsessan matka -näyttelyn kohderyhmänä ovat 6–10-vuotiaat, mutta sieltä löytyy myös paljon uutta tutkimustietoa aikuiskävijöille. Kyseessä on hyvin erilainen museonäyttely, sillä kokoelmaesineihin tutustumisen sijaan kävijä pääsee itse kokemaan Katariina Jagellonican elämänvaiheet ja matkanteon haasteet. Elämyksellisen ja toiminnallisen näyttelyn suunnittelussa asiantuntijoina ovat toimineet lapset.

Katariinan tarinaa käytiin läpi lasten kanssa tarinankerronnan, keskustelujen ja erilaisten tehtävien kautta, jolloin aiheesta saatiin tuotua esille ennen kaikkea lapsia kiinnostavat asiat. Näyttelykohteet pyrittiin toteuttamaan niiden pohjalta. Näyttelyssä Katariina tulee samaistuttavaksi hänen kokemiensa tunteiden kautta ja hänen tarinansa tulee tutuksi yhä uusille ihmisille. Katariina oli elämänsä matkan aikana kuninkaan tytär, kuninkaan sisko, kuninkaan puoliso ja kuninkaan äiti.

Mutta ennen kaikkea Katariina Jagellonica oli tunteva ja kokeva ihminen, kuten me kaikki.

  • Kuvituskuva: Nadja Sarell
  • Blogikirjoitus on julkaistu myös Turun museokeskuksen Kukkuu kokoelmista -blogissa 20.12.2022 otsikolla Ajankohtaista: Prinsessan matka.

PRINSESSAN MATKA

  • Toiminnallinen näyttelykokonaisuus Turun linnan Isossa linnantuvassa. 
  • Näyttely on avoinna 2.11.2022–7.4.2024.
  • Näyttely on suunnattu erityisesti 6–10-vuotiaille lapsille.
  • Turun linnan aukioloajat ja hinnat

Tietoa kirjoittajasta

Susanna
Lahtinen
Amanuenssi
Turun museokeskus
Asiasanat: