Roolipelejä Turun linnassa

Roolipelaaminen on kattotermi, jonka alle mahtuu paljon erilaisia pelaamisen muotoja.

Pelaaminen ja tarinankerronta ovat olleet osa ihmisten elämää todennäköisesti niin kauan kuin olemme olleet olemassa. Vanhimmat löydetyt pelaamiseen liittyvät esineet ajoittuvat muinaiseen Egyptiin ja Aasiaan. Samankaltaisia pelejä on syntynyt eri kulttuureissa itsenäisesti ja pelit ovat aina olleet ihmisiä ja kulttuureja yhdistävä tekijä. Kirjapainon ja valokuvauksen myötä pelaaminen kehittyi entisestään, mutta samalla syntyi uusia tapoja viettää aikaa. 1900-luvulla pelaamisen merkitys ajanvietteenä väheni muun muassa television ja internetin myötä. Nykyään monet kokevat pelaamisen asiana, jota vain lapset tekevät tai jolle on aikaa vain kapakassa. Pelikulttuuri elää ja kehittyy kuitenkin edelleen.

Roolipelaaminen on kattotermi, jonka alle mahtuu paljon erilaisia pelaamisen muotoja. Peleihin liittyy yleensä sääntökirja sekä joku, joka johtaa tai tuomaroi peliä. Pelit voivat sijoittua mihin tahansa aikaan tai paikkaan. Usein roolipelaamiseen yhdistetään fantasiamaailma, jossa eletään Euroopan keskiaikaa muistuttavissa oloissa, mutta muunkinlaisia maailmoja käytetään. Roolipelejä voi pelata myös tietokoneella tai pelikonsolilla. Videoroolipelejä on useita erilaisia, mutta yleensä ne seuraavat perinteistä ”sankari pelastaa maailman”-kaavaa. Usein, kun puhutaan roolipelaamisesta, ropettamisesta, tarkoitetaan pöytäroolipelaamista. Näissä peleissä on yleensä yksi vetäjä, joka kertoo tarinaa johon pelaajat osallistuvat hahmojensa kautta. Hahmot on kirjattu paperille, hahmokortille, josta niiden eri ominaisuudet löytyvät. Tarkoitus ei ole näytellä, vaan eläytyä omaan hahmoon ja ratkaista erilaisia tilanteita tai ongelmia hahmon näkökulmasta. Pelaajien päätösten ja tekojen onnistuvuus mitataan heittämällä noppaa. Heiton tulos yhdistettynä hahmokortista löytyviin lukuihin, kertoo esimerkiksi sen, onko nuoli osunut maaliinsa vai ei. Vastaavasti larppaaminen, eli liveroolipelaaminen on hieman kuin näyttelemistä ilman yleisöä. Siinä kerrotaan pöytäroolipelin tapaan tarinaa hahmojen kautta, joilla on ennalta määritelty historia ja ominaisuuksia. Larppaamiseen kuuluu rooliasuja ja improvisaatiota sekä ajoittain myös pehmustetuilla aseilla taistelua eli boffaamista. Miniatyyripelaaminen on minifiguureilla, pienillä, usein muovisilla, hahmoilla tapahtuvaa, yleensä taistelua simuloivaa lautapelaamista. Figuureita voi verrata tinasotilaisiin, mutta leikkimisen sijaan pohditaan strategioita. Pelin taustalla ovat entisajan kenraalien pitämät sotastrategiaharjoitukset, joista laji on kehittynyt moneen eri suuntaan tuomalla mukaan roolipelielementtejä sekä figuurien maalaamiseen liittyvää harrastuneisuutta.

Keskustelussa roolipelaamiseen vihkiytymättömien kanssa nousee helposti esiin erilaisia pelaamiseen liittyviä väärinkäsityksiä. Roolipelaaminen on kuitenkin harrastus siinä missä jääkiekko tai kuorolaulukin ja siihen liittyy paljon muun muassa pedagogisia hyötyjä. Roolipelaamisen eri muotojen on todettu muun muassa auttavan nuorten sosiaalisen- ja kommunikaatiokyvyn kehityksessä. Pelaaminen myös yhdistää eri elämäntilanteissa olevia ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä ja on lähes ilmaista. Koska moni roolipeli sijoittuu jo valmiiksi historiallisviritteiseen maailmaan, on niiden yhdistäminen oikeaan historiaan helppoa. Esimerkiksi miniatyyripelaaminen on hyvä väline historiallisten tapahtumien ja taisteluiden simuloimiseen. Myös larppaaminen luo hyvän pohjan historian käsittelemiseen konkreettisesti, kun pelaajat joutuvat ottamaan huomioon eri aikakausien erot nykyaikaan. Oli pelityyli mikä tahansa, on historian kokeminen pelaamisen ja eläytymisen kautta aina kannattavaa.

Tämä ajatus käy toteen Turun linnassa 25.1. kun Kuningattarensali muutetaan ”peliluolaksi” Turun linnan Peliturnaus-tapahtumaa varten. Paikan päällä pääsee tutustumaan pelaamisen historiaan sekä nykyajan pelien näkökulmaan historiasta. Linnassa on mahdollisuus pelata historiallisia lautapelejä sekä noppapelejä, sekä kokeilla roolipelaamista. Tapahtumassa järjestetään miniatyyripeliturnaus, jossa osallistujien armeijoiden on oltava historiallisia, sekä pöytäroolipelisessioita, jotka sijoittuvat historialliseen Turun linnaan. Tarkoitus on tuoda roolipeliharrastusta näkyville erilaisessa kontekstissa ja osoittaa, että museokin on paikka, jossa opitaan ja harrastetaan monella tavalla. Parhaimmillaan pelaaminen tuo erilaisia ihmisiä yhteen, auttaa oppimaan ja on viihdyttävää. Tapahtuman tarkoitus on avata pelaamisen maailmaa myös niille, joille se ei ole ollenkaan tuttu ja niille, jotka eivät välttämättä muuten uskaltaisi pyytää päästä peliin mukaan. Kaikki ovat tervetulleita Peliturnaukseen.

Turun linnan Peliturnaus

Tietoa kirjoittajasta

Emma
Koivu
projektityöntekijä
Turun museokeskus