Kiertotalous

Lisätietoa kiertotaloudesta

Turku tekee aktiivisesti myös kansainvälistä kiertotalousyhteistyötä:

Turun seudun kiertotaloutta ja resurssiviisaita ratkaisuja kehitetään alueellisena yhteistyönä. Turun kaupunki tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiiviseksi alueeksi siitä eteenpäin. Tämän lisäksi Turun tavoitteena on saavuttaa resurssiviisauden periaatteet vuoteen 2040 mennessä.

Resurssiviisauden periaatteet:  

  • Ei jätteitä 
  • Ei päästöjä 
  • Kestävä luonnonvarojen kulutus eli minimoidaan ekologinen jalanjälki / Luonnonvaroihin suhtaudutaan niukkuutena 

Kiertotalous on keskeinen osa kaupungin ilmastopolitiikkaa eikä ilmastotavoitteisiin päästä ilman kiertotalousajattelua.  

Resurssiviisas kaupunki huomioi myös tuotannosta ja kulutuksesta syntyvät epäsuorat päästöt, joiden vähentäminen edellyttää ripeää kiertotalouteen siirtymistä. Epäsuorilla päästöillä tarkoitetaan tuotteen arvoketjun päästöjä, jotka syntyvät sen elinkaaren eri vaiheissa: raakamateriaalin tuottamisessa, tuotteen valmistuksessa, kuljetuksessa ja jakelussa sekä lopulta tuotteen päätymisessä jätteeksi. 

Kiertotaloudessa materiaalit ja tuotteet säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään ja kulutus perustuu enenevissä määrin palveluiden käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Sitran mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle 1,5 -2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin: Suomesta löytyy niin vaadittava koulutustaso kuin teknologiaosaaminenkin. 

Turussa kiertotaloutta vauhditetaan yhteistyöllä – #CircularTurku -tiekartta valmistelussa

Turun seudulla on huomattava määrä kiertotaloutta edistävää toimintaa. Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen mukaan alueella on jo 700 kiertotalouden toimijaa, joista n. 270 on yrityksiä. Lisäksi Turusta löytyy vahvaa kiertotalousosaamista tutkimuksessa ja koulutuksessa.

Yhteistyössä seudun kiertotaloustoimijoiden kanssa Turun kaupunki valmistelee parhaillaan Circular Turku -resurssiviisauden tiekarttaa vauhdittamaan koko seudun siirtymää kohti kiertotaloutta. Tiekarttaa valmistellaan laajana alueellisena yhteistyönä. Kumppanina on myös ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto, jonka avulla tiekartasta tehdään kansainvälisesti skaalattava malli. Tiekarttatyötä tehdään Sitran tuella.

Lue lisää Turun seudun kiertotalousratkaisuista ja tiekarttayhteistyöstä Circular Turku -raportista.

Tiekarttaan valikoiduille painopistealoille työstetään parhaillaan muun muassa tavoitteenasetteluja ja seurannan indikaattoreita. Painopistealat ovat:

  • Ruokaketju ja ravinnekierrot 
  • Rakennukset ja rakentaminen
  • Energiajärjestelmä
  • Kuljetus ja logistiikka
  • Vesikierrot

Olennaisessa roolissa tiekartassa ovat myös läpileikkaavat teemat, kuten esimerkiksi elinkeinoelämän yhteistyö ja julkiset hankinnat.

Turun seutu toimii esimerkkinä sellaisille kaupungeille ja seuduille ympäri maailman, jotka haluavat käynnistää kiertotaloustyönsä ja tehdä tavoitteellisempaa ilmastopolitiikkaa. Turku jakaakin parhaita käytäntöjä kiertotalousratkaisuista esimerkiksi japanilaisten kaupunkien kanssa.

Kiertotalousesimerkkejä Turun seudulta

Hyviä kiertotalousesimerkkejä Turusta löytyy esimerkiksi kiertotalouspuistoista, joita kutsutaan myös teollisiksi symbiooseiksi. Raisiossa toimiva Smart Chemistry Park kokoaa saman katon alle kemianteollisuuden toimijoita ja toimii samalla innovaatioalustana, jossa kehitetään teollisten sivuvirtojen kiertotalousratkaisuja. Topinpuistossa erilaisilla kiertotalousratkaisuilla palautetaan kaupunkilaisten jätteet takaisin kiertoon resursseiksi ja energiaksi.

Kaupungin keskustassa toimivan Kakolan jätevedenpuhdistamon toiminta perustuu kiertotalouteen. Puhdistamo tuottaa energiaa yli kymmenen kertaa enemmän kuin kuluttaa ja lisäksi parantaa merkittävästi Saaristomeren tilaa. Jäteveden lämpö otetaan talteen ja hyödynnetään kaukolämpönä ja -kylmänä. Puhdistuslietteestä valmistetaan biokaasua Gasumin laitoksessa.

Tutustu Turun seudun kiertotalousesimerkkeihin. Esimerkit ovat englanninkielisiä: