Kysymyksiä ja vastauksia Vanhastakaupungista

Onko ajatuksena, että alueelle voisi jatkossa tulla uudisrakennuksia? Vanhakaupunki terminä tuo mieleen tiiviisti rakennettua ympäristöä, poiketen nykyisestä aika väljästä. Mikäli alueelle tulisi uudisrakennuksia, niiden osalta hyvä kunnioittaa vanhaa.

Kehittämissuunnitelman lähtölaukauksena on ollut, että erilaiset kiinteistönomistajat ja kehittäjät ovat halukkaita täydennysrakentamaan aluetta juuri tällaiseksi vähän tiiviimmäksi, Vanhankaupungin omaiseksi kokonaisuudeksi. Turulla on oma, erityinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, ja Turku historiallisena kaupunkina on julistautunut siinä uuden ja vanhan yhteensovittamisen mallikaupungiksi. Se tarkoittaa niin uuden rakennuksen sovittamista vanhan rakennuksen yhteyteen kuin vanhojen rakennusten uusia käyttöjä. Turku on todella kuuluisa vanhojen rakennusten innovatiivisesta uusista käytöistä, esimerkiksi Puutorin vessa ja Logomo kulttuurikeskuksena. Mutta meillä ei ole monta esimerkkiä, jossa historialliseen ympäristöön on tehty hyvin sovitettua uudisrakentamista, koska täydentävää rakentamista ei niille alueille ole tehty. Toivottavasti Vanhaankaupunkiin löytyisi vanhaan hyvin sopivaa mutta omasta ajastamme kertovaa.

Huomisen vanha kaupunki on myös monen ihmisen kotiseutu kaiken muun hyvän lisäksi.

Tämä liittyy siihen, kun mietitään, voisiko alueelle tulla myös uutta asumista. Mietinnässä on se, että jos alueelle halutaan erilaisia tapahtumia, konsertteja ja ravintoloita ulkoterasseineen, syntyykö siitä ristiriitaa asukkaiden ja toiminnan välille. Tällaista on hieman ilmennyt paikka paikoin jokirannassa, kun sinne on tullut uutta asutusta ja tapahtumia keskittyy sinne. Miten asukkaat kokevat tapahtumien roolin tällä alueella? Haluavatko he, että aluetta elävöitetään ja tuodaan rikasta toimintaa vai haluavatko he, että oltaisiin vähän varovaisia elävöittämisen suhteen?

On hyvä, että tämän tärkeän alueen kehittämistä pohditaan. Mahdollisuuksia on vaikka mihin ja mallia voisi käydä ottamassa vaikka Tukholmasta.

Osana kehittämistyötä tehdään myös kansainvälistä benchmarkkausta eli vaikutteita tosiaan otetaan muualtakin.

Jos halutaan nopeasti tehdä jotain, niin hyvä idea on tukea väliaikaisten tapahtumien toteutumista, esim. välineistöllä, kalusteilla, tiedotustuella jne.

Tällaista toimintaa voi tosiaan käynnistää vaikka heti – toki koronan takia erityisen varovaisesti.

Minkälainen on alueen omistustausta? Kaupunki omistaa jotain rakennuksia ja voi niihin liittyen tehdä toimenpiteitä, mutta miten Åbo Akademi, Turun yliopisto ja yksityiset?

Alueen omistus on hajautunut. Kaupungilla on omistuksessa Vanhan Suurtorin ympäristö olennaisilta osiltaan. Siellä on myös Stiftelsen för Åbo Akademin omistuksessa oleva Rettigin vanhan tupakkatehtaan kiinteistö. Stiftelsen, Åbo Akademi, Turun yliopisto, Turun yliopistosäätiö ja Suomen Yliopistokiinteistöt omistavat kaikki alueella kiinteistöjä, ja kaikilla on jonkin tyyppisiä uudistamis- ja kehittämisideoita. Ne kaikki ovat tässä kehittämistyössä mukana aktiivisesti. On hyvä, että omistus on jakautunut, sillä voi olla, että siksi saadaan paljon enemmän ja nopeammin aikaan useamman kohdan osalta.

Mielestäni Turkuun suunniteltu uusi konserttitalo pitäisi rakentaa Tuomaanpuistoon, eli alueen pohjoisosaan, jossa liikenneyhteydet toimisivat ja sen myötä kulkureitit joen vartta pitkin saisi uuden kiintokohteen, joka antaisi alueelle pitovoimaa. Voisiko tämä toimia? Nykyinen idea valtion virastotalon tontille ei toimi.

Mielenkiintoinen idea, sitä ei olekaan tullut aikaisemmin vastaan. Liikenteellisesti paikka olisi hankala, koska sen käyttö perustuisi yksityisautoiluun. Tarkoitus on sijoittaa konserttitalo paikkaan, jossa julkinen liikenne tai kävely- ja pyöräily-yhteydet toimivat.

Millaisena nähdään alueen potentiaali taiteilijoiden, muotoilijoiden ja kulttuurintuottajien keskittymänä? Tämän tyyppinen toiminta on usein sellaista, joka auttaa vetämään erityisesti turismia sekä elämystoimintaa puoleensa, ja sen myötä myös lisää alueen liiketoiminnallista potentiaalia, vrt. Telliskivi Tallinnassa ja Ströget Kööpenhaminassa.

Se voisi olla kulttuurin, historian ja kaiken toiminnan keskittymä, myös meneillään olevan kulttuurikampusprosessin kautta katsottuna. Alueessa on potentiaalia siihen, että kulttuuritoimijoiden näkyvyys olisi huomattavasti vahvempi kuin mitä se on ehkä tähän asti ollut.  Kun kehittämissuunnitelmaa viedään eteenpäin, on tärkeä löytää niitä keinoja ja kohteita, missä niitä tiloja on, mihin niitä saataisiin lisää ja mitkä ovat konkreettiset keinot, millä näkyvyyttä pystyttäisiin edistämään alueella.

Millaisella aikatavoitteella Vanhaakaupunkia suunnitellaan? Jos esim. tulisi uudisrakentamista, niin missä vaiheessa kaavaa oltaisiin uudistamassa?

Kehittämissuunnitelma toimii pohjana, jonka pohjalta kaavoitushankkeita voi tarpeen mukaan käynnistää. Tiedossa ei ole yhtään sellaista, joka lähtisi välittömästi liikkeelle. Kehittämissuunnitelma luo mahdollisuuksia ja kaavoitusta tehdään tarpeen mukaan, mielellään vähän isompina kokonaisuuksina eli ei ihan tontti kerrallaan. Kaavoituksessa on olennaista, että arvioidaan suojelukulttuuriarvoja: mitkä ovat oleellisia suojeltavia asioita ja mitkä ovat asioita, jotka voivat muuttua ja tuoda uusia kerrostumia.

Rantareitin täydennys Agricolan ja Jokikadun välisellä osuudella?

Rantareitin tekemisestä on tehty päätös kolme vuotta sitten. Ensi vuoden infran budjetissa on reitin toteuttaminen.

Loistavaa, että jo ensi vuoden budjetissa on joenranta reitin jatkaminen arkkipiispan luota eteenpäin. Tärkeää myös saada näille kulkureiteillä hyvä ja kutsuva valaistus.

Kaiken kaikkiaan Vanhankaupungin alueella valaistukseen tullaan kehittämissuunnitelman puitteissa ottamaan kantaa ja katsomaan, mitä sille voidaan tehdä koko alueella. Keskustan kehittämisen kärkihankkeessa on aloittanut tapahtumavalaistuksesta vastaava projektipäällikkö, joka tekee valopilotteja jo tähän pimeään kauteen keskustaan ja ilahduttamaan kaupunkilaisia.

Keskusteluun nousee aika ajoin ihan hyvänä asiana alueen katujen pyhittäminen kävelylle ja kevytliikenteelle. Onko harkittu, miten alueella asuvien ja vierailijoiden autoille saadaan tilaa? Onko yliopistonmäen alle louhittavissa tilaa?

Pysäköinti alueella on haasteellinen, varsinkin kun käyttäjämäärät ja tarpeet ovat isompia tulevaisuudessa. Toisaalta alue on hyvin saavutettavissa muutenkin kuin omalla autolla. Tänä vuonna on tehty kallioparkkiselvitys, jossa on tutkittu mahdollisuutta tehdä muutamaan eri paikkaan kallioon pysäköintitila, mutta yliopistomäki ei ollut mukana siinä.

Onko resursseja kaavoittaa vai meneekö jonon jatkoksi?

Priorisointia tehdään joka vuosi. Jos on tärkeä hanke, yritetään edistää erilaisia kumppanuuksia siten, että kaupunki ei pelkästään tee vaan muut, ulkopuoliset tulevat mukaan auttamaan hankkeessa. Kyse on varmasti siitä, minkälainen hanke on. Pienet hankkeet joutuvat kovin herkästi pitkän jonon jatkoksi. Keskustan kehittäminen kaiken kaikkiaan on kärkihanke ja se tarkoittaa, että näitä voidaan nostaa esiin, kun tarpeita ilmenee.

Jokin aika sitten tuli yleiseen tietoon, että alueen keskellä sijaitseva Gadolinian rakennus tullaan purkamaan. Tuntui silloin, että lopullista ratkaisua ei ole vielä tehty, mihin tarkoitukseen uudisrakennus tarvitaan. Olisiko syytä tässä kehitysvaiheessa keskustella omistajatahojen kanssa, ja jos suuntaus on siirtää Akademin koulutukseen tarvittavaa uudistiloja uusille campusalueille, mihin Gadolinian tilalle sopisi uusiin suunnitelmiin?

Åbo Akademi on suunnitellut kampuskeskittymää Gadoliniaan niin, että sitä kokonaisuutta uudistettaisiin ja tehtäisiin kaikkia opiskelijoita palvelevia tiloja nykyisen pihan alueelle. Siinä yhteydessä vanhan Gadolinian korvaaminen uudisrakennuksella on ollut esillä. Syynä on ilmeisesti, että se on epätarkoituksenmukainen rakennus. Se vaatii kaavan uudistamisen ja siinä yhteydessä tutkitaan rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot ja mahdollinen soveltuvuus mahdolliseen uuteen käyttöön. Gadolinia-korttelin kehittäminen on ajankohtainen näillä näkymin vuonna 2025–2026.

Onko Maaherran makasiinin korttelin suhteen suunnitelmia?

Korttelin omistaa Turun Yliopistosäätiö. Sillä on ollut erilaisia pohdiskeluja täydennysrakentamisesta pihan puolelle. Mutta ajankohtaista asemakaavahanketta ei ole menossa.