Korjaustöiden valmistumisen 2018 jälkeen esitetyt kysymykset

Mistä on kyse?

Puolalan koulu peruskorjataan vuosien 2018–2020 aikana. Väistötilana käytetään Turun ammattikor­keakoulun entisiä tiloja Sepänkatu 2:ssa Turun keskustassa. Päätöksen väistötilojen käytöstä on tehnyt Turun kaupunginhallitus 23.4.2018.

Sepänkadun tiloissa aiemmin olleen Turun Suomalaisen ­Yhteiskoulun lukion henkilökunnalla ja opiskelijoilla on ­ollut oireilua, jonka on puolestaan epäilty liittyvän rakennuksen sisäilmaan. Oireilun syyksi epäiltiin riittämätöntä ilmanvaihtoa, jota on vuoden 2017 kuluessa parannettu.

Raksystems oy on kevään 2018 aikana tehnyt Sepänkadulla sisäilmastoselvityksen sekä kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen. Niiden perusteella kolmessa Sepänkadun tilassa havaittiin aktinomykeettejä. Auditoriossa otetussa näytteessä oli lisäksi viitteitä mikrobikasvustoon.

Sepänkadun tilat päätettiin korjata niin, että koulu on turvallinen syys­lukukauden 2018 alussa: Korjaustöissä auditorion vesikattovuotoa korjataan, ilmanvaihtoa parannetaan edelleen ja tiivistetään rakennuksen ikkunat. Kellarikerroksen saunaosaston kosteusvauriot poistetaan ja se eristetään koulutiloista. Myös muut korjaustöiden aikana mahdollisesti havaittavat puutteet korjataan.

Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon mukaan Sepänkatua voidaan käyttää koulutilana sen jälkeen, kun korjaukset on tehty ja tilat täyttävät vaatimukset.

Korjaustyöt saatiin päätökseen kesällä 2018 ennen koulujen alkamista.

Korjaustöiden valmistumisen 2018 jälkeen esitetyt kysymykset

• Olen ymmärtänyt, että sisäilmatutkimukset eivät ole luotettavia ennen kuin vasta talvella jolloin kesän mikrobitasot ovat pakkasten myötä pudonneet. Pitääkö väite paikkansa?
  
  Sisäilmanäytteistä ilmanäytteet suositellaan otettavaksi talvella, koska maan ollessa lumen ja jään peitossa on ulkoilman sieni-itiöiden ja aktinomykeettien pitoisuudet pienimmillään. Ilmanäytteet otettiin tästä kohteesta 3.4.2018 ja raportin mukaan (liitteenä loppuraportissa) maanpinta oli tuolloin jäässä, lumipeitteinen ja ulkolämpötila 1 °C. Tästä rakennuksesta on otettu voc-näytteitä, joihin vuodenajalla ei ole merkitystä sekä sively- ja teippinäytteitä. Etenkin loppukesästä ja syksyisin ulkoilman yleisintä sienisukua Cladosporiumia esiintyy runsaasti ulkoilmassa, jolloin sitä löytyy myös sisäilmasta ja siitä syystä tämä on huomioitu tulosten tulkinnassa loppuraportissa korjausten jälkeen otettujen sivelynäytteiden osalta. Kontrollitarkoituksessa otettavat voc-näytteet otetaan tästä kohteesta vasta 6 kuukauden kuluttua käyttöönotosta, koska uusista materiaaleista voi haihtua noin puolen ajan ilmaan päästöjä. Mikäli muiden näytteiden (mikrobinäytteiden) ottamiselle on tarvetta, otetaan ne myös tuolloin kuuden kuukauden kuluttua. Sisäilmatutkimuksissamme käytetään aina Asumisterveysasetuksen 545/2015 ja sen soveltamisohjeen mukaisia menetelmiä.

• Onko niin, että esitellessään Sepänkatua koskevia väistötilapäätöksiä vuonna 2016 sen paremmin tilapalvelukeskuksen kuin sivistystoimen johdossa ei ole ollut minkäänlaista tietoa Sepänkadulla vuonna 2015 teetetystä kuntokartoituksesta?
  
  Lopullinen raportti ei ollut tiedossa, koska kuntoarvio teetettiin myyntiä varten. Kohde oli 2015 ammattikorkeakoulun käytössä ja siitä eteenpäin Normaalikoulun käytössä ja meille ei tullut heidän käytön ajaltaan sisäilmailmoituksia.

• Onhan kaupungilta tulossa jo ennen kouluvuoden aloittamista mahdollisimman selkeä ohjeistus sen suhteen, miten toimitaan ja minne tiedot kirjataan jos Sepänkadulla alkaisi jälleen ilmaantua sisäilmaoireita?
  
  Mahdollisten sisäilmaoireiden ilmaantuessa toimitaan kaupungin käytännön mukaisesti. Henkilökunnan tulee ilmoittaa oireistaan työterveyshuoltoon. Oppilaiden oireista tulee ilmoittaa kouluterveydenhuoltoon. Ilmoituksen jälkeen oppilas pyydetään terveydenhoitajan ja tarvittaessa lääkärin tarkastukseen. Tällä tavoin oireet tulevat kirjatuksi terveydenhuoltoon. Koulussa tehdään noin puolen vuoden kulutta sisäilmaoirekysely sekä oppilaille että opettajille mahdollisten oireiden ja sisäilmahaittojen kartoittamiseksi.

• Ketkä henkilöt yhdistelevät/tulkitsevat eri kokonaisuuksista muodostuvan tiedon ja tekevät johtopäätöksen rakennuksen turvallisuudesta?
  
  Ulkopuolinen rakennusterveysasiantuntija antaa lausuntonsa/loppuraportin asiasta, jota päätöksenteossa käytetään. Päätöksenteko perustuu kokonaisuuteen (lähtötilanne, vaaditut toimenpiteet, tehdyt toimenpiteet, tehdyt sisäilmamittaukset). Koulun turvallisuus ja terveellisyys perustuu useisiin eri lakeihin. Kaupungilla on moniammatillinen sisäilmatyöryhmä, joka selvittää ja ratkaisee osaltaan sisäilma-asioita. Kunta vastaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta ja siten myös terveellisestä ja turvallisesta oppimisympäristöstä. Terveydensuojelulainsäädäntö velvoittaa huolehtimaan siitä, että asuntojen ja muiden oleskelutilojen olosuhteista ei aiheudu niissä oleskeleville terveyshaittaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa terveydensuojelulain noudattamista, kuten terveydensuojelulain terveydellisten vaatimusten toteutumista. Työterveyshuollon tehtävänä on mahdollisen sisäilmaongelman terveydellisen merkityksen arviointi.

• Onko suunnitelma siis sellainen, että kunhan tila pysyy riittävästi alipaineistettuna, niin uutta vaarallista kasvustoa ei pääse alakerrassa muodostumaan ja vanhoja kasvustojäänteitä ei pääse kulkeutumaan sisäilmaan?
  
  Alipaineistuksen avulla alakerta saadaan pidettyä sellaisena, että muut tilat ovat sen johdosta turvalliset työskennellä (alipaineistuksen pyritään estämään mahdollisten haitallisten epäpuhtauksien siirtymistä koulun työskentelytiloihin). Tilan alipainetta seurataan päivittäin.

• Mikäli kaupunki ei tässä vaiheessa tee homekoiratutkimuksia, antaako kaupunki kiinteistön omistajana luvan homekoiratutkimuksen teettämiseen Sepänkadulla? Tällöin yksityishenkilöt tai vanhempainyhdistyksen hoitaisivat itse homekoiratutkimuksen rahoituksen.
  
  Sepänkatu 2 -koulurakennus on todettu lakien ja asetusten mukaisesti sellaiseksi, että se voidaan ottaa käyttöön. Näin ollen tässä vaiheessa ei ole perusteltua syytä homekoiratutkimukselle. Homekoiratutkimukset eivät myöskään sisälly asumisterveysasetuksen ja sen soveltamisohjeiden mukaisiin menetelmiin, kun tarkastellaan asunnon ja muun oleskelutilan, kuten koulujen, terveydellisiä olosuhteita.
  
  Homekoiratutkimuksiin liittyy myös rajoitteita (Homekoiran käyttö kiinteistössä esiintyvien mikrobiperäisten hajujen tarkastuksessa, tilaajan ohje / Hometalkoot):
  
  Koiran ilmaisuja arvioitaessa tulee ottaa huomioon aistinvaraisen ja rakenteita rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Koira ilmaisee ainoastaan hajun olemassaolon. Koira voi myös tehdä ilmaisuja, jotka eivät ole varsinaisesti rakenteiden vaurioista johtuvia, mutta vaikuttavat sisäilman laatuun, kuten esimerkiksi alapohjan maaperästä johtuva haju. Rakenteiden kunnosta ei voi saada täyttä varmuutta ilman rakenteiden avauksia tai muita selvitystapoja, ja koiran osoittamat ilmaisut vaativat siksi lähes aina tarkempia lisätutkimuksia, jotta rakennuksen todellinen kunto ja mahdollisen vaurion olemassaolo ja laajuus saadaan selville.
  
  Koiran käyttöä rajaavia tekijöitä tarkastuksessa ovat mm.
  • Kullekin koiralle opetettujen mikrobien lajit vaihtelevat. Koiran koulutuksessa käytetään kosteusvaurioituneessa rakennuksessa tyypillisesti kasvavia mikrobeja. Näitä lajeja esitellään tarkemmin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista soveltamisoppaassa.
  • Huonot tai puuttuvat kulkuyhteydet yläpohjaan, ryömintätilaan tai muihin vastaaviin tiloihin, jotka voivat aiheuttaa vaaraa koiralle tai ohjaajalle.
  
  Koiran käyttöön liittyviä epävarmuustekijöitä tarkastuksessa:
  • Rakenteissa tapahtuvat ilmavirtaukset voivat aiheuttaa sen, että koira paikallistaa hajun eri paikasta, kuin missä hajun todellinen lähde on.
  
  Tässä rakennuksessa on kaikki selvitykset ja korjaukset tehty ulkopuolisen rakennusterveysasiantuntijan pätevyyden omaavan henkilön toimesta. Rakennuksessa on tehty kaikki vaaditut korjaustoimenpiteet perustuen selvityksiin rakennuksen kunnosta ja aiemmin löydetyistä vaurioista. Lisäksi korjausten onnistumista on kontrolloitu ja tullaan edelleen 6 kk kuluessa kontrolloimaan. Kuten yllä on kirjoitettu, tällä hetkellä ei ole mitään estettä rakennuksen käyttöönotolle. Kaikkeen tähän perustuen homekoiratutkimukselle ei ole tarvetta, eikä sitä näin ollen tulla Sepänkatu 2 rakennuksessa tässä vaiheessa tekemään.

• Raksystemsin raportti ei kyllä ihan vakuuta. Mittauksia sieltä ja täältä, mutta ei kattavasti koko koulusta. Selittelyn makua on myös tässä: Maa-ainesta on voinut kulkeutua sisälle. Mutta jäin ihmettelemään erityisesti vielä sitä, onko remonttien jälkeen tarkastettu ilman asbestipitoisuus. Siitä ei ole mitään raporttia nähtävillä.
• Olen lueskellut nuo tutkimusraportit tiloista. Varsin huolestuneena totesin, että asbesti-ilmanäytteitä ei ilmeisesti ole otettu tiloista lainkaan. Tiloissa kuitenkin purettiin asbestia tiedotustilaisuudessa kerrotun budjettitiedon mukaan. Ovatko oppilaat siis altistuneet remontin aiheuttamalle asbestipölylle?
  
  Raportin on laatinut ulkopuolinen (Raksystems) rakennusterveysasiantuntijan pätevyyden omaava henkilö. Tästä pätevyydestä säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa: asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (STM 545/2015) ja sen soveltamisohjeessa. Hän on laatinut suunnitelman näytteenotosta, jotta tilat tulevat kattavasti kontrolloitua. Maa-aineksen kulkeutuminen, jota oli selvästi havaittavissa, liittyy epävarmuustarkasteluun, joka kuuluu raporttiin.

  Kaikessa korjaustöiden aikaisessa työskentelyssä ja jokaisessa työskentely vaiheessa on noudatettu ohjeistusta asbestityöstä. Ennen purkutyöskentelyn aloittamista on tehty lain vaatima asbestikartoitus ja työt on aina tehty asbestilainsäädännön (säädökset 684/2015 ja 798/2015) mukaan. Myös korjaustoimenpiteiden jälkeen on toimittu lainsäädännön mukaisesti ja seuraavista tiloissa on tehty ilmanäytteen asbestikuitulaskelma: saunaosaston käytävä, luokka 217, luokka 118, luokka 301 ja luokka 201. Kaikissa tiloissa tutkitun näytteen asbestikuitupitoisuus alittaa puhtaan ilman raja-arvon alle 0,01 kuitua per kuutiosenttimetri ilmaa.

• Alapohjan/kellarin lattian rakenne: Millainen on alussorastuksen laatu ja maaperän kosteustaso? Onko kerrosrakenne (tuplalaatta) ja millainen on lämpöeristys? Onko kosteuseristeenä kreosoottipohjainen pikikerros? Kuinka laajalti on tutkittu lattian voc-päästöjä (2-etyyli-1-heksanoli, TXIP)?
  
  Voc-päästöjä on tutkittu tiloista 140, 139, 138, 137, 116, 106, 107, 109, 118, 119. Huhtikuussa 2018 otetussa näytteessä havaittiin ainoastaan toimistohuoneessa 116 kohonnutta 2-etyyli-1-heksanoli pitoisuutta, joka kontrolloitiin toukokuussa 2018 voc-pintaemissionäytteellä. Näissä analyyseissä ei havaittu poikkeavia pitoisuuksia tai asumisterveysasetuksen mukaisia toimenpiderajojen ylityksiä. Nämä tulokset löytyvät loppuraportista.

• Alakerroksen/kellarin maanpaineseinät: Millainen on salaojien kunto ja korkeusasema sokkeliin ja lattiaan verrattuna? Onko seinien vesieristeenä käytetty kreosoottipohjaista pikikerrosta? Onko puukoolattuja sisäpintoja?

• Välipohjat: Onko kyseessä ripalaattarakenne? Onko välitilan täytteenä (koksikuona, kreosootti laudoitus, mikrobivauriot ym.) haitta-aineita?
  
  Rakennuksesta on teetetty kuntoarvio 2015. Kuntoarviosta selviää osittain vastaukset ylläoleviin kysymyksiin. Tässä kuntoarviossa suositellaan seuraava laajempi (PTS) selvitys tehtäväksi vuonna 2020. Ulkopuolisella rakennusterveysasiantuntijalla on ollut tämä kuntoarvio käytössään, kun hän on määritellyt tarvittavat toimenpiteet / lisäselvitykset tehtäviksi rakennuksen käyttöönottoa ajatellen.
  
  Tiloista otetuissa voc-näytteistä ei havaittu kreosoottiin viittaavia tuloksia: Naftaleenia voidaan pitää kreosootin indikaattoriyhdisteenä, koska se on merkittävin kreosootista ilmaan haihtuva yhdiste (STM 545/2015 ja sen soveltamisohje Osa III). Nämä tulokset löytyvät loppuraportista.

• Sisäilmasto: Onko sisätiloja desinfioitu? (VOC-näyteanalyysissa todettua Propyleeniglygoolia käytetään mm. Elche -nimisen desinfiointiaineen osana)? Jos on desinfioitu, niin onko desinfiointi tapahtunut ennen vai jälkeen sisäilmamittausten?
  
  Sisätiloja ei ole desinfioitu missään vaiheessa.

• Kyseessä on kahden arvion perusteella elinkaarensa lopussa oleva rakennus. Mikä taho kaupunginhallituksen lisäksi on ottanut vastuun siitä, että tilat ovat terveelliset ja turvalliset terveydensuojelulain mukaisesti oppilaitoskäyttöön?
  
  Käyttöönoton arviointi perustuu aina kokonaisuuteen, jossa huomioidaan lähtötilanne, tehdyt toimenpiteet ja kaikki otetut sisäilmanäytteet. Kaupungin menettelytapoihin kuuluu ulkopuolisen rakennusterveysasiantuntijan pätevyyden omaavan henkilön käyttäminen prosessin kaikissa vaiheissa puolueettoman arvioinnin takaamiseksi. Rakennuksessa on tehty kaikki vaaditut korjaustoimenpiteet perustuen selvityksiin rakennuksen kunnosta ja aiemmista löydöksistä. Lisäksi korjausten onnistumista on kontrolloitu ja tullaan edelleen 6 kk kuluessa kontrolloimaan. Rakennusterveysasiantuntijan laatimaan kokonaisarvioon perustuen rakennus on todettu oppilaitoskäyttöön soveltuvaksi ympäristöterveydenhuollossa ja terveystarkastajien toimesta.

• Mahdollinen oireilu: Syksyn myötä selviää mahdollisesti oireilevien ja sairastuvien lasten ja henkilökunnan määrä. Onko viranomaisilla ennakkosuunnitelmaa siitä, kuinka paljon ja kuinka vakavia oireita tilojen käyttäjillä saa olla?
  
  Opettajien ja oppilaiden keskuudessa tehdään noin puolen vuoden kuluttua oirekysely, jolla oireilun tasoa ja koettua sisäilmanlaatua selvitetään. Oirekyselyiden tulosten tulkinta perustuu mm. laajaan vertailuaineistoon, jolloin pystytään arvioimaan onko jokin taso mahdollisesti normaalista poikkeavaa.

• Ilmanvaihto: Onko Sepänkadun ilmanvaihto säädetty samalle tasolle arkipäivisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina vai vaihteleeko ilmanvaihdon taso riippuen ajankohdasta?
  
  Suurimmassa osassa luokkahuoneista on luokkahuonekohtainen ilmanvaihto, joka on mitoitettu 35 henkilölle. Ilmanvaihto ei ole missään vaiheessa pois päältä. Luokka huoneissa 137, 138, 139 ja 140 on yhteinen ilmanvaihtokoneisto, joka on mitoitettu 30 henkilölle/ luokkahuone ja myös tämä on jatkuvasti päällä. Neljässä luokkahuoneessa on myös jatkuvatoimiset loggerit, joiden avulla ilmanvaihdon riittävyyttä seurataan päivittäin.

• Miksi seurantatutkimuksessa (loppuraportti) ei käytetty Turun aerobiologian laitosta vaan Oululaista/Vantaalaista Mikrolabia?
  
  Rakennusterveysasiantuntija on valinnut käytettävän laboratorion. Nämä ovat aina FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoimia testauslaboratorioita.
   
• Miksi puolen vuoden päähän kaavailtu seurantamittaus tehdään VOC-mittauksella, mikä ei kerro mitään homesienistä tai niiden aineenvaihduntatuotteista? Aerobiologian laitokselta saa tietoa sisäilman home-esiintymien tunnistamiseen sopivista menetelmistä.
  
  Alkuperäiseen ulkopuolisen rakennusterveysasiantuntijan tekemään suunnitelmaan kuului jälkiseuranta sivelynäytteillä ja voc-mittauksilla. Sivelynäytteet otettiin heinäkuussa 2018 ja niiden tulokset ovat osa loppuraporttia. Voc-mittauksia ei voitu ottaa heti korjausten päätyttyä, koska tulokset olisivat vääristyneet korjaustöistä johtuen ja siksi ne otetaan vasta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua.
  
  Mikäli esimerkiksi uusien sivelynäytteiden ottaminen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi kuuden kuukauden kuluttua, ne voidaan ottaa rakennusterveysasiantuntijan määrittelemistä paikoista.
   
• Voisitteko järjestää seurantaa varten mittaajan Turusta Aerobiologian laitokselta, rakennusmikrobiologian yksiköstä, jotta saataisiin oikeat menetelmät käyttöön seurantaa varten. (VOC-mittausta ei tarvitse välttämättä tehdä ollenkaan; säästyy rahaa.)
  
  Toimimme ulkopuolisen rakennusterveysasiantuntijan laatiman suunnitelman mukaisesti. Toimijat on kilpailutettu, mikä määrää sen ketä käytämme.

Aiemmat kysymykset

• Vanhempien mielestä Sepänkatu 2 ei ole lapsille turvallinen koulutila
  
  Huoli lasten koulutilojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä on yhteinen. Tästä syystä tulemme kiinnittämään erityistä huomiota  Sepänkadun koulurakennuksen korjaustöiden etenemiseen sekä kontrollimittauksiin ja niiden analysointiin. Kaupunginhallitus on myös osaltaan edellyttänyt, että sille raportoidaan Sepänkadun koulurakennuksen korjaustöiden etenemisestä ja kontrollimittausten tuloksista.
   
• Mitä tutkimuksia ja korjauksia Sepänkatu 2:ssa on tehty vuonna 2017?
  
  Sivistystoimialajohtaja Timo Jalosen ja usean muunkin tiedossa oli, että tilassa koettiin ongelmia vuoden 2017 aikana. Siksi ongelmiin puututtiin monin eri tavoin jo saman vuoden aikana. Tilan käyttäjämäärien lisääntyessä vuonna 2017, ilmanvaihdon toiminta koettiin haasteelliseksi ja siksi tilassa keskityttiin ilmanvaihto-olosuhteiden parantamiseen. Kohteessa on tehty eri tiloissa IV-mittauksia ja säätöjä sekä IV-laitteiden kunnossapitoselvitys. Tiloissa, joissa on koettu ongelmia, on tehty selvityksiä ongelmien muistakin aiheuttajasta mm. mitattu kosteuksia sekä ilmatiiveyksiä.
   
• Mitä tutkimuksia Sepänkatu 2:ssa on tehty?
  
  Raksystems Oy on tehnyt Sepänkadun tiloista seuraavat selvitykset (raportit sivulla Sepänkadun väistötila):
  - Sisäilmastoselvitys 17.4.2018
  - Sisäilmanäytteet 17.4.2018
  - Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 15.4.2018
  - Tutkimussuunnitelma sisäilmatekninen kuntotutkimus 27.3.2018.
  
  Selvitykset on teetetty ulkopuolisella asiantuntijalla, joka täyttää terveydensuojelulain 49 §:n vaatimukset ja Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon ympäristöterveyspäällikkö Olli Sjövall on hyväksynyt Sepänkadun koulurakennusten tutkimussuunnitelman, joka sisältää em. selvitysten/tutkimusten tekemisen.
  
  Raksystems Oy:n selvitysten pohjalta Sepänkadun koulurakennuksessa tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet.
   
• Ovatko kaikki tutkimukset olleet kaupunginhallituksen 23.4. tekemän päätöksenteon materiaaleissa?
  
  Kaupunginhallituksen esittelyteksti 23.4. on tehty kaiken senhetkisen tiedon perusteella, mikä kaupungilla on ollut käytössä ja teksti on tehty kaikki tiedot mainiten. Missään Sepänkatu 2:sta koskevassa selvityksessä ei ole esitetty, etteikö rakennukseen liittyviä ongelmia voida korjata.
  
  Kaupunginhallituksella oli päätöstä tehdessään 23.4. materiaalina kohteen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, päivitetty sisäilmastoselvitys sekä sisäilmanäytteiden tulokset, joista tehtyjen tutkimusten ja näytteenoton laajuus selviää.  Koskiniemi oli paikalla kokouksessa ja esitteli näytteenottopaikat rakennuksessa.
   
• Mitä korjattavaa Sepänkatu 2:ssa on?
  
  RakSystem Oy:n tekemän sisäilmastoselvityksen (17.4.) mukaan Sepänkatu 2:n rakenteissa on helposti rajattavia ja korjattavia mikrobivaurioita. Korjauksissa auditorion kohdalla mikrobivaurioitunut rakenne poistetaan kokonaan. Kellarissa olevan saunatila vaurioituneet rakenteet puretaan ja tila eristetään, jolloin mahdollisia mikrobeita ei pääse kulkeutumaan muihin tiloihin.
   
• Ovatko tutkimukset niin kattavat kuin mahdollista?
  
  Kaupunki on käyttänyt kohteen tutkimuksissa Asumisterveysasetuksen mukaista sertifioitua rakennusterveysasiantuntijaa ja tutkimukset on tehty hänen esittämässään laajuudessa. Myös Turun kaupungin ympäristöterveyshuollon päällikkö Olli Sjövall on todennut tehdyt tutkimukset Asumisterveysasetuksen mukaisiksi. Näin ollen tutkimuksia voitaneen pitää riittävän kattavina.
   
• Mitä asiantuntijoita kaupunki on käyttänyt Sepänkatu 2:n tutkimuksissa?
  
  Turun kaupunki on käyttänyt Sepänkatu 2:n tutkimuksissa Asumisterveysasetuksen mukaista sertifioitua rakennusterveysasiantuntijaa ja tutkimukset on tehty hänen esittämässään laajuudessa.
  
  Ympäristöterveyden lausunto on laadittu tehtyjen selvityksen, kuntotutkimuksen, kuntoarvion ja sisäilmanäytetulosten sekä muiden kohteesta olevien tietojen perusteella. Päivitetty sisäilmastoselvitys ja sisäilmanäytteiden tulokset valmistuivat 17.-18.4.2018. Aikataulu oli osin kireä, mutta sitä voidaan kuitenkin pitää riittävänä lausunnon antamiseen.  Ympäristöterveyshuollon päällikkö Olli Sjövall on todennut tehdyt tutkimukset Asumisterveysasetuksen mukaisiksi.
   
• Miten varmistetaan, että Sepänkatu 2:n tilat ovat turvalliset syyslukukauden alkaessa?
  
  Kaupunginhallitus on esittelijänä toimineen kaupunginjohtajan ehdotuksesta päättänyt 23.4., että vaadittavien korjaustöiden lopputulosten laatutaso varmistetaan normaalin omavalvonnan lisäksi ulkopuolisen arvioitsijan toimesta ennen tilojen ottamista opetuskäyttöön. Kaupungin omavalvonnasta vastaa tilapalvelukeskus, jonka johtajana toimii tilapalvelujohtajaTuomas Koskiniemi. Kaupunginhallituksen edellyttämän ulkopuolisen arvioitsijan hankintaprosessi on vielä kesken.
  
  Tilojen turvallisuudessa ja terveellisyydessä ilmeneviin mahdollisiin puutteisiin voi viranomaisena puuttua Turun kaupungin ympäristöterveyenhuolto, jonka johtajana toimii siis ympäristöterveyspäällikkö Olli Sjövall.

24.5.2018 järjestettyyn infotilaisuuteen tulleet ennakkokysymykset ja vastaukset

• Sepänkadun tiloihin teetettiin vuonna 2015 kuntoarvio. Miksi kaupunki ei tuolloin teettänyt asiantuntijoiden suosittelemia toimenpiteitä ja teki väistötilapäätökset tietoisena vuoden 2015 raportissa esitetyistä korjaus- ja lisäselvitystarpeista?
  
  Vuoden 2015 kuntoarvio on teetetty myyntitarkoitusta varten, eikä valmistunut kuntoarvio ollut informaatiokatkoksista johtuen kunnossapidosta vastaavan yksikön tiedossa ja siten siinä mainittuihin toimenpiteisiin ei voitu reagoida.
  
  Kohteessa on kuitenkin normaaleina ylläpitotöinä tehty vastaavia korjaustoimenpiteitä, kuin mitä raportin PTS –ehdotuksessa on määritelty (mm. piharakenteet, vesikatto ja putkistot).
  
  Useisiin raportissa osoitettuihin toimenpiteisiin on nyt ryhdytty
  - Saunaosaston purku ja tilan eristäminen
  - Ikkunoiden ilmavuotojen tiivistäminen
  - Vesikaton kuntotutkimus
  
  Raportin PTS –osiossa esiin nostettuja suuria peruskorjausluonteisia töitä, kuten linjasaneeraus tms., ei ole tarkoitus tehdä, sillä kohde myydään ja sen käyttötarkoitus todennäköisesti muuttuu.
   
• Mikä on kustannusarvio nyt Sepänkadulla toteutettavista korjauksista?
  
  100 000 -150 000 euroa. Tämä sisältää myös kaikki toiminnalliset muutokset sekä pihan leikkivälineet.
   
• Sepänkadulle huhtikuussa 2018 suoritettuun kunto- ja sisäilmatutkimukseen liittyen: Kuka on määritellyt tutkittavat kohteet ja tutkimuksen laajuuden? Onko tilaaja määritellyt tämän, onko tilatessa asiantuntijalle asetettu rajoituksia vai onko rakennusterveysasiantuntijalla ollut vapaat kädet määritellä tehdyn tutkimuksen laajuuden ja tutkimuksen puitteissa tehtävät toimenpiteet? Jos toimittajalle on asetettu rajoituksia, niin miksi ja mitä rajoituksia?  Onko tehtyä tilausta mahdollista nähdä?
  
  Tilapalvelukeskus on pyytänyt puitesopimuskumppanilta, Raksystems insinööritoimisto Oy:ltä sisäilmaston kuntotutkimusta helmikuun 2018 alussa. Raksystemsin rakennusterveysasiantuntija on määritellyt tutkimustarpeet ja toimenpiteet. Ensimmäinen katselmus on pidetty 14.2.2018 ja ensimmäinen sisäilmastoselvitys on päivätty 1.3. Täsmennetty sisäilmastoselvitys on päivätty 17.4.2018. Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus on päivätty 15.4.2018.
  
  Tilaaja ei ole asettanut rajoituksia tutkimuksille. Rakennusterveysasiantuntijalle on toimitettu vuoden 2015 kuntoarvio (Rakennusinsinööritoimisto Petri Annila). Tutkimusten edetessä tutkimuksien laajuutta ja tarvittavia toimenpiteitä on täsmennetty rakennusterveysasiantuntijan toimesta.
   
• Miksi TSYK:n 70 oppilaan ja opettajan oireilua ei ole otettu huomioon Sepänkadulla teetettyjen tutkimusten ja korjausprosessin suunnittelussa? Miksi tilat, joissa oireiltiin pahiten, on jätetty tutkimusten ulkopuolelle?
  
  Tsykin henkilökunnan ja opiskelijoiden oireilu on otettu huomioon tutkimusten suunnittelussa. Valitut tilat ovat nousseet esiin sisäilmailmoituksista. Tsykin oppilaiden oireilijoiden määräksi ilmoitettiin 74 tammikuussa 2018. Tätä ennen määrä oli joulukuussa 2017 56 ja marraskuussa 35. Oppilaiden oireiluja ei ole voitu kohdistaa tyhjentävästi tiettyihin tiloihin. Esitetystä kysymyksestä ei saa selville, mihin tiloihin kysyjä viittaa puhuessaan tiloista, joissa oireiltiin pahiten.
   
• Miksei kaikkia tiloja, joista on raportoitu sisäilmaoireita, ole vieläkään tutkittu? 2018 kartoitusdokumentin mukaan ko. tiloja ovat 109, 116, 137, 138, 139, 145 ja kellari. Kuitenkin mikrobi- ja VOC-mittaukset tehtiin tiloissa 109, 130, 138, 139, 145 ja kellari. Nämä eivät nyt täsmää. Miksi eivät? Ja miten varmistetaan, että nyt tehdään riittävän laajat tutkimukset? Ulkopuolisten asiantuntijoiden mukaan tutkimukset eivät ole nyt kattavat, 6 mittauspistettä noin isossa kohteessa (6 000 m2) ei ole riittävät ottaen huomioon jo nyt löydetyt laajat sädesieni- ja mikrobiesiintymät.
  
  Mikrobinäytteet on otettu 109, 130, 138, 139, 145 ja kellarin liikuntatiloista. VOC –mittaukset otettiin tiloista 106, 116, 137, 138, 139 ja 145. Raksystems Insinööritoimisto Oy:n rakennusterveysasiantuntija on määritellyt käytettävissä olleiden asiakirjojen, käyttäjiltä saatujen palautteiden ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella tilat, joista näytteet on otettu. Rakennuksesta on tulossa koulukäyttöön 2 500-3 000 m2. Tutkimustulosten perusteella suoritetaan lisätutkimuksia ongelmien laajuuden kartoittamiseksi.
   
• Lisäksi 2015 tehdyssä kuntoarviossa tuodaan esille, että luokkatilassa P217 on epätavallinen mahdollisesti mikrobiperäinen haju. Miksei tätä tilaa ole tutkittu? Miksei muutenkaan mitään 2015 kuntoarviossa suositeltuja toimia ole toteutettu vaan Turun kaupunki sijoitti Tsykin oppilaat tilaan sairastumaan? Miten tällaisen jälkeen voidaan luottaa, että kaupunki nyt tekisi kaikkensa taatakseen lapsille turvalliset tilat?
  
  Tilan ollessa Normaalikoulun käytössä, ei kyseisestä luokasta tullut mitään ilmoitusta tai toimenpidepyyntöä. Nyt luokasta on ikkunat maalattu, tiivistetty, opettajan koroke purettu ja tekniikkaa sisältävä kotelo tiivistetty. Käytävän puolella oleva paloposti on vuotanut jossain vaiheessa. Seinä kuivattiin n 1,5m2 alueelta, myös luokanpuolella oli kuivaaja. Nyt seinä on kuiva.
   
• Miksi Turun kaupungin virkamiehet alkuperäisen esityksensä mukaisesti olisivat siirtäneet lapset väistötiloihin, joita kaupungin oma työsuojelu, työterveyshuolto ja oppilasterveydenhuolto vastustivat? Miksi tutkimuksia alettiin tekemään vasta, kun vanhemmat näitä vaativat?
  
  Selvityksiä ja korjaustöitä alettiin tehdä kun sisäilmailmoituksia alkoi tulla keväällä 2017. Tällöin ilmanvaihtoa alettiin parantaa.  Nämä korjaukset saatiin tehtyä alkuvuodesta 2018. Rakennusterveysasiantuntijan tutkimukset tilattiin tammi-helmikuun vaihteessa 2018.
  
  Sepänkatu 2 tilojen kunnossa on ollut puutteita ja siten kaupungin oma työsuojelu, työterveyshuolto ja oppilasterveydenhuolto ovat vastustaneet niiden käyttöä.
  
  Tilojen puutteet on selvitetty rakennusterveysasiantuntijan toimesta ja tehty suunnitelmat niiden korjaamiseksi. Korjaukset tehdään rakennusterveysasiantuntijan ohjeistuksen mukaan ja töiden valmistuttua töiden onnistuminen varmistetaan. Mikäli ympäristöterveys katsoo tilat korjausten jälkeen käyttöönotettaviksi, ei niiden käytölle ole esteitä.
   
• Miksi kaupunki päätti sijoittaa Sepänkadun tiloihin Normaalikoulun, TSYK:n ja Puolalan koulun oppilaita ilman korjaustoimenpiteitä tietoisena siitä, että tiloissa on vuonna 2015 todettu muun muassa voimakasta mikrobiperäistä hajua? Mikä viranomainen on toiminut asiassa aloitteellisena?
  
  Turun kaupunki ei päättänyt Normaalikoulun väistötiloista. Normaalikoulu tarvitsi väistötilaa ja halusi vuokrata tilat Sepänkadulta. Se otti tilat käyttöön heti AMK:n muutettua pois (AMK ei lähtenyt sisäilmaongelmien vuoksi, vaan tiivisti toimintaansa). Tässä vaiheessa ei ollut tietoa kuntoarviosta. Normaalikoulu ei raportoinut tiloihin liittyvistä ongelmista tai pyytänyt tutkimuksia tai toimenpiteitä. TSYK sijoitettiin tilaan Norssin jälkeen, vailla tietoa mahdollisista ongelmista. TSYK:n oireilujen uskottiin liittyvän ilman riittävyyteen, sillä tilat olivat reilusti ylikuormitetut, eikä ilmanvaihto toiminut suunnitellusti.
   
• Miksi Turun kaupungin virkamiehet eivät ole hoitaneet tehtäviään asiaankuuluvasti? Mitä tälle asialle tullaan tekemään? Kuntoarvio 2015 tuo selkeästi jo esille rakennuksen tutkimustarpeita sekä korjaustarpeita (mikrobiperäiset hajut, vuotavat ikkunat ja katto, kellarin selkeät homevauriot). Lisäksi esim Puolalan koulun rehtorit ovat keväällä 2017 vaatineet tilojen kunnon tutkimusta, jotta oppilaille saataisiin turvalliset tilat. Vasta maaliskuussa 2018 tähän asiaan tartuttiin julkisen painostuksen alla ja teetettiin joitain sisäilmamittauksia, joiden perusteella Timo Jalonen esitti kasvatus- ja opetuslautakunnalle, että tilat voidaan ottaa käyttöön ilman jatkotutkimuksia. Kuitenkin onneksi jatkotutkimuksia tehtiin ja paljastui laajamittaiset sädesieniesiintymät. Miten Turun kaupunki aikoo puuttua näihin virkamiestoiminnan epäkohtiin ettei vastaavaa välinpitämättömyyttä tapahdu enää koskaan? Mihin toimiin Turun kaupunki ryhtyy vanhempien luottamuksen palauttamiseksi?
  
  Sepänkadun tapauksessa on tapahtunut valitettava tietokatkos, jonka vuoksi vuoden 2015 kuntoarvioraportin osoittamiin toimenpiteisiin on ryhdytty viiveellä. Turun kaupunki kiinteistönomistajana ei saanut Sepänkadulta ilmoituksia oireiluista tilojen ollessa Normaalikoulun käytössä. Kun oireiluja alkoi esiintyä TSYK.n toimiessa tiloissa, reagoitiin asiaan aloittamalla puutteelliseksi havaitun ilmanvaihdon parannustyöt.
  
  Kohteesta löytyi mikrobeja kolmesta tilasta. Tätä ei voida pitää kovin laajamittaisena sädesieniesiintymänä.
  
  Sepänkadun korjaustyöt on suunniteltu pätevien asiantuntijoiden toimesta ja töiden etenemistä ja tuloksia seurataan aktiivisesti niin omavalvonnalla kuin ulkopuolisen valvojan toimesta.
  
  Kaupunki lisää läpinäkyvyyttä ja parantaa tiedonkulkua ryhtymällä ylläpitämään nettisivuillaan osiota ajankohtaisista kiinteistöistä, jossa julkaistaan tutkimustuloksia ja tietoa tehtävistä toimenpiteistä.
   
• Miksi TSYKin koulun ja terveydenhuollon kaikki Sepänkadulla väistössä olleet huonekalut, tekstiilit ja jopa paperit jouduttiin homekäsittelemään ennen näiden palauttamista takaisin omaan remontoituun kouluun?
  
  Sivistystoimialan sisäilmatyöryhmä käsitteli asiaa joulukuussa 2017 ja totesi, että koska mitään mikrobiperäistä haittaa ei oltu kohteessa todennettu, ei mikrobipuhdistuksen tasoiselle puhdistukselle ollut välitöntä tarvetta, mutta varmuuden vuoksi toimimme sivistystoimialan yleisen käytännön mukaan vastaavissa tilanteissa  ja puhdistus tilattiin toiminnan ja arjen pyörittämisen kannalta välttämättömälle irtaimelle Kauppiaskadulle muuton yhteydessä, koska jälkeenpäin näin toimiminen olisi ollut jokseenkin mahdotonta.
   
• Mitkä ovat Turun kaupungin referenssikohteet, joissa sädesienestä ja mikrobilöydöksistä kärsivä koulurakennus on saatu korjattua (samantyyppisin korjauksin, jota nyt on suunniteltu Sepänkadulla tehtävän) siten, että tilat on todettu terveiksi, eikä oppilailla tai opettajilla ole korjauksen jälkeen ollut sisäilmaan liittyvää oireilua.
  
  Cygnaeuksen koulu, Aurakatu 13
   
• Sepänkatua ollaan korjaamassa eri osista muun muassa kellaritiloissa ja auditoriossa. Rakenteet sisältävät varmuudella asbestia ottaen huomioon rakennusvuoden. Onko remontoitavista osista tehty materiaalin asbestianalyysit ja missä niiden tulokset on nähtävissä? Tehdäänkö remonttien jälkeen tiloista ilmanäytteet puhtauden varmistamiseksi? Tulevatko nämä analyysit jonnekin nähtäville?
  
  Asbestikartoitus on tehty pääurakoitsijan toimesta. Pääurakoitsija on kartoittanut asbestia sisältävät materiaalit. Kun tehdään asbestipurkutöitä, niin toimitaan 789/2015 asetuksen mukaan. Suojaseinät voidaan purkaa vasta kun näytteet ovat puhtaat. Kaikki tulokset julkaistaan Sepänkadun väistötila -sivulla.
   
• Koulussa on tarkoitus tehdä heinä-elokuun vaihteessa "Normaalia tehokkaampi siivous (mikrobisiivous)" Mitä tämä pitää sisällään, käytetäänkö tiloissa esimerkiksi erittäin haitalliseksi todettuja biosidejä siivoukseen?
  
  Vaurioituneiden kohteiden siivouksessa käytetään Työterveyslaitoksen ohjetta "Ohje siivouksen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen" Homeettomaksi siivous suoritetaan varsinaisen rakennussiivouksen jälkeen. Hyvin ja oikein toteutettu homeettomaksi siivous varmistaa tilojen käyttäjien onnistuneen paluun korjattuihin tiloihin. Siivouksella pyritään poistamaan pölyt ja hajut, joita on mahdollisesti siirtynyt sisätiloihin ennen kosteusvaurioremonttia tai sen yhteydessä. Erona tavanomaiseen siivoukseen on HEPA-suodattimilla varustettujen, luokiteltujen pölyimureiden käyttö.
  
  Biosidejä ei käytetä siivoukseen: 
  ORIGINAL ELCHE ANTIMIKROBI ™ / Tiedot aineosista:
  - koostuu puhdistetusta vedestä sekä suoloista
  - Käyttöliuos 10% ei ohenneta.
  - ELCHE antiMikrobi™ vaikutus perustuu fyysiseen sähkökenttään, eikä sitä siksi tulkita biosidiseksi aineeksi (Kemikaalilaki KemiL 12 §).
   
• Alla lueteltuna Turun kaupungin korjaustoimenpiteet liittyen väistötiloihin tehtäviin remontteihin. Haluaisin Turun Kaupungilta (Olli Sjövall) vastauksen minkä näistä toimenpiteistä on ajateltu poistavan sädesieniesiintymät rakenteista?
  
  Ilmastoinnin ilmamäärien / paine-eron muuttaminen
  Korjaustoimenpiteiden tarkoitus on saattaa ilmanvaihto vastaamaan asumisterveysasetuksen vaatimuksia. Ilmanvaihdon on oltava riittävä ja se ei saa aiheuttaa terveyshaittaa. Lisäksi on huolehdittava, ettei kosteus ilmanvaihdon seurauksena nouse liian suureksi aiheuttaen rakenteille mahdollista riskiä. Tarkoitus on saattaa paine-erot sellaisiksi, ettei sisätiloihin kulkeudu hallitsemattomia kulkureittejä myöten epäpuhtauksia tai aiheuta kosteusriskiä rakenteille.
  
  Ikkunoiden huoltokorjaukset
  Korjausten tarkoituksena, on korjata puurakenteiset ikkunoiden kosteus- ja lahovauriot sekä tiivistää ikkunat ettei sisätiloihin kulkeudu epäpuhtauksia.
  
  Kellarikerroksen vanhan ns. saunaosaston eristäminen portaikko-liittymän kohdalla tiiviillä väliovella, ettei mahdollisia epäpuhtauksia pääse kulkeutumaan portaikkoon ja opetustiloihin.
  Korjausten tarkoitus on estää epäpuhtauksien kulkeutuminen koulun opetustiloihin.
  
  Keskeneräisten toteutuksessa olevien korjaus- ja muutostöiden loppuunsaattaminen (auditorion vesikattovuoto, saunaosaston kosteusvauriot ja ilmastoinnin toiminta).
  Toimenpiteiden tarkoituksena on korjata auditorion kosteusvauriot ja saunaosaston kosteus- ja mikrobivauriot. Ilmastointi on tarkoitus saattaa vastaamaan asumisterveysasetuksen vaatimuksia.
  
  Peruskorjausta varten vesikatteen ja julkisivujen kunnon selvittäminen lisätutkimuksin.
  Tarkoituksena on selvittää ja varmistaa näiden rakenteiden kunto mahdollisten terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden sekä käyttäjien turvallisuuden osalta.
   
• Mikä on B-suunnitelma, jos Sepänkadun tiloja ei saada kuntoon?
  
  Ruiskatu 8. Ruiskadun tilat on toiminnallisesta näkökulmasta todettu mahdollisiksi väistötiloiksi Puolalan koululle. Kohteesta on tehty sisäilmastoselvitys huhtikuussa 2018 ja tarkentavat sisäilmatutkimukset valmistunevat kesäkuun puolivälissä.
  Kaupunki pyrkii lisäksi selvittämään, onko olemassa vielä muita vaihtoehtoja, mikäli tarvittavia korjauksia Sepänkadulla tai Ruiskadulla kyettäisi toteuttamaan syyslukukauden alkuun mennessä.
   
• Miksi Turun kaupunki ei noudata YK:n Yleissopimusta lapsen oikeuksista jättämällä tekemättä väistötila-asiasta lapsivaikutusten arvioinnin? (YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista)
  
  Turun kaupungin tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeiden mukaan hankkeissa ei tehdä YK:n Yleissopimuksen mukaista lapsivaikutusten arviointia. Jos tilat ovat terveelliset ja turvalliset sekä muutoin määräysten mukaiset, voitaneen katsoa, että sopimuksen tavoite tilojen osalta täytyy.
   
• Ystävällisesti tiedustelen, onko Sisäilmayhdistys mielestäsi väärässä arvioidessaan, että korjausten onnistumista voidaan luotettavasti arvioida vasta puolen vuoden kuluttua korjausten tekemisestä vai esittelitkö kaupunginhallituksen kokouksessa päätöksen Sepänkadun koulurakennuksen käyttämisestä väistötilana siitä huolimatta, että sisäilmaongelmien poistamiseksi tehtyjen korjausten onnistuneisuutta voidaan luotettavasti arvioida vasta puoli vuotta korjausten tekemisen jälkeen?
  
  Sisäilmayhdistyksen mukaan korjausten onnistumista voidaan arvioida noin puoli vuotta korjausten ja tehokkaiden siivousten jälkeen seurantatutkimuksilla. Kosteus- ja homevauriokorjausten jälkiseurantaan voi kuulua mm. oirekysely tai mikrobitutkimuksia (yleensä ilma- tai pintanäytteet).  Heti korjausten jälkeen voidaan tehdä mittaukset, mutta oirekyselyllä selvitetään käyttäjien kokemuksia. Arviointi vaatii siltä osin, että tilat ovat käytössä. Vaikka terveyshaitta olisi saatu poistettua, tilan käyttäjien oireilun häviämisessä on yksilöllisiä eroja ja oireilua saattaa kestää hyvinkin pitkään.
   
• Missä olisitte virkamiehinä ja päättäjinä voineet toimia paremmin? Mitä olette oppineet tässä prosessissa? Mitä muutoksia/kehityskohteita Turun kaupungin toimintaan pitkittynyt väistötilaprosessi on tuonut?
  
  Kaupungin sisäisessä tiedonkulussa on ollut parannettavaa. Vaikka AMK ei ollut kohteesta tehnyt ilmoituksia sisäilmaongelmista, olisi TSYK:n väistötilojen suunnitteluvaiheessa varmistaa kohteen ilmanvaihdon toimivuus paremmin. Tähän tullaan jatkossa panostamaan, kuten myös väistötilasuunnittelun vastuualueiden selkiyttämiseen. Tavoitteena on myös selvittää pysyvän väistötilakoulun hankintaa.
   
• Millaisen terveyshaitan sädesienet aiheuttavat?
  
  Aktinobakteerit eli aktinomykeetit eli ”sädesienet”
  
  Mikrobit ovat osa normaalia elinympäristöämme ja niitä esiintyy kaikkialla, myös rakennusten sisäilmassa, pinnoilla ja rakenteissa. Homeet ja aktinomykeetit (maaperän sädesienibakteerit) kuuluvat luonnolliseen elinympäristöömme. Aktinomykeettejä esiintyy luonnossa, ulkoilmassa ja elintarvikkeissa. Niitä on normaalisti myös hampaiden ja ikenien välisissä pienissä raoissa. Normaaleja asuinympäristön lähteitä aktinomykeeteille ovat maakellarit, multa, multaiset juurekset pienessä määrin, kompostointi ja maatalousympäristöön liittyvät toiminnot. Aktinomykeetit ovat laaja maaperäbakteereiden ryhmä, jotka muodostavat itiöitä ja rihmastoa. Maatalousympäristössä sisäilman aktinomykeetit saattavat olla ulkoa ja tuotantotiloista vaatteiden ja jalkineiden mukana kantautuneita, mutta kaupunkirakennuksissa aktinomykeetit liittyvät usein kosteusvaurioon. Aktinomykeettejä on tavallisessa, vauriottomassa asuntoympäristössä oleellisesti vähemmän.
  
  Aktinomykeettipitoisuuksille ei ole annettu terveysperusteisia raja-arvoja. Kosteus- ja homeongelmat aiheuttavat terveyshaittaa, mutta syy-seuraussuhde on vielä osin epäselvä. Kosteusvaurioituneet rakenteet tulee aina korjata. Kosteus lisää muidenkin altisteiden pitoisuutta sisäilmassa (esim. VOC, rakennusmateriaalien päästöt). Kosteusvauriorakennuksissa koetaan usein silmä-, iho- ja hengitystieoireilua. Kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä astman pahenemiseen ja osin myös astman syntymiseen on olemassa tutkimusnäyttöä, mutta tutkimusnäyttö yhteydestä yskään ja ylempien hengitysteiden oireisiin on vielä rajallinen. On todennäköistä, että voimakas altistuminen kosteusvauriomikrobeille tai muille mikrobiologisille tekijöille kosteusvauriorakennuksissa lisää oireilua.
   
• Mikä viranomainen on vuonna 2015 ollut vastuussa tiedon toimittamisesta oikeille tahoille? Mille viranomaiselle kuntoarvio on vuonna 2015 toimitettu ja mille kaikille viranomaisille se olisi tullut toimittaa?
  
  Kiinteistöliikelaitoksen kiinteistökehitysyksikkö on valmistellut kiinteistön myyntiä, valmisteluun liittyen tilattiin kohteesta kuntoarvio. Kuntoarvio on toimitettu taholle joka sen on tilannut ja sitä on käytetty myyntitarkoitukseen. Kiinteistöliikelaitoksen tilapalvelut sai luonnos raportin luettavakseen ennen varsinaisen raportin valmistumista. Kiinteistöliikelaitoksella ei ole ollut käytössä yhteistä järjestelmää jonne raportit olisi tallennettu ja näin olisivat olleet yhteiskäytössä kaikille niitä tarvitseville.
   
• Pitääkö paikkansa, että vuoden 2015 kartoituksen toteuttanut taho on jo tuolloin vuonna 2015 esittänyt kaupungille mahdollisten sisäilmaoireiden kartoittamista Sepänkadun kiinteistön käyttäjiltä, mutta kaupunki ei ole kiireeseen vedoten tällaisten selvitysten tekemistä sallinut?
  
  Ei pidä paikkaansa. Raportissa on mainittu sisäilmasta kellari krs:n saunatilojen osalta sekä yhden luokan osalta.
   
• Vuoden 2015 kuntoarvioon on viitattu Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksissa helmi-maaliskuussa 2018 eli viimeistään tuolloin kuntoarvio ja sen suositukset ovat olleet kaikkien asianomaisten tiedossa. Tällöin myös Sepänkadun aiheuttamasta oireilusta on ollut jo mittavaa tietopohjaa. Tästä huolimatta 21.3.2018 järjestetyn lautakunnan kokouksen esityslistassa on esitetty, että tiloissa helmi-maaliskuussa 2018 teetetyt ilmamäärien mittaukset (ns. "sisäilmastoselvitys") olisivat olleet riittäviä tutkimuksia terveyshaitan selvittämiseksi. Edelleen tilat olisi voitu kaupungin käsityksen mukaan osoittaa tuolloin opetuskäyttöön ilman jatkotutkimustarpeita. Mistä johtuu se, ettei vuoden 2015 raportin löydöksiä ja suosituksia huomioitu vielä tässäkään yhteydessä?
  
  Osa suosituksen mukaisista toimenpiteistä oli tehty aikaisemmin normaaleina kunnossapitotöinä, kellari krs:n saunatilan purkutyö oli tuolloin tekemättä. TSYK:in muutettua pois kohteesta saunan purkutyö aloitettiin. Kiinteistöön tilattiin helmikuun 2018 alussa rakennusterveysasiantuntija kartoittamaan sisäilmaolosuhteita.