Borenpuisto
Borenpuisto
Pinta-ala: 0,1 ha
Puusto: Puusto koostuu pääasiassa puistolehmuksista, joiden lisäksi puistossa kasvaa pilarikataja ja kääpiövuorimänty.
Borenpuisto on osa Läntistä Esplanadia
Borenpuiston vaiheet liittyvät läheisesti Sairashuoneenpuiston vaiheisiin. Borenpuisto on osa Engelin suunnittelemaa Läntistä Esplanadia. Borenpuiston suunnitteli ja sen perustamisesta vastasi kaupunginpuutarhuri Johan Ferdinand von Lück. Saksasta tilatuista puistolehmuksista ensimmäiset istutettiin riveihin puiston ulkoreunoille, jolloin puistosta muodostettiin leveä promenadikäytävä. Vuonna 1882 puiston alkuperäisiä istutuksia täydennettiin istuttamalla puiston keskelle kolmas lehmusrivi, joka halkaisi leveän käytävän kahdeksi erilliseksi käytäväksi.
Höyrylaivasatama katkaisee Läntisen Esplanadin
Nykyisen Martinsillan kohdalle höyrylaivasatamaan ryhdyttiin vuonna 1893 rakentamaan kahta tavarasuojaa. Läntisen Esplanadinpuiston pinta-ala supistui tuntuvasti ja se jakaantui tavarasuojien erottamana kahteen osaan. Satamanpuoleista osaa ryhdyttiin kutsumaan Kivipainopuistoksi ja kaupunginpuoleista osaa Nordenpuistoksi vieressä sijainneen hotelli Nordenin mukaan. Puiston muutossuunnittelusta vastasi vuosina 1878–1898 kaupunginpuutarhuri Oscar Rudolf Gauffin.
1930-luvun lopulla Martinsillan rakentamisen myötä toinen tavarasuojista purettiin ja säilyneessä rakennuksessa toimii nykyään ravintola Vaakahuone. Vuonna 1956 Borenpuiston sorapinta vaihdettiin nurmikoksi, ja suunnittelusta vastasi kaupunginpuutarhuri Heimo Hietala (1955). Kuvanveistäjä Raimo Utriaisen talvimerenkulun muistomerkki ”Jäinen meri” sijoitettiin puistoon vuonna 1961 ja seuraavana vuonna puiston istutuksia täydennettiin kahdella pensasryhmällä suunnittelija Olli Turusen (1962) suunnitelmiin perustuen.
Puisto saa virallisen nimen
Puisto oli vuosikymmenet ilman virallista nimeä. Borenpuisto otettiin käyttöön 1960-luvun alussa. Borenpuisto on kaupunkilaisten puistosta käyttämä nimi, joka juontuu puiston viereisestä Höyrylaivaosakeyhtiö Boren omistamasta toimisto- ja asuinkerrostalosta, jossa yhtiön pääkonttori toimi vuoteen 1976 ja jota vieläkin kutsutaan Borentaloksi. Puiston Nimitoimikunnalla oli ehdolla useita nimiehdotuksia, kuten Jokisatamanpuisto 1947, Uppmaninpuisto 1948 ja Merenkävijänpuisto 1977. Lopulta päädyttiin virallistamaan puistosta yleisesti käytössä ollut nimitys.
Tiesitkö, että…
- Nimitoimikunnalla oli ehdolla useita ehdotuksia puiston nimeksi: Jokisatamanpuisto 1947, Uppmaninpuisto 1948 ja Merenkävijänpuisto 1977.
- Turun kansallisen kaupunkipuiston alueen historiallisia puistoja löytyy Citynomadi-nimisestä sähköisestä opaskarttapalvelusta.