Kysymyksiä ja vastauksia Itäisestä Rantakadusta

Kenen ehdoilla Itäistä Rantakatua kehitetään – autoilijoiden, pyöräilijöiden, kävelijöiden vai veneilijöiden? Kenen ehdoilla keskustaa kehitetään?

Keskustaa kehitetään niin, että se olisi vetovoimainen kaikille. Kaupungin strategiassa on linjattu, että keskustan tulee olla saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Kaupungin hiilineutraalisuustavoitteita ja muuta kaupungin liikkumiseen ja päästöjenvähentämiseen liittyvää tavoiteasetantaa tarkasteltaessa kestäviä liikkumismuotoja painotetaan vahvasti ja siten skenaariotyössäkin lähtökohtana oli pyrkiä löytämään konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Skenaariotyössä ja suunnitelman lähtökohtana Itäinen Rantakatu on ajateltu joukkoliikennepainotteisena katuna ja lisää tilaa yksisuuntaisten pyöräteiden päätöksen myötä ollaan järjestämässä pyöräilijöille ja kävelijöille.

Onko Itäisen Rantakadun alueella, erityisesti Martinsillan ja jokisuun välillä, valaistusta mahdollista lisätä? Miten keskustavalaistusta kehitetään?

Valaistus ja sen kehittäminen on tärkeää ja myös yksi todella tärkeä osa Itäisen Rantakadun kehittämissuunnitelman sisältöä. Keskustan kehittämisen kärkihankkeeseen on tullut resursseja lisää valaistuspuoleen – saimme uuden, syyskuun alussa kaupunkiympäristötoimialalla aloittaneen maisema-arkkitehdin, joka tulee edistämään erityisesti valaistusasioita keskustassa. Lisäksi elokuun alussa on aloittanut henkilö, joka keskittyy keskustan valotapahtumiin ja valon elämykselliseen puoleen.

Kerro kantasi -palveluun on tullut paljon kommentteja, joista kyselyn päätyttyä työstetään raportti. Miten WSP tulee hyödyntämään asukkaiden ja alueen toimijoiden ehdotuksia suunnittelussa?

Uudet ehdotukset, jotka voivat liittyä kulkuyhteyksiin, huoltojärjestelyihin, rannan viihtyvyyteen tai muihin seikkoihin alueella, analysoidaan ennen kaikkea liikenneturvallisuusnäkökohtien kannalta sekä muista näkökohdista. Mikäli ehdotukset sopivat yhteen tähän kokonaisuuteen, niin niitä voidaan esittää yleissuunnitelmassa ja käsitellä yhdessä Turun kaupungin edustajien kanssa. Ensiarvoisen tärkeää on saada tietoon erityisen häiritseviä tai toimimattomia kohtia alueen nykytilassa, jotta voimme pohtia niille parantamismalleja.

Vaikka suunnittelutyö on vasta alkuvaiheessa, olisiko teillä antaa esimerkkejä, mitä kehityspotentiaalisilla alueilla on mahdollista toteuttaa – esimerkiksi joitain esimerkkejä maailmalta?

Monet kehityspotentiaalia omaavista paikoista ovat aukeita alueita jokirannassa, jotka mahdollistavat tilallisesti erilaiset toiminnot ja oleskelun veden äärellä. Suunnittelulla pyritään mm. luomaan viihtyisät ja turvalliset puitteet ajanvietolle alueella. Tätä voidaan konkreettisesti toteuttaa mm. kalusteiden, materiaalin ja kasvillisuuden suunnittelulla. Lisäksi kehityspotentiaalia omaavilla aukioilla on mahdollisuuksia erilaisille palveluille ja toiminnoille, jotka sopivat alueen luonteeseen. Esimerkiksi pop up –kojut sekä kausimyynti- ja terassitoiminta ovat sellaisia, joita alueella nykyään jo on ja joita tullaan suunnitelmassa kehittämään. Esimerkiksi Kööpenhaminan satama-alueelle ja Ranskan Lyonin rannoille on luotu toimivia kevyen liikenteen väyliä, käytetty vettä hyväksi rannan aktiviteeteissa ja luotu viihtyisiä oleskelualueita ja toimintoja veden äärelle.

Itäinen Rantakatu on tällä hetkellä hengenvaarallinen, kun kadulla, erityisesti Förin läheisyydessä, ajetaan pyörillä, potkulaudoilla ym. erityisen kovaa. Miten mahdollisimman pian turvataan jalankulkijoiden kulkeminen?

Yleissuunnitelma on valmistumassa vuoden 2020 loppuun mennessä. Itäisen Rantakadun osio Rettinginrinteestä Purserinpuistoon asti on pitkä, joten rakentaminen tullaan jakamaan kahteen osaan. Tällä hetkellä ajatuksena on, että rakentaminen aloitetaan yläjuoksun puolelta, eli ensimmäinen vaihe rakentamista tullaan toteuttamaan välillä Rettinginrinne–Sotalaisenkatu. Sen jälkeen siirrytään alajuoksulle Förin alueelle. Förille asti pyritään samalla tilanjaottelulla, eli niin, että jalankulkijat, pyöräilijät ja autot ovat omissa tiloissaan. Myös Förin laiturille pyritään saamaan lisää tilaa.

Suunnittelun edetessä pääsemme tarkentamaan aikatauluja.

It. Rantakadun 48 kieppeillä (Martinsillalta Telakkarantaan päin) on rannanpuoleiselle kävelytielle ilmeistynyt joen ylle betoniulokkeita – mitä nämä ovat?

Nämä ovat Charterlaiturin kulkusillakkeita varten olevia ulokkeita.

Koska Sotalaisenkadun ja Itäisen Rantakadun (48-50) risteykseen tulee kolmiot pyöräilijöille suojatielle, kun tässä risteyksessä näkee monta kertaa päivässä vaaratilanteen pyöräilijöiden kurvatessa suoraan autojen eteen suojatielle, vaikka pyöräilijöillä on väistämisvelvollisuus?

Katua kohtisuoraan ylittävällä pyöräilijällä on väistämisvelvollisuus. Yleensä tieliikennelain mukaisia väistämisvelvollisuuksia ei merkitä erikseen liikennemerkeillä, eli periaatteessa tässäkin risteyksessä tulisi kadunkäyttäjien noudattaa liikennesääntöjä. Näitä ei yleensä toisteta liikennemerkeillä.

Jos kävelyväylät ovat jatkossakin ahtaita, voisiko myös kadulle spreijata, millä puolella kuuluu kävellä, riippuen siitä mihin suuntaan on menossa?

Päätettyjen suunnitelmien mukaisesti kävelijöiden olosuhteet tulevat parantumaan, kun pyöräily nostetaan ajoradan tasolle ja jalankululle jää enemmän tilaa.

Voisiko jakeluautoille pyhittää jonkun tietyn alueen/parkin, kun ravintolalaivat ovat kuitenkin keskittyneet tiettyyn osioon?

Tämä on yksi iso kysymys, johon haetaan ratkaisua tässä suunnittelutyössä. Jakelun ja jätehuollon kohdalla puhutaan usein hyvinkin raskaista lasteista, joita ei kovin pitkiä matkoja ravintoloista/laivoista kuljeteta. Suunnitelmassa tähän haetaan toimivia ja tasapuolisia ratkaisuja.

Skuutit ovat vaarallisia rantakadulla. Ne kulkevat kävelijöiden joukossa.

Nämä ovat uutena tulokkaana kaupunkiliikenteessä hieman haastavia. Tieliikennelain mukaan riippuu laitteen tehosta, onko kyseessä kävelyä avustava laite vai rinnastetaanko se polkupyörään. Tietyn tehon ja nopeuden alle menevät skuutit saavat käyttää jalkakäytäviä, nopeammat kulkuneuvot rinnastetaan pyöräilijöihin. Toivotaan, että tilanne selkiytyy tulevaisuudessa.

Tukholmassa on rajoitettu skuuttien maksiminopeutta, voisiko Turussakin? Monella käyttäjällä ei taida olla ajokorttia. Ja voisiko skuuteillekin merkata parkit, jos se ”ohjaisi psykologisesti” parkkeeraamaan muualle kuin keskelle katua, mielellään skuutti kaadettuna.

Pysäköintiasia skuuttien kohdalla on haastava, sillä ne on mahdollista kuitata ulos lähes missä vain. Tiettyjä alueita voitaisiin mahdollisesti rajoittaa niin, että skuutilla ei näillä alueilla voisi kirjautua ulos. Tällaisia kieltoalueita on otettu vähän käyttöön, mutta tämä voisi olla sellainen asia, jota olisi mahdollista lähteä kehittämään. Esimerkiksi tietyissä vaarallisissa paikoissa voitaisiin rajata pysäköintimahdollisuus pois, jolloin niihin ei laitetta voisi jättää ilman, että maksu kulkisi edelleen. Skuutit ovat uusia tulokkaita ja niiden suhteen täytyy selvittää, miten edetään.

Miksi jokirannassa on yleisiä vessoja niin vähän? Miten niitä olisi mahdollista saada alueelle enemmän?

Selvitystyön aikana on todettu, että Aurajokirannassa on tällä hetkellä kolme yleistä WC:tä ja näitä on suunniteltu ja haluttaisiin alueelle enemmän. Haasteena on ollut tilan puute ja tyylikkäiden sijaintien löytäminen Aurajokirannasta. Tärkeää on huomioida myös mm. infran toteutettavuus. Sijoitusmahdollisuuksia pyritään selvittämään toiveiden mukaan.

Usein esim. etäälle puistoihin sijoitettavien julkisten WC:den ongelmana on ilkivalta ja turvattomuuden tunne öiseen aikaan. Yleisperiaatteissa on esitetty mahdollisuutta, että kaupunki tekisi yhteistyötä yrittäjien kanssa niin, että kahviloiden/ravintoloiden WC:t olisivat julkisina vessoina käytettävissä ja kaupunki voisi maksaa jonkinnäköistä korvausta yrittäjälle, jotka avaavat ovensa suuremmalle yleisölle.

Millä tavoin Itäisellä Rantakadulla turvataan jatkossa asukaspysäköinti, kun nyt esim. Itäinen Rantakatu 56 kohdalla olevilla parkkipaikoilla yrittäjä harjoittaa pakettiautojen vuokraustoimintaa. Autoja pitkä rivi ja liiketoiminta tapahtuu kadulla, osoitteeksi yritykselle kirjattu ko. osoite.

Pysäköinnin linjauksissa otetaan asemakaavasta lähtien kantaa pysäköintinormiin ja maksullisuusvyöhykkeisiin. Samassa työssä käsitellään myös asukaspysäköintialueet ja se, millä perusteella lupia myönnetään. Tällä hetkellä on olemassa olevia asukaspysäköintialueita, mille on pyynnöstä ja tarpeesta lisätty paikkoja. Työ on käynnissä ja sitä yhtenäistetään, sillä esimerkiksi keskustassa on kortteleita, joilla ei ole asukaspysäköintioikeutta. Tällä hetkellä asukaspysäköintipaikat tulevat aloitteiden kautta. Kun tilanteen todellisuus on tutkittu, voidaan uusia asukaspysäköintipaikkoja mahdollisesti asettaa maastoon.

Onko pohdittu, että Auransilta-Myllysilta välillä luovuttaisiin moottoriajoneuvoliikenteestä Rantakadulla kuten läntiselläkin puolella?

Visiotyössä tämä on tulevaisuudessa tavoitteena. Myös Itäisellä Rantakadulla on ollut kokeiluluontoista rannan sulkemista moottoriajoneuvoliikenteeltä tapahtumien aikaan. Mahdollisesti näiden kokeilujen kautta saadaan vastauksia – mitä se tarkoittaisi ja mihin liikenne ohjautuu. Moottoriajoneuvoliikenteen katkaisu Itäisellä Rantakadulla ei ole lähitulevaisuuden suunnitelmissa, mutta visio antaa suuntaa siihen, että jalankulku ja pyöräily tulevat alueella painottumaan.

Eikö vessapassi olisi vastaus julkisten vessojen puutteeseen?

Vessapassi mahdollistaa vessojen käytön henkilöille, joilla on terveyteen liittyviä ongelmia. Julkisista vessoista puhuttaessa täytyy mahdollisesti kehittää jokin muu metodiikka.

Esimerkiksi joissakin Euroopan kaupungeissa kaupunki ja yrittäjät ovat tehneet yhteistyötä ja käytössä on julkisten vessojen löytämistä helpottava mobiilisovellus.

Onko ylityspaikkaa tulevaisuudessa mahdollista saada joen alasuulle?

Tarve tälle yhteydelle on tunnistettu. Kesäaikana ylittämään on päässyt pienemmillä Föri-tyyppisillä yhteyksillä, mikä tosin on ollut pyöräilijöille hiukan hankalampi. Alueella on ollut erinäköisiä hankkeita käynnissä, mutta tällä hetkellä ei ole näkyvissä pysyvää ratkaisua. Ratkaisun pitäisi olla sellainen, ettei se estä vesiliikennettä, kuten vierasvenesatamassa käyviä purjeveneitä ja purjevenetapahtumia. Sillat tuovat siten tähän omat haasteensa.

Onko rantaväylän käytön osalta huomioitu, että pyöräilijät voisivat käyttää sitä kesä- ja turistisesongin ulkopuolella jolloin ei joudu ajamaan loskaa roiskivien autojen vieressä?

Tämä tulee varmasti olemaan houkuttelevaa talvikuukausien aikaan, kun ranta on rauhallinen. Kaupunkiympäristölautakunnan päätöksessä todettiin, että ranta rauhoitetaan pyöräilijöiltä pääsääntöisesti ainakin kiireisimpinä aikoina, eli kyseessä ei ole jyrkkä kielto. Tämä asia on vielä hieman auki. Pyörätiet toteutetaan erotuskaistalla ajoradan molemmille puolille, joka saattaa helpottaa tilannetta loskasäällä.

Minkä vuoksi kaikille jokilaivoille ei ole myönnetty lupaa lisäterassille jalkakäytävän puolelle, kun useimmille on?

Luvat on myönnetty tilan tarpeen ja käyttäjien mukaan. Esimerkiksi sellaisissa tilanteissa terassia ei puolleta, missä kadulla on sekä pyörätie että jalkakäytävä, ja terassi veisi koko jalkakäytävän. Terasseista on pitkäaikaisia sopimuksia, joihin ei olla päästy kiinni. Yleissuunnitelmatyön kautta on tarkoitus saada tähän järjestys ja tasa-arvoinen ratkaisu. Myös laivan tai ravintolan edustalla oleva tila määrittelee mahdollisuuden terassille. Yksi tärkeä asia tässä yleissuunnitelmassa on linjata terassitila ja edellytykset.

Kun lisätään esim. ravintolatoimintoja rantaan, onko mahdollista saada rajoituksia musiikin aiheuttamaan meluun, jotta lähistön asukkaat saavat nukuttua kesäöisin?

Asuntoon sisälle tulevaa melua säädellään Asumisterveysasetuksella (545/2015):

• Päiväajan keskiäänitaso LAeq 07–22 ei saa ylittää 35 dB:ä sisällä asuinhuoneissa ja oleskelutiloissa 
• Yöajan keskiäänitaso LAeq 22–07 ei saa ylittää on 30 dB:ä sisällä asuinhuoneissa ja oleskelutiloissa.

Nämä mitataan asuntojen ikkunoiden ollessa kiinni. Kaupungissa kuumina kesäöinä ikkunat ovat suurimmalla osalla auki ja melu kuuluu silloin kovemmin. Meluluvista voi olla yhteydessä ympäristönsuojeluun ymparistonsuojelu@turku.fi tai suoraan ympäristöinsinööri Helena Pakkalaan, helena.pakkala@turku.fi.

Mikä tilanne Konserttitalon suunnittelussa on tällä hetkellä?

Valtuusto on tehnyt päätöksen kaavamuutoksen laatimisesta Itsenäisyydenaukiolle 6.4.2020.

Tällä hetkellä kaavoitus on alkumetreillä ja tiedotusta asiasta tulee myöhemmin.

Miten asukkaat ja toimijat voivat seurata Itäisen Rantakadun alueen yleissuunnitelman edistymistä?

Itäisen Rantakadun verkkosivuilla, osoitteessa www.turku.fi/itainenrantakatu. Sivuilla on vastauksia alueen kehitykseen liittyviin kysymyksiin. Sivuilta löytyvät myös yhteystiedot. Hankepäällikkö Mervi Lehtoon voi olla yhteydessä ja kertoa omia mielipiteitä ja ehdotuksia Itäisen Rantakadun kehittämisestä.