Erilaisia mielen hyvinvoinnin pulmatilanteita

Stressi

Stressi on tuttua monille lukiolaisille. Stressi tarkoittaa sitä, että elämässäsi tapahtuu huomiotasi vaativia haasteellisia asioita, jotka saavat kehosi aktivoitumaan toimintaa varten. Sydämesi ja verenkiertosi, keuhkosi ja hengitysjärjestelmäsi, lihaksesi ja hermostosi sekä aivosi valmistautuvat vastaan tulevaan tilanteeseen. Kehosi valmistautuu toimimaan mahdollisimman hyvin, nopeasti ja vahvasti. Kun tilanne pitkittyy ja kehon valmiustila ei pääse purkautumaan, alkavat stressin oireet haitata. Unesi voi häiriintyä, tunnet olosi väsyneeksi sekä liian virkeäksi yhtä aikaa ja olosi on levoton.Voit kiukustua pienistä asioista, tunnet olosi kiireiseksi ja voit unohdella asioita.

Kun stressi alkaa häiritä elämääsi, on sinun aika pysähtyä. Mieti, mikä on elämässäsi tärkeää ja tarpeellista ja käytätkö aikaasi niissä taitavasti.

Ajoittainen stressi on tavallista lukio-opintojen aikana ja kertoo siitä, että elämässäsi tapahtuvilla asioilla on sinulle merkitystä. Jos stressi pitkittyy ja sinun on vaikea saada otetta siitä, mikä sinua stressaa, hae apua.

Turun lukioilla järjestetään Stressinkäsittelytaidot-kurssi, jossa pienryhmässä keskustellaan stressistä ja harjoitellaan stressinhallintaa erilaisin keinoin. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lukiopsykologeihin.

Unettomuus

Uni voi joskus häiriintyä. Useimmiten unen häiriintyminen on lyhytaikaista ja muutaman huonosti nukutun yön jälkeen nukut univelat pois. Etenkin stressi saattaa aiheuttaa vaikeutta nukahtamisessa, yöllistä heräilyä ja liian aikaisin virkistymistä. Myös päihteet ja kofeiinipitoiset juomat voivat häiritä unirytmiä ja heikentää unen laatua. Koita aina selvittää, mikä untasi häiritsee. Mieti elämäsi tärkeitä asioita ja sitä, käytätkö aikaasi hyvin sinulle tärkeissä asioissa. Mieti, mitä haluat tehdä, ja mitä jättää tekemättä, ja miten se vaikuttaa elämääsi. Lisäksi on olemassa hyvän unen vinkkejä, jotka sinun kannattaa tarkistaa. Mikäli uni häiriintyy useaksi viikoksi, eivätkä omat konstisi auta, hae apua.

Ahdistus

Joskus elämässä tapahtuu asioita, jotka saavat sinut huolestumaan. Huolia voi olla paljon ja ne voivat kasautua ja uuvuttaa. Olosi voi olla samankaltainen kuin pitkittyneessä stressitilassa ja nukkuminen voi häiriintyä. Kehosi pyrkii valmistautumaan huoliajatustesi kohtaamiseen nopeasti ja vahvasti, mutta huoliajattelun jatkuessa valmiustila ei pääse purkautumaan. Tärkeää olisi tunnistaa, mitkä huoliajatukset ovat aiheellisia. Seuraavaksi olisi tunnistettava, mille huoliajatuksille voi tehdä oikeasti käytännössä jotain eli ovatko tilanteet ratkaistavissa. Jos huomaat huoliajatusten vaivaavan yhä uudestaan ja häiritsevän elämääsi, hae apua.

Jännittäminen

Jännittäminen on ihan normaalia, kun

  • tapaamme vieraita ihmisiä tai tutustumme ihmisiin
  • menemme uusiin tilanteisiin, joissa olemme epävarmoja, miten toimia
  • joudumme esiintymään ryhmälle tai joukolle – etenkin, jos esiintymistämme arvioidaan
  • palaamme poissaolon jälkeen tuttuunkin ryhmään
  • olemme tilanteessa, jossa haluamme suoriutua hyvin ja eduksemme
  • menemme tilanteeseen (esim. kampaaja tai lääkärin vastaanotto), jossa meihin kosketaan tai tehdään toimenpiteitä
  • menemme tilanteeseen, joka vaatii valmistautumista (esim. juhliin pukeutuminen)

Kaikkia jännittää joskus. Jännittämiseen liittyy samanlaisia fyysisiä reaktioita, kuten stressiin eli kehosi valmistautuu toimimaan mahdollisimman hyvin, nopeasti ja vahvasti. Usein jännittävissä tilanteissa emme kuitenkaan pääse hyödyntämään kehon latausta, vaan joudumme olemaan paikallaan, mikä voi tehdä kehon reaktioista häiritsevän tuntuisia. Reaktiosi ovat kuitenkin asiaan kuuluvia. Joskus reaktiot voivat saada sinut huolestumaan ja tuntemaan jopa paniikkia. Jos jännittäminen häiritsee elämääsi tai rajoittaa osallistumistasi opiskeluun, harrastuksiin tai ystävyyssuhteisiin, hae apua.

Turun lukioilla järjestetään Vapaaksi jännityksestä -kurssi, jossa pienryhmässä keskustellaan ja harjoitellaan jännityksen lieventämistä erilaisin keinoin. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lukiopsykologeihin.

Paniikki

Paniikki tarkoittaa voimakkaita ahdistuskohtauksia, jotka tulevat äkillisesti. Voit huomata hengityksen kiihtyvän ja muuttuvan pinnalliseksi syvän ja rauhallisen hengittämisen sijaan. Voit myös tuntea kehossasi sydämesi tykyttävän sekä vapinaa ja pahoinvoivaa oloa ja huimauksen tunnetta. Paniikin keholliset reaktiot johtuvat kehosi valmistautumisesta nopeaan ja vahvaan toimintaan. Hengityksen kiihdyttäminen saa kuitenkin reaktiot voimistumaan, kun et pääsekään purkamaan latausta liikkumalla. Kehon reaktiot voivat tuntua pelottavilta. Mieleen tulevat ajatukset hallinnan lopullisesta menettämisestä, jopa hulluksi tulemisesta tai kuolemisesta voimistavat kehon reagointia entisestään. Yksi hyvä keino paniikkireaktioiden helpottamiseksi on hengityksen tietoinen rauhoittaminen. Jos paniikki häiritsee elämääsi ja huomaat vältteleväsi tilanteita, joissa paniikkia voi tulla, hae apua.

Pelot

Pelko on tervettä silloin, kun vaara uhkaa. Pelko saa sinut hakeutumaan turvaan. Joskus pelon tunne voi olla häiritsevä, vaikka huomaat itse, ettei todellista aihetta pelkoon olekaan. Pelko voi saada sinut välttelemään esim. pimeää, korkeita paikkoja tai vaikkapa rokottamista. Toimiva keino pelkojen lieventämiseksi on vähittäinen altistuminen pelkoa aiheuttavalle vaarattomalle asialle esim. kuvien tai mielikuvien avulla. Jos pelko häiritsee sinua ja rajoittaa elämääsi, hae apua.

Levottomuus

Mielialan lasku ja masennus

Kun kohtaat menetyksiä tai tärkeät toiveesi eivät toteudu, on normaalia tuntea olonsa surulliseksi, pettyneeksi ja alakuloiseksi. Suru voi joskus tulla myös viiveellä, kun menetyksestä on jo aikaa. On hyvä, jos voit antaa itsellesi tilaa surra ja kokea kipeältäkin tuntuvia tunteita. Joskus taas surun ja alakulon tunteella ei ole selvää näkyvillä olevaa syytä. Jos tunnet olosi useamman viikon ajan surulliseksi, ilottomaksi, alakuloiseksi, väsyneeksi tai ärtyneeksi, on aika hakea apua. Samoin jos et jaksaisi oikein osallistua aiemmin merkityksellisiltä tuntuviin asioihin, kuten opiskeluun, harrastuksiin tai ystävyyssuhteisiin.

Turun lukioilla järjestetään Mielialataidot-kurssi, jossa keskustellaan pienryhmässä mielialasta ja masennuksesta ja harjoitellaan erilaisia keinoja, joilla voit vaikuttaa mielialaasi. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lukiopsykologeihin.

Väsymys

Väsymys voi johtua monista eri syistä. On hyvä tarkistaa, nukutko tarpeeksi. Voimia vaativan elämäntilanteen aikana, kuten ylioppilaskirjoitukset tai ihmissuhderistiriidat, on normaalia tuntea olonsa väsyneeksi – käytäthän tavallista enemmän voimiasi tilanteesta selviämiseen. Väsymys voi myös liittyä pitkittyneeseen stressitilaan tai mielialan laskuun. Joskus väsymyksellä on selvä somaattinen syy, kuten anemia tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Selvitä, mikä sinua väsyttää ja jos väsymys pitkittyy ja haittaa elämääsi, hae apua.

Kiukkuisuus

Ärtymys, kiukku ja viha ovat tarpeellisia tunteita kokea silloin tällöin. Ne kertovat siitä, että asialla tai tapahtumalla on sinulle merkitystä. Kiukku saa sinut kokoamaan voimasi, jotta voit puolustaa itseäsi tai sinulle tärkeitä arvoja. Joskus kiukkuisuus voi ikään kuin jäädä päälle ja saatat hermostua pienistäkin asioista. Herkkä ärtyminen voi kertoa stressistä tai mielialan laskusta. Joskus tulistuminen voi kertoa sinulle tyypillisestä tavasta reagoida myös ilman stressiä tai muita häiriötekijöitä. Tuntien itse itsesi, voit arvioida, onko kiukkuisuus poikkeuksellista ja pitäisikö siihen hakea apua. Mikäli kiukkuisuuteen liittyy impulsiivisen väkivallan uhkaa eli pelkäät, että saatat vahingoittaa itseäsi tai muita, hae heti apua.

Kriisit

Elämässä tapahtuu asioita, joihin ei aina osaa eikä ehdi valmistautua. Kriisi on sellainen tilanne, jossa omat selviytymiskeinosi joutuvat lujille ja saattavat loppua kesken. Esimerkiksi riidat tärkeissä ihmissuhteissa, eroaminen tai muulla tavoin ihmisen menettäminen muodostuvat usein kriisitilanteiksi.

Myös onnettomuudet, väkivallan uhka tai väkivallan kokeminen aiheuttavat kriisejä. Tällaiset äkilliset omaa turvallisuuden tunnetta uhkaavat tilanteet vaikeuttavat kykyämme tehdä havaintoja ja käsitellä ympärillä ja itsessämme tapahtuvaa.

Joskus kriisi voi alkaa myös hyvällä mielellä odotetusta tapahtumasta, jossa huomaakin tarvitsevansa enemmän voimavaroja ja selviytymiskeinoja, mihin oli varautunut. Muutto lukio-opintojen takia toiselle paikkakunnalle voi olla tällainen asia.

Useimmiten kriisi menee ajan kanssa ohi ja tapahtunut jäsentyy osaksi elämänkertomustasi. Puhuminen läheisille ihmisille auttaa. Jos kriisi haittaa elämääsi ja omat selviytymiskeinosi eivät riitä, hae apua.

Uhkatilanteen jälkeinen stressireaktio

Turvallisuuden tunnetta uhkaavassa tilanteessa havaintokykymme sekä tunteiden ja ajatusten käsittelykykymme muuttuu. Joskus tästä aiheutuu vasta jälkikäteen tuleva stressireaktio. Emme ehdi uhkatilanteessa käsitellä kaikkea ympärillämme ja itsessämme tapahtuvaa, vaan asiat tulevat mieleen vasta tilanteen mentyä ohi. Esim. auto-onnettomuus, väkivallan uhka tai nolatuksi tulemisen uhka voivat olla tällaisia tilanteita. Stressireaktio voi tulla

  • mieleen nousevina elävän tuntuisina muistikuvina tilanteesta
  • painajaisunina ja unihäiriöinä
  • tilannetta muistuttavien asioiden välttelynä
  • ylivireytenä ja säpsähtelynä
  • väsymyksenä, kiukkuisuutena ja ilottomuutena
  • ulkopuolisuuden tunteena

Stressioireet menevät usein ajan kanssa ohi, kun olo on riittävän turvallinen. Puhuminen tai kokemuksen jäsentely muulla tavalla auttaa. Mikäli stressioireet haittaavat elämääsi tai turvattomuuden tunne jatkuu, hae apua.

Riidat

Läheisissäkin ihmissuhteissa on aika ajoin erimielisyyksiä. Kaksi ihmistä ei voi olla täysin samaa mieltä kaikesta maailmassa. Sinulla on oikeus olla omaa mieltä. Jos erimielisyyksiä ei ole koskaan, voi se olla merkki siitä, että suhde ei ole läheinen. Se voi myös kertoa siitä, että toinen toistuvasti määrää ja toinen joustaa.

Oman mielipiteen ilmaiseminen kysyy joskus voimia, varsinkin jos epäilet että toinen suuttuu, pettyy tai tulee surulliseksi mielipiteestäsi. Oman mielipiteen ilmaisemista selvästi, ystävällisesti ja toista syyttämättä voi harjoitella. Erimielisyydet voivat joskus yltyä riidoiksi, jolloin on hyvä ottaa hengähdystauko keskustelemisessa. Jos riitoihin liittyy väkivaltaa, hae apua.

Kiusaaminen

Kiusaaminen on toistuvaa ja tarkoituksellista

  • ulkopuolelle sulkemista ja syrjään jättämistä
  • pilkkaamista, nimittelyä tai loukkaavaa kirjoittelua
  • väkivallan uhkaa tai väkivaltaa
  • vaatteiden tai tavaroiden sotkemista, rikkomista tai viemistä
  • virallisen tai epävirallisen valta-aseman väärinkäyttöä toisen vahingoittamiseksi

Kiusaamista voi tapahtua lukiolla tai sen ulkopuolella tai internetin kautta. Minkäänlaista kiusaamista ei tule sallia. Kiusaaminen loppuu liian harvoin itsestään. Hae apua, jos kohtaat tai huomaat kiusaamista.

Syömisen ongelmat

Terveelliset elämäntavat, säännöllinen syöminen ja normaalipaino ovat usein myönteisiä asioita. Joskus suhde ruokaan ja liikuntaan tai tietynlaisen ulkonäön ja kehonkuvan tavoittelu voivat vinouttaa syömis- ja liikuntatavat terveydelle haitallisiksi. Ahmiminen tai syömättä oleminen ovat terveydellesi vaarallisia. Hae apua, jos huomaat ahmimisen ja syömättä olemisen, vatsan tyhjentämisen ja energian polttamisen liikunnalla hallitsevan ajatuksiasi ja elämääsi.

Riippuvuus

Päihteet

Itsensä vahingoittaminen

Joskus kärsimys ja paha olo voi saada sinut vahingoittamaan itseäsi viiltelemällä tai muuten rikkomalla oman kehosi rajoja. Hae apua, mikäli vahingoitat itseäsi viiltelemällä tai muulla tavalla.

Kuoleman ja itsemurhan ajatukset voivat tulla mieleen, kun mieliala laskee kovin. Masentuneena voi tuntua siltä, että haluaa vain pois tästä tilanteesta tavalla tai toisella. Jos sinulla on kuoleman tai itsemurhan ajatuksia, hae apua.

Väkivalta

Väkivalta ja väkivallan uhka aiheuttavat turvattomuutta. Jokaisella on oikeus kokea olonsa turvalliseksi ja olla fyysisesti koskematon. Et koskaan ansaitse tulla kohdelluksi väkivaltaisesti. Jos koet väkivaltaa tai väkivallan uhkaa, hae apua.

Jos käytät itse väkivaltaa tai uhkailet väkivallalla, hae apua. Avun hakeminen tarkoittaa, että pyrit ottamaan vastuun itsestäsi ja käyttäytymisestäsi.

Asiasanat: 
hyvinvointi
lukiolaiset