Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon ja tehostetun palveluasumisen myöntämisen perusteet

Mitä on tehostettu palveluasuminen?

Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan tehostetun palveluasumisen yksikössä tarjottavaa asumista ja palveluja. Tehostettua palveluasumista järjestetään iäkkäille henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista (SHL 21 § 3 mom).

Tehostettua palveluasumista on mahdollisuus saada sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Jos henkilön toimintakyky on alentunut niin, ettei kevyemmissä asumisen muodoissa ole mahdollista runsaidenkaan tukitoimien turvin enää asua, hänellä on oikeus saada tehostettua palveluasumista. Palvelujen järjestäjä / viranomainen tekee päätöksen palvelun myöntämiseksi.

Mitkä ovat ympärivuorokautisen hoidon kriteerit?

Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn kriteereiden avulla varmistetaan kuntalaisten yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus hoitopaikkaa myönnettäessä. Niiden perusteella vanhuspalveluiden sosiaalityöntekijät varmistavat, että kaikkia asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti. Asiakkaan tehostetun palveluasumisen tarve arvioidaan aina yksilöllisesti kokonaistilanne huomioiden.

Tehostetun palveluasumisen myöntämisen edellytyksenä on, että

• Asiakkaalle on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten moniammatillisesti tekemä palvelutarpeen arviointi yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa
• Lääkäri on arvioinut tilanteen eikä toimintakyvyn paraneminen/kuntoutuminen ole todennäköistä
• Asiakas tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa/hoivaa, huolenpitoa ja/tai valvontaa säännöllisesti myös yöaikaan
• Asiakas ei kykene fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja/tai sosiaalisen toimintakykynsä heikentymisen tai muiden syiden perusteella selviytymään nykyisessä tai tehostettua palveluasumista kevyemmässä asumismuodossa kotiin vietävien monipuolisten palvelujen, teknologisten ratkaisujen ja apuvälineiden turvin
• Omaisten, yritysten ja vapaaehtoistyön tarjoamat palvelumahdollisuudet on kartoitettu
• Kuntoutuksen keinot on kartoitettu
• Asiakas on halukas muuttamaan kotoaan tehostetun palveluasumisen yksikköön (itsemääräämisoikeus)

Päätöksentekoa ohjaavat RAI-toimintakykymittarin kriteerit:

• Maple arvo 4–5 (palvelutarveluokka MapLe 1–5)
  MAPLe_5: Palveluiden luonne, palveluiden tarve voi olla vähäistä (1), lievää (2), kohtalaista (3), suurta (4) tai erittäin suurta (4). Mittari huomioi erityisesti kognition ja arkisuoriutumisen tilaa, mutta myös mm. haastavan käyttäytymisen, vaeltelun, kaatumiset, kotiympäristön tilanteen ja aktiivisuuden määrän. Mittaritietoa käytetään avuksi arvioitaessa asiakkaan palvelujentarvetta yhdessä muun tiedon ja mittarien kanssa.
• ADLH arvo vähintään 2 (Arkisuoriutuminen, perustoiminnot)
  ADL-H_6: Arkisuoriutuminen ja päivittäiset toiminnot. Kartoittaa avuntarvetta liikkumisessa kotona, ruokailussa, hygieniahoidossa ja WC-toiminnoissa.
• CPS arvo 3 (Kognitiomittari 0–6)
  CPS_6: Kognitiiviset toiminnot. Mittaa asiakkaan lähimuistia, päätöksentekokykyä, ymmärretyksi tulemista sekä kykyä syödä itse. Mikäli asiakkaan fyysinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt, ei kognitio mittarin tulos ole oleellinen.
• Lisäksi voidaan huomioida korkea DRS arvo, joka on asuinolosuhteilla / turvattomuuden ja yksinäisyyden poistamisella korjattavissa.

Muita toimintakykymittareita, kuten RaVa, MMSE, CERAD, GDS, MNA, huomioidaan RAI-arvoja tukevana tietolähteenä.