Kaupunginsairaalan sosiaalityöntekijät

Kuka?

Sosiaalityöntekijä on laillistettu ja Valviran vahvistama ammattihenkilö. Nykyinen koulutusvaatimus sosiaalityöntekijälle on maisteritasoiset opinnot sosiaalityön pääaineesta (VTM/YTM). Jokaisella kaupunginsairaalan osastolla on nimetty sosiaalityöntekijä.

Miten?

Yhteyden sosiaalityöntekijään saat nopeasti soittamalla tai kertomalla osastolle soittopyyntösi. Sosiaalityöntekijät voivat tavata potilasta tai omaisia osastolla, työhuoneella tai esimerkiksi kotikäynnillä. Sosiaalityöntekijän tapaaminen ei vaadi minkäänlaista lähetettä, vaan yhteyksissä saa olla matalalla kynnyksellä, kun jokin askarruttaa.

Jokaisella sosiaalityöntekijällä on vastuualueenaan muutama osasto, ja näillä osastoilla he osallistuvat osaston päivittäisiin rutiineihin kuten kuntoutuspalavereihin, lääkärinkiertoihin ja hoitokokouksiin. Sosiaalityöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä osastojen muiden ammattilaisten, kuten lääkärien, hoitohenkilökunnan sekä toiminta- ja fysioterapeuttien kanssa. 

Lisäksi he ovat tarvittaessa yhteyksissä muihin sosiaalipalveluihin kuten kotihoitoon, vanhus- ja vammaispalveluihin, aikuissosiaalityöhön, päihde- ja mielenterveystyöhön, lastensuojeluun, edunvalvojiin ja asumisneuvojiin. Potilas ja asiakas pysyvät aina keskiössä, ja myös omaisten rooli on tärkeä.

Miksi?

Sairaalan sosiaalityöntekijöiden työtehtäviin kuuluu palvelutarpeen tunnistaminen, sosiaalipalveluihin ohjaaminen ja tuki erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalityöntekijää kannattaa konsultoida, mikäli potilaan kokonaisvaltainen tilanne vaatii myös sosiaalisen tilanteen ja sosiaalipalveluiden käytön tai tarpeen selvittelyä. 

Milloin?

Sosiaalityöntekijää voi konsultoida, jos jokin tilanne askarruttaa tai vaatii lisää selvittelyä. Tilanteita, joissa sosiaalityöntekijään voi olla yhteyksissä, voivat olla esimerkiksi:

• Asumiseen liittyvät muutokset tai ongelmat (vanhus- tai vammaispalveluiden asumisen paikat ja niihin hakeminen, päihde- ja mielenterveyspuolen asuminen, asunnottomuus, esteettömät asunnot, siivousten järjestämisessä auttaminen jne.).
• Päihteiden käyttöön tai mielenterveysongelmiin liittyvä jatkokuntoutus ja ohjaus.
• Tukiin liittyvät ongelmat tai kysymykset (toimeentulotuki, eläkettä saavan hoitotuki, omaishoidon tuki, vammaistuet, kuljetuspalvelut, sairauspäiväraha, työmarkkinatuki, työkyvyttömyyseläke jne.)
• Sosiaaliset tekijät arkielämässä (yksinäisyys, psykososiaalinen tuki kriisitilanteessa, omaisten tukeminen, kolmannen sektorin toiminta jne.)
• Edunvalvontaan liittyvät asiat.
• Akuutit sosiaaliset/taloudelliset tilanteet (rahattomuus, ei ruokaa/lääkkeitä, laskut sairaalahoidon aikana, huoli sairaalalaskujen maksamisesta tulevaisuudessa jne.)
• Muut asiat, jotka liittyvät joko sairaalajaksoon tai sen jälkeen arjessa selviytymiseen.