Stachybotrys-home: mitä ja miten on tutkittu?

Raksystemsin Sepänkatu 2:ssa tekemän tutkimuksen yhteydessä toukokuussa 2019 otetuista 19 näytteestä kolmessa havaittiin Stachybotrys-kasvustoa eli ns. "mustaa hometta" pieninä pitoisuuksina tutkimuksessa käytetyllä laimennossarjamenetelmällä. Mustalla homeella viitataan Stachybotrys-sienisukuun, joka kuuluu ns. kosteusvauriota indikoiviin mikrobeihin. Raksystems Insinööritoimisto Oy on raportoinut tulokset Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaisesti. 

Suomessa rakennusten kosteus- ja sisäilmatekniset kuntotutkimukset tulee tehdä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (545/2015) ja sen soveltamisohjeiden mukaisesti. Asetuksessa määrätään materiaalinäytteistä tehtävät mikrobianalyysit menetelmineen sekä mikrobianalyysien tulostentulkinta. Ne ohjaavat näytteenottoa, käytettäviä analyysimenetelmiä sekä niistä tehtävää tulkintaa. Kaikki 1,5 vuoden aikana Sepänkatu 2:ssa tehdyt kuntotutkimukset on tehty tämän asetuksen mukaisesti. Tutkijan Sepänkatu 2:sta ottamat materiaalinäytteet on analysoitu laimennossarjamenetelmällä, joka on asumisterveysasetuksen mukainen, virallinen viljelymenetelmä. Tutkimuksissa otettujen näytteiden analyysit on tehnyt Turun yliopiston aerobiologian yksikön laboratorio.

Analyysit tehnyt laboratorio on lisäksi käyttänyt omaa, sisäistä menetelmäänsä näytteiden analysoimiseksi

Menetelmää ja sen tuloksia käsittelevä analyysivastaus on päivätty 18.6.2019 ja päivitetty 9.8.2019, jolloin laboratorio on korjannut tekemänsä kirjoitusvirheen. Laboratorio havaitsi Stachybotrys-kasvua sisäisellä menetelmällä suoritetussa analyysissä neljässä näytteessä, jotka osittain eriävät laimennossarjaviljelyn tulosten kanssa. Kyseisen analyysimenetelmän osalta ei ole esitetty riittäviä perusteita tulosten tulkinnasta, jolloin tuloksia ei ole voitu käyttää tutkimustulosten analysoinnissa.

Laboratorio on jälkikäteen toimittanut testausselosteen mainittujen 15 näytteen rinnakkaisista kontrolliviljelyistä, jotka tehtiin laimennussarjaviljelyn yhteydessä. Osa alkuperäisen testausselosteen Stachybotrys-havainnoista on esitetty näytekohtaisina huomioina ilman pesäkemääriä ja/tai tulkintaa. Havainnot perustuvat laadunvarmistuksena käytettyyn rinnakkaiseen suoraviljelymenetelmään. Näistä laadunvarmistustuloksista saatuja havaintoja ei tavanomaisesti raportoida yksityiskohtaisina tuloksina, eikä näin ollen menetelmää ollut kuvattu alkuperäisessä testausselosteessa.

Jälkikäteen toimitetusta suoraviljelyanalyysin testausselosteesta käy ilmi, että näytteet on viljelty ja analysoitu Valviran suoraviljelyohjeen mukaisesti sillä erotuksella, että Hagem-alustaa ei ole käytetty. Suoraviljelyn tulokset ovat pääosin yhtenevät laimennossarjamenetelmään verrattuna: näytteessä M4 esiintyy mikrobikasvustoa, joka todettiin myös laimennussarjaviljelyllä. Analyysivastauksen mukaan muissa näytteissä ei havaittu suoraviljelyllä mikrobikasvustoa.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeiden mukaan, ”tieto mikrobilajistosta on tärkeä osa mikrobikasvun ja epätavanomaisten mikrobilähteiden tunnistamista, mutta yksinomaan sen perusteella (esimerkiksi yksittäisten aktinomykeettien tai Stachybotryksen esiintyminen rakennuksessa) ei tule tehdä päätelmiä rakennuksen terveellisyydestä.” (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa IV, ohje 8/2016, s. 7). Ohjeissa kerrotaan myös menetelmä kohtaiset pitoisuudet, joiden perusteella voidaan materiaalissa katsoa esiintyvän mikrobikasvua. Pitoisuuksien jäädessä määritetyn rajan 10 000 pmy/g alle, mutta ylittäessä 5 000 pmy/g, tulee tarkastella näytteen mikrobilajistoa, jonka perustella tuloksissa voi olla viite mikrobikasvustosta.

Mikrobivaurioista on olemassa paljon tutkimusta ja julkaisuja, jotka ovat osittain ristiriitaisia ja kiistanalaisia. Raksystems Insinööritoimisto Oy on noudattanut kosteus- ja sisäilmateknisten tutkimusten suorittamisessa lakia ja asetuksia ja toiminut niissä annettujen ohjeiden mukaisesti, myös tuloksia tulkittaessa.