TAIn opiskelijat Jere, Santeri ja Helmi valitsivat kaksoistutkinnon

Santeri Järvinen ja Jere Hoikkala katsovat kameraan puutyötilassa. (Foto: Lea Froloff)

Kaksoistutkinnossa suoritetaan kolmessa vuodessa sekä ammatillinen perustutkinto että ylioppilastutkinto. Jere Hoikkala, Santeri Järvinen ja Helmi Lehtinen tietävät kaksoistutkintopolun tarjoavan heille hyvät valmiudet jatko-opintoihin.

Jere Hoikkala (17) ja Santeri Järvinen (17) opiskelevat kaksoistutkintoa Juhannuskukkulan koulutalossa. Kaksoistutkinto-opintojen ohella molemmat suorittavat sähkö- ja automaatioalan perustutkintoa. Kolmen vuoden opinnot ovat heillä nyt puolessa välissä.

‒ Pääsyy kaksoistutkinnon valitsemiseen oli, että saan kaksi tutkintoa tehtyä samaan aikaan, kun normaalisti olisin saanut yhden tutkinnon kolmessa vuodessa. Tästä saa laajempaa osaamista, eikä kuitenkaan mene sen enempää aikaa, Jere perustelee valintaansa.

Santeri arpoi pitkään omaa valintaansa amiksen ja lukion välillä.

‒ Juttelin sitten vanhempien kanssa, kumpaan menisin, kun iskä heitti, että tee molemmat. Päätin, että se on hyvä idea ja lähdin tekemään molempia, Santeri kertoo.

Hakiessaan opiskelemaan kaksoistutkintoa Santeri pohti, tulisiko opiskelu olemaan rankkaa.

‒ Nyt kun olen ollut täällä, niin ei tämä ole yhtään raskasta. Kaksoistutkintoaineissa on reipas tahti, mutta ei sekään ole mitenkään raskasta.

Jere on Santerin kanssa samoilla linjoilla.

‒ On ollut yksi sellainen päivä, jolloin on ollut useampikin koe. Sitä ennen on vähän ollut stressiä. Järjestelyt on ylipäänsä hyvin hoidettu eli huomioidaan, että jää omaakin aikaa ja aikaa palautumiseen.

Ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan

Tavallisesti Juhannuskukkulan kaksoistutkintolaisilla on kaksi päivää viikossa kaksoistutkinto-opintoja ja muulloin opiskellaan ammatillista perustutkintoa.

Sähkö- ja automaatioalan opiskelijat valitsevat joko pitkän tai lyhyen matematiikan ryhmän. Pitkän matikan opiskelijat lukevat lisäksi fysiikkaa, äidinkieltä, englantia ja yhteiskuntaoppia. Lyhyen matematiikan valinneet puolestaan ahkeroivat ruotsin, äidinkielen, englannin ja yhteiskuntaopin parissa. Näissä viidessä aineessa he myös kirjoittavat ylioppilaiksi.

‒ Jos haluat, voit silti kirjoittaa jotain erikoisempaa ainettakin, koska opintoja voi tehdä maksutta myös iltalukiossa, Santeri selventää.

Sekä Jere että Santeri opiskelevat pitkän matematiikan ryhmässä. Joustavuuttakin on, sillä esimerkiksi Jere on vaihtanut yhteiskuntaopin ruotsin kieleen.

Lukioaineet tukevat ammatillisia opintoja

Sekä Jeren että Santerin lempiaineita koulussa ovat ammatillisissa opinnoissa automaatio ja kaksoistutkinto-opinnoissa matematiikka ja fysiikka. Kaksoistutkinto-opinnot tukevat mukavasti ammattiin opiskelua.

‒ Kun lähtee sähköjuttuja laskemaan, helpottaa huomattavasti, että on harjoiteltu siihen viittaavia asioita jo siellä fysiikassa. Paljon sai opetella alkuun, mutta sitten kun siihen pääsee kiinni, on se aika helppoa loppujen lopuksi, Jere miettii.

Jere ja Santeri arvostavat sitä, että sähkö- ja automaatioalta saa monipuolisen ammatin. Molemmat aikovat hakea ammattikorkeakouluun kaksoistutkinnon suoritettuaan. Erityisesti heitä houkuttelevat esihenkilötehtävät.

‒ Tulevaisuudessa tavoittelen jossakin yrityksessä vähän korkeampaa tointa tai sitten perustaisin oman yrityksen sillä ammattikorkeapohjalla, jonka saan. Eli ei ihan perusasentajahommia enää, Jere pohtii.

Myös Santeria kiinnostavat jatkossakin sähkö- ja automaatioalan työt. Hänen tavoitteenaan on päästä ammattikorkeakouluun opiskelemaan insinööriksi.

Helmi Lehtinen hymyilee kameralle kotisohvallaan läppärin ääressä. (Foto: Lea Froloff)

Kaksoistutkinto on hyvin järjestetty

Helmi Lehtinen (18) on kotoisin Rymättylän saaristosta. Naurahtaen hän kertoo, että kaksoistutkinnon valitseminen juuri Turun ammatti-instituutista tarjosi oivan syyn muuttaa omilleen Turkuun. Helmi opiskelee liiketalouden perustutkintoa ja kaksoistutkintoa Ruiskadun kampuksella ja on opinnoissaan aivan loppusuoralla.

‒ Olen jo valmistunut liiketalouden puolelta etuajassa, eli jäljellä on enää vain yksi työssäoppimisjakso. Ja kaksoistutkinto-opintoja on vain maanantaisin ja tiistaisin.

Helmi oli kuullut aikoinaan itseään vanhemmilta ystäviltä, että Ruiskadun kampuksella liiketalouden kaksoistutkinto on järjestetty superhyvin. Se kuulosti juuri oikealta vaihtoehdolta.  Kahden tutkinnon suorittaminen ei ole tuntunut lainkaan rankalta.

‒ Kaikille kaksoistutkintolaisille Ruiskadulla on valmiiksi suunniteltu pohja, ja siitä voi halutessaan poiketa. Helpointa kuitenkin on mennä valmiiksi suunnitellun pohjan mukaan. Kaksoistutkinto-opinnoissa se tarkoittaa sitä, että opiskelet ja kirjoitat englannin, yhteiskuntaopin, ruotsin ja äidinkielen ja matikan.

‒ Voit kuitenkin valita mitä vain kaksoistutkinto-opintoja haluat opiskeltavaksi ja kirjoitettavaksi, mutta jos ne poikkeavat tuosta pohjasta, niin ne täytyy tehdä joko itsenäisesti tai iltalukiossa, Helmi lisää.

Helmi hakee yliopistoon

Helmi kokee merkonomi- ja kaksoistutkinto-opintojen olevan luonteeltaan sopivan erilaisia, mikä tuo koulupäivään vaihtelua.

‒ Tulee tosi erilaista työskentelyä aivoille, päivä menee nopeasti eikä opiskelu tunnu uuvuttavalta.

Englanti on kaksoistutkinto-opinnoissa Helmin lemppari, vaikkakin kaikki aineet ovat olleet kivoja. Ammatillisissa opinnoissa hän mainitsee suosikkinaan työoikeutta käsitelleen kurssin.

‒ Kurssi liittyi muun muassa lakiasioihin. Siihen, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sinulla on työelämässä. Annettiin hyvät eväät työelämään riippumatta siitä, mihin ammattiin menetkään.

Helmi kokee, että jatko-opintoja ajatellen kannattaa tehdä itselle suunnitelma siitä, aikooko panostaa enemmän jompaankumpaan tutkintoon vai tasapuolisesti molempiin. Omasta jatko-opiskelustaan Helmi on varma: hän hakee kevään haussa yliopistoon.

‒ Jos pääsen ekalla hakemisella tosi hyvään yliopistoon niin jess, mahtavaa. Ellen, ei haittaa yhtään, otan ihan mielelläni välivuoden ja teen vähän töitä ja korotan numeroita. Haluaisin jatkaa liiketalouden alalla, ja tällä hetkellä eniten kiinnostaa joko myynti tai kansainvälisen liiketalouden opinnot.

Pohdi, sopiiko kaksoistutkinto juuri sinulle

Kaksoistutkinnosta Jerellä, Santerilla ja Helmillä on pelkästään hyvää sanottavaa. Opiskelu on ollut mukavaa ja täyttänyt odotukset.

‒ Hakisin uudestaankin kaksoistutkintoon, jos olisin taas ysiluokalla, Santeri vakuuttaa.

‒ Sama. Jos yhtään kiinnostaa, kannattaa lähteä kokeilemaan. Hyöty tästä on paljon suurempi, kuin jos heittäisi vaan jommankumman tutkinnon, Jere komppaa.

Helmillä on hyvä vinkki kaksoistutkintoa harkitseville.

‒ Kannattaa perehtyä tarkkaan siihen, mitä kaksoistutkinto tarkoittaa juuri sillä alalla, jonka valitset, koska siinä on paljon eroja. Ja sitä kautta miettiä, millä mielellä aiot lähteä sitä toteuttamaan.

Skriven av:

Lea Froloff