Kemia

Kemia aikuislukiossa

  • Pakollisia opintojaksoja 1 (moduuleja 2, opintopisteitä 2)

Lisätietoa aineenopettajalta

Kemiaa kaikkialla KE1,2, moduulit 1 ja 2, 2 opintopistettä 

Kemia ja minä 

  • arjen aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys omassa elämässä 

  • kemian merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa 

  • jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne elektronikuorimallin avulla 

  • puhtaat aineet, seokset ja erotusmenetelmät 

  • ainemäärä ja konsentraatio 

  • Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: elintarvikkeet ja elintarvikelisäaineet, hivenaineet ja terveys sekä kuluttajan valinnat. 

  • Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: seoksen koostumuksen tai pitoisuuden selvittäminen erotusmenetelmiä käyttäen sekä liekkikokeet. 

Kemia ja kestävä tulevaisuus 

  • tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisessä luonnontieteissä 

  • aineen rakenteen mallien ja yhdisteen kaavan esittäminen 

  • alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus 

  • aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti ja selittäminen aineen rakenteen avulla 

  • Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: vesi ja ilma, alkuaineiden kierto ja riittävyys, elinkaariajattelu ja kiertotalous, vihreä kemia sekä atomi- tai sidosmallien historiallinen kehittyminen. 

  • Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: aineiden ominaisuuksien tutkiminen ja selittäminen sidosten avulla sekä veden ominaisuuksien tutkiminen. 

Arviointi: Opintojakson arvioinnissa otetaan huomioon jakson alussa määritellyt arvioitavat suoritukset sekä jatkuva näyttö. Numeroarviointi. 

 

Molekyylit ja mallit KE3, moduuli 3, 2 opintopistettä 

  • liuoksen valmistus ja laimentaminen sekä standardisuoran sovittaminen pitoisuuden määrittämiseksi 

  • hiilivetyjen sekä hiilen happi- ja typpiyhdisteiden funktionaaliset ryhmät ja nimeämisen perusteet 

  • hapettuminen ja pelkistyminen hiilen happiyhdisteissä 

  • hiilen yhdisteiden rakenteiden mallintaminen ja ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla 

  • suhdekaavan ja molekyylikaavan selvittäminen laskennallisesti sekä rakenneisomeria 

  • kvanttimekaaninen atomimalli, hybridisaatio ja stereoisomeria hiiliyhdisteissä 

  • tutustuminen spektrien antamaan informaatioon aineen rakenteesta 

  • Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: arjen ja elinympäristön yksinkertaiset molekyylit, kosmetiikka sekä lääkkeet ja muut fysiologisesti vaikuttavat aineet. 

  • Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: hiilen yhdisteiden ominaisuuksien tutkiminen, hiilen yhdisteiden tunnistaminen funktionaalisten ryhmien osoitusreaktioilla, liuoksen valmistus ja laimentaminen sekä liuoksen pitoisuuden määrittäminen standardisuoran ja lineaarisen mallin avulla. 

Arviointi: Opintojakson arvioinnissa otetaan huomioon jakson alussa määritellyt arvioitavat suoritukset sekä jatkuva näyttö. Numeroarviointi. 

 

Kemiallinen reaktio KE4, moduuli 4, 2 opintopistettä 

  • reaktioiden tutkiminen kokeellisesti sekä tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen 

  • kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen, reaktiotuotteiden kaavat ja nimet 

  • saanto ja rajoittava tekijä kemiallisessa reaktiossa 

  • ideaalikaasun tilanyhtälö ja ainemäärä 

  • saostumis- ja hajoamisreaktio, palamisreaktio 

  • protolyysi, neutraloituminen ja titraus analyysimenetelmänä 

  • additio, eliminaatio, substituutio, kondensaatio ja hydrolyysi hiiliyhdisteissä sekä yleisimpien biomolekyylien muodostuminen 

  • polymeroitumisreaktiot, polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari 

  • Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: saannon merkitys vihreän kemian kannalta, palamistuotteet ja ilmanlaatu, biomolekyylit ravinnossa, polymeerimateriaalit vaatteissa ja arjen käyttöesineissä sekä biotuotetekniikka ja modernit materiaalit. 

  • Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: reaktion saannon määrittäminen, kaasua muodostavan reaktion havainnointi ja osoitusreaktiot, esterisynteesi ja -hydrolyysi, biomateriaalin valmistaminen sekä muovien ominaisuuksien tutkiminen. 

Arviointi: Opintojakson arvioinnissa otetaan huomioon jakson alussa määritellyt arvioitavat suoritukset sekä jatkuva näyttö. Numeroarviointi. 

 

Kemiallinen energia ja kiertotalous KE5, moduuli 5, 2 opintopistettä 

  • reaktiossa sitoutuva tai vapautuva energia muodostumisentalpioiden, sidosenergioiden ja Hessin lain avulla 

  • reaktiosarja- ja seoslaskujen periaatteet 

  • hapetusluvut ja hapettumis-pelkistymisreaktiot 

  • metallien ominaisuuksia ja käyttökohteita, valmistus- ja jalostusprosesseja sekä riittävyys ja kierrätettävyys 

  • sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari, elektrolyysi ja kemiallisen energian varastointi 

  • luonnontieteelliseen tutkimukseen tutustuminen tai tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu 

Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: reaktiosarjat teollisuusprosesseissa, kaivannaisteollisuuden merkitys yhteiskunnassa, energian tuotanto, varastoiminen ja käyttö uusiutuvassa energiataloudessa sekä hybridienergia. 

Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: liukenemis- tai reaktioentalpian määritys kalorimetrissä, hapetus-pelkistystitraus, sähkökemiallisen parin jännitteen mittaaminen, esineen pinnoittaminen elektrolyyttisesti, veden hajotus elektrolyysillä sekä polttokennon toiminnan tutkiminen.  

Arviointi: Opintojakson arvioinnissa otetaan huomioon jakson alussa määritellyt arvioitavat suoritukset sekä jatkuva näyttö. Numeroarviointi. 

 

Kemiallinen tasapaino KE6, moduuli 6, 2 opintopistettä 

  • kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavat tekijät 

  • homogeenisen tasapainon kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen käsittely konsentraatioilla, tasapainotilaan vaikuttaminen 

  • hapot ja emäkset ja niihin liittyvät käsitteet sekä palamistuotteiden reaktiot vedessä 

  • happo-emästasapainon laskennallinen käsittely 

  • puskuriliuosten toimintaperiaate sekä elimistön ja luonnon puskurisysteemejä kvalitatiivisella tasolla 

  • reaktionopeuteen ja tasapainoreaktioihin liittyvien ilmiöiden tutkiminen kokeellisesti sekä ilmiöiden mallintaminen ja analysointi graafisesti tietokonesovelluksella 

  • tutustuminen kemian tarjoamiin mahdollisuuksiin jonkin terveyteen tai ympäristöön liittyvän ongelman ratkaisemisessa 

Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: vesi ja vedenpuhdistus, happamoitumisen ja ilmastonmuutoksen ehkäisy, savukaasujen puhdistus sekä lääkkeen tai jonkin peruskemikaalin tuotantoprosessin tehokkuus ja ympäristövaikutusten arvioiminen. 

Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: reaktionopeuden määrittäminen massan muutosta seuraamalla, vahvan ja heikon protolyytin titrauskäyrien laatiminen, tasapainotilaan kuten kompleksinmuodostukseen vaikuttaminen sekä puskuriliuoksen valmistaminen ja puskurointikyvyn tutkiminen. 

Arviointi: Opintojakson arvioinnissa otetaan huomioon jakson alussa määritellyt arvioitavat suoritukset sekä jatkuva näyttö. Numeroarviointi. 

 

Kemian kertaus KE7, 2 opintopistettä 

Lukion koko kemian oppimäärän (KE1-KE6) kertaus. Syvennetään aikaisemmin opittuja asioita ja käsitellään runsaasti valikoituja reaalikoe- ja pääsykoetehtäviä. Toteuttamisessa pyritäään ottamaan huomioon opiskelijoiden esittämät toiveet ja tavoitteet. Soveltuu erityisen hyvin ylioppilastutkinnon reaalikokeeseen ja korkeakoulujen pääsykokeisiin tähtääville. 

Arviointi: Opintojakson arvioinnissa otetaan huomioon jakson alussa määritellyt arvioitavat suoritukset sekä jatkuva näyttö. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi. 

 

Kemian työt KE8, 2 opintopistettä 

Tutustutaan käytännön kemiaan tekemällä harjoitustöitä koulun, yliopiston tai eri yritysten laboratorioissa. Toteuttamisessa otetaan huomioon opiskelijoiden esittämät toiveet ja tavoitteet. 

Arviointi: Opintojakson arvioinnissa otetaan huomioon jakson alussa määritellyt arvioitavat suoritukset sekä jatkuva näyttö. Suoritusmerkintä tai numeroarviointi.  

Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 

 

 

 

 

 

 

Asiasanat: 
iltalukio