1910-luvun radikaalit uudistukset

Kirjasto-oppia haettiin ulkomailta. Einar Holmberg kävi 1910-luvulla Englannissa ja Yhdysvalloissa ja toi tullessaan amerikkalaisen kirjastoaatteen, jonka mukaan kirjasto on avoin kaikille. Siihen kuuluivat kaikille vapaat kotilainat, avohyllyt, lastenosastot, pitkät aukioloajat sekä nykyaikaiset luokitus- ja luettelointijärjestelmät. Amerikkalaisen kirjastoaatteen innoittamana Holmberg uudisti Turun kaupunginkirjaston toiminnan. Hän siirsi näitä toimintamalleja Turun lisäksi myös muualle Suomeen.

Kymmenen vuotta vanha kirjastorakennus oli kaunis mutta epäkäytännöllinen. Holmbergin suunnittelema muutostyö valmistui tammikuussa 1914. Eniten huomiota herätti avohyllyjärjestelmä, jonka Turku otti käyttöön Porvoon jälkeen toisena Suomessa. Linnankadun sisäänkäynti suljettiin, ja siitä lähtien kaikki kulkivat kirjastoon samasta ovesta.

Lainaajien ja lainojen määrät lisääntyivät moninkertaisesti. Kukoistusta ei kestänyt pitkään, sillä edessä olivat yhteiskunnallisesti levottomat ajat. Aloittaessaan kirjastonhoitajana sisällissodan jälkeen vuonna 1919 Volter Kilpi kohtasi kirjaston alennustilassa. Aineiston hankintarahat olivat supistuneet ja lainaus alkanut laskea. Kilpi elvytti menestyksellisesti kirjaston taloutta, mutta siirtyi pian yliopiston kirjastonhoitajaksi.

Asiasanat: