Toiminta laajenee ja monipuolistuu

Kansankirjaston lainaajat olivat 1910-luvulle asti etupäässä suomenkielisiä työläisiä, palvelusväkeä ja näiden lapsia. 1910-luvun lopulla lainaajakunta laajeni ja kirjasto alkoi muuttua kohti yleistä kansalaiskirjastoa. Holmberg uudisti kirjaston käyttösääntöjä niin, että jokaisella turkulaisella oli lainausoikeus ja lainaaminen oli maksutonta.

Turun kaupunginkirjasto oli edelläkävijä myös asiakkaiden neuvonnan kehittämisessä. Kirjaston apulaisjohtaja Alice Cronvall kävi 1933 Tukholmassa tutustumassa neuvontatyöhön ja jo seuraavana vuonna kirjastoon perustettiin ”erikoinen pöytä neuvontaa varten”.

Suomen ensimmäinen sanomalehtilukusali aloitti toimintansa Turussa jo 1847 lukuseuran ylläpitämänä. Kun kaupunki otti kansankirjaston haltuunsa vuonna 1878, sen yhteyteen perustettiin myös lukusali. Kirjastotalossa oli aluksi erikseen lehtilukusali naisille ja miehille. Vuoden 1914 muutostöissä naisten ja miesten lukusalit yhdistettiin ja sanomalehdet kiinnitettiin amerikkalaisen mallin mukaan telineisiin, joista niitä luettiin seisaaltaan. Vuonna 1907 perustettiin sivulukusali Sofiankadulle. Enimmillään Turussa oli neljä lehtilukusalia, joiden lehtikokoelmat olivat kuitenkin melko suppeita. Ne yhdistettiin Eerikinkadulle Julinin taloon perustettuun lehtisaliin huhtikuussa 1990.

Aikaa myöten Turkuun syntyi pääkirjaston, kahdentoista lähikirjaston, kahden kirjastoauton ja neljän lainausaseman muodostama kirjastoverkko. Ensimmäisen sivukirjaston Turku sai alueliitoksen yhteydessä 1939, kun Kaarinan kunnankirjastosta tuli Nummen lainausasema. Suomen ensimmäinen kirjastoauto aloitti toimintansa Turussa 1961.

Vuonna 1970 pääkirjaston uusittuun toiseen kerrokseen avattiin musiikkiosasto ajanmukaisine kuuntelulaitteineen. Muutaman vuoden kuluttua se siirtyi vuodelta 1733 peräisin olevaan entiseen maaherran virka-asuntoon.

Asiasanat: