Turun kaupunginkirjaston alku

Turun kaupunginkirjasto sai alkunsa kansansivistysaatteen innoittamana 1860-luvulla yksityisin varoin perustetuista kansankirjastosta ja kaupunginkirjastosta.

Joulukuun lopussa1862 julkaistiin Åbo Underrättelser -lehdessä ilmoitus: ”Täkäläinen kansankirjasto avoinna lainaajille sunnuntaisin klo 5-6 sekä keskiviikkoisin klo 3-4 i.p. tehtaanisännänrouva Alfthánin talossa Jokikadun varrella.”

Kirjastossa oli alkuun 700 ruotsinkielistä ja 450 suomenkielistä kirjaa. Lainaaminen oli maksutonta, mutta halukkaat saivat tukea kirjaston toimintaa yhden markan vuosimaksulla. Sääntöjen mukaan kukin lainaaja sai kerralla lainata yhden kirjan. Heti alkuaikoina kirjasto joutui muuttamaan useaan otteeseen. Varojen niukkuus koetteli kansankirjaston toimintaa, ja se oli jopa keskeytyksissä 1870-luvun alkuvuosina. Vuonna 1878 kaupunki otti kirjaston haltuunsa ja myönsi sille määrärahan anniskeluyhtiön voittovaroista.

Yliopiston siirryttyä palon jälkeen Helsinkiin Turussa ei ollut tieteellistä kirjastoa. Kansankirjaston rinnalle alettiin 1869 perustaa tieteellisluontoista kaupunginkirjastoa sivistyneistöä varten. Kaupunginkirjasto kasvoi runsaiden lahjoitusten turvin. Sekään ei kyennyt toimimaan yksityisin varoin, ja kaupunginvaltuusto otti vuonna 1891 vastuun sen toiminnasta.

Vuonna 1912 kaupunginkirjasto ja kansankirjasto liitettiin nimellisesti yhteen, ja viralliseksi nimeksi tuli Turun kaupungin kirjasto. Entisestä kaupunginkirjastosta tuli opinto-osasto ja kansankirjastosta yleinen osasto. Kaupunginkirjaston vanhaa kokoelmaa ei koskaan yhdistetty yhteiseen kokoelmaan. Se on erillisenä vieläkin olemassa.

Fredric von Rettig lahjoitti kirjastotalon

Turku sai ensimmäisen kirjastotalonsa lahjoituksena. Kauppaneuvos Fredric von Rettig luovutti rakennuttamansa kirjastotalon kaupunginvaltuustolle 17.9.1903. Karl August Wreden suunnittelema Bibliotheca on hollantilaista myöhäisrenessanssia ja sen esikuvana on Tukholman ritarihuone. Ensimmäisessä kerroksessa toimi työväestölle tarkoitettu kansankirjasto ja toisessa sivistyneistölle tarkoitettu tieteellisempi kaupunginkirjasto. Kaupunginkirjastoon kuljettiin pääovesta ja kansankirjastoon Linnankadun sivuovesta.

Rettig oli yhteiskunnallisesti valveutunut, kulttuurin ystävä ja kansanvalistuksen tukija. Hän oli kaupunginvaltuutettu ja molempien kirjastojen johtokunnan jäsen. Kirjastotalon lisäksi hän lahjoitti kaupunkilaisille 10 000 kirjan kirjakokoelman, suuren summan rahaa ja arvokkaan taidekokoelman.

Asiasanat: