Kiertotaloutta hyödyntävät yritykset synnyttävät Turun seudulle koko ajan uutta liiketoimintaa. Uusiutuvaan energiaan ja kiertotalouteen perustuvat ratkaisut tuovat satoja uusia työpaikkoja Varsinais-Suomeen. Turun kaupungin strategisena tavoitteena on nousta kiertotalouden edelläkävijäkaupungiksi Suomessa.
Kiertotalous on talouden malli, jossa valtaosa jätteestä joko kierrätetään tai käytetään uudelleen minimoiden kaatopaikalle päätyvän jätteen osuus. Kiertotalouden potentiaali on valtava: Sitran loppuvuonna 2014 julkaiseman selvityksen mukaan kiertotalouden arvioidaan parhaimmillaan tarjoavan 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvun Suomen taloudelle, josta Turku hamuaa isoa siivua.
Kiertotalouden ohella Turku on asettanut merkittäviä ympäristötavoitteita. Merkittävämpänä tavoitteena on tulla täysin hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä, jolloin kasvihuonekaasupäästöjen on oltava pienemmät kuin vuotuiset hiilinielut. Vuoteen 2020 mennessä Turku on sitoutunut ylittämään fossiilisen energian osuuden uusiutuvilla energiamuodoilla. Tällä hetkellä uusiutuvien osuus on neljännes kaikesta energiasta. Näköpiirissä on myös jätteetön kaupunki.
Turun kaupungin kehittämispäällikön Risto Veivon mukaan tavoitteet ovat kovia, mutta täysin saavutettavissa.
-Kiitos alueella aiemmin tehtyjen päätösten tukea paikallista, uusiutuvaa energiaa, olemme nyt tilanteessa, jossa voimme nopeastikin luopua kokonaan hiilestä. Olemme myös jo hyvin lähellä jätteettömyyttä, sillä kaatopaikalle päätyy enää alle 5 prosenttia kaikesta jätteestä, valottaa Veivo Turun tilannetta tällä hetkellä.
Kiertotalous luo satoja uusia työpaikkoja
Kiertotaloutta ja hiilineutraaliutta edistävien ratkaistujen arvioidaan luovan jopa satoja uusia työpaikkoja Varsinais-Suomeen tulevaisuudessa.
-Kiertotalouden liiketoimintaa syntyy jatkuvasti useista eri virroista ja eri toimialoilla. Luomme taloudellista arvoa alueen sisälle tukemalla paikallisiin arvoketjuihin perustuvia ratkaisuja. Hiileen perustuvat ratkaisut eivät luo uusia työpaikkoja, ja lisäksi arvonlisäys valuu ulkomaille, vaikka voimalan porteilla ratkaisu näyttäisikin edulliselta, selittää Veivo.
Tuotantolaitoksilla on merkittävä osuus kiertotalouden edistämisessä. Teolliset symbioosit kasvattavat jätteen hyötykäyttöä, kun ison teollisuusyrityksen tuotantoprosesseissa syntyvät jätteet tai sivutuotteet toimivat toisen yrityksen tuotannon raaka-aineena.
Varsinais-Suomessa tämän tyyppisiä symbiooseja on runsaasti. SmartChemistryPark on vuoden 2015 alussa käynnistetty kehitysalusta Raision tehtaiden alueella, jossa kemianteknologian pk-yritykset jalostavat biomassoja, kierrätysmateriaaleja ja teollisuuden sivutuotteita uusiksi tuotteiksi kansainvälisille markkinoille. Biovakka tuottaa biokaasua ja sähköä jätevesilietteestä. Meriaura Groupilla on vanhoilla kasviöljyillä toimivia aluksia.