Liikuntapelissä hiihtäjää liikutellaan kuvaruudulla oman kehon avulla.
Hankkeessa on lähdetty kehittämään pelejä, jotka on suunniteltu erityisesti ikääntyvien ihmisten tarpeisiin. Osa peleistä pyrkii aktivoimaan ikääntyvien motoriikkaa ja osa aivoja. Kaikille kehitettäville peleille on kuitenkin samat vaatimukset.
- Tarvitaan enemmän ymmärrystä senioreiden tarpeista ja kehityksen haasteista. Perinteisiä peliyhtiöitä ei kiinnosta lähteä kehittelemään vanhustenpelejä, paljastaa Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Mika Luimula.
Pelejä, jotka eivät ole vain pelaamista
GSH-hankkeen kantavana ideana on suunnitella pelejä, joissa huomioidaan ikäihmisten rajoitteet pelaamisessa. Pelit eivät voi olla samanlaisia kuin perinteiset pelit, koska niissä vaaditaan useimmiten nopeutta, hyvää liikkuvuutta ja tarkkoja liikeratoja.
Yksi haaste kuitenkin liittyy jo käsitykseen pelaamisesta. Vanhemmat sukupolvet eivät ole kasvaneet pelikulttuuriin, eikä pelaamista välttämättä koeta mielekkäänä tai houkuttelevana.
- Peli on käsitteenä ikäihmisille vieras, mutta kun he saavat tulla mukaan ja saavat onnistumisen kokemuksia, niin tilanne muuttuu, valottaa suunnittelija Tiina Mäkinen Turun kaupungin vanhuspalveluista.
Turun kaupungin hyvinvointitoimiala on rahoittanut hanketta, mutta suurin panostus on liittynyt pelien testaajiksi soveltuvien ikäihmisten ja testaustilojen hankintaan, sekä osaamisen ja tietotaidon tarjoamiseen.
- Henkilökuntamme pystyy kertomaan millaisista peleistä vanhukset voisivat olla kiinnostuneita ja miten pelejä voisi hyödyntää vanhustenhoidossa, kertoo Mäkinen.
Pelit aktivoivat monipuolisesti
Yksi mielenkiintoisimmista GSH-hankkeessa kehitetyistä sovelluksista on aivojen aktivoimiseen kehitelty Vanhat kuvat kartalla -sovellus. Sovelluksessa voidaan hyödyntää esimerkiksi vanhusten omia Turku-aiheisia valokuvia. Tällöin vanhusten omista muistoista tulee teknologian avulla muistivirike.
- Käytössä voisi olla iso tabletti. Kun käyttäjä klikkaa kartalta vaikka Turun keskustaa, avautuu kuva, millaiselta alue on näyttänyt. Tällöin peli ei ole vain peli, vaan se synnyttää keskustelua, kertoo Mäkinen.
Hankkeessa kehiteltäviä pelejä on testattu jo Turun kaupungin hyvinvointikeskuksissa ja vastaanotto on ollut hyvää. Pelien hyödyntämiseen vanhustenhoidossa on jo lupaavia ideoita.
- Olemme kokeilleet ohjattuja pelikerhoja, joissa vanhukset pelaavat pelejä yhdessä. Tällöin peleissä yhdistyy yhteinen tekeminen sekä pelin tuomat positiiviset virikkeet, sanoo Mäkinen.
Pelien tarkoituksena on myös aktivoida sellaisia vanhuksia, jotka eivät muutoin käytä Turun kaupungin palveluita. Jatkossa pelit aktivoivat toivottavasti myös monia yksinasuvia ikääntyneitä.
Tekes-rahoitteisessa hankkeessa on mukana Turun kaupungin lisäksi myös Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Attendo Oy, Serious Games Finland Oy ja Puuha Group Oy. Lisäksi hanke tekee vahvaa kansainvälistä yhteistyötä useiden aasialaisten yliopistojen kanssa.
Teksti: Taneli Hulkko