Turun kaupunginvaltuusto saa maanantaina 16.11. käsiteltäväkseen kaupunginjohtaja Aleksi Randellin 1,5 miljardin euron suuruisen talousarvioesityksen ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016. Esitys on 15,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja talouden tasapainoa tavoitellaan taloussuunnitelmakauden päättyessä vuonna 2018.

Talousarviokäsittelyn eteneminen:

  • Turun kaupunginhallitus 2.11.
  • Turun kaupunginvaltuusto 16.11.

Liitteet:

Talousarvioesityksessä menojen kasvuksi sallitaan 0,5 prosenttia vuoden 2015 talousarviosta. Kunnallisveroprosenttiin ei esitetä muutoksia, vaan talouden tasapainoon pyritään hyvin maltillisella menokehityksellä ja toiminnan tuottavuutta parantavilla uudistuksilla.

Talousarvioesitykseen sisältyvien investointien painopiste on kasvatus- ja opetuspalveluiden ja vapaa-ajan palveluiden uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa sekä uusien asuinalueiden infrastruktuurin rakentamisessa. Esitykseen sisältyy myös kaupungin strategisten kärkihankkeiden käynnistäminen.  

Turun kaupunginjohtajan talousarvioesitys tähtää kaupungin talouden tasapainon saavuttamiseen suunnitelmakauden lopulla vuonna 2018 valtuuston aiemman linjauksen mukaisesti, vaikka yleinen taloudellinen tilanne koko Suomessa ja verorahoituksen heikko kasvu asettaa sille merkittäviä haasteita. Samaan aikaan korkealla pysyvästä työttömyydestä suoraan ja välillisesti aiheutuvat menot ovat kasvaneet suureksi. Suhteessa tulokehitykseen liian paljon kasvavat edelleen myös erikoissairaanhoidon menot, mikä asettaa lisäpaineita muiden palveluiden resursointiin. Kasvua ja palveluiden uudistamista tukevia investointeja joudutaan rahoittamaan lisävelanotolla.

–Esitykseni pitää kiinni talouden tasapainourasta vuodelle 2018, josta kyllä kyetään pitämään kiinni sitoutumalla hyvin maltilliseen menokehitykseen ja pitkäjänteiseen toiminnan tuottavuuden kasvattamiseen ja uudistamiseen. Samalla turvataan palveluiden saatavuus ja laatu pidemmällä aikavälillä ja mahdollistetaan tarvittavat investoinnit palveluihin ja kasvuun, sanoo kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

–Lauta- ja johtokuntien tekemiin talousarvioesityksiin ei omassa esityksessäni ole tehty kuin muutamia menoja vähentäviä muutoksia, koska ne pääosin noudattivat valtuuston kesäkuussa vahvistamia suunnittelulukuja. Lauta- ja johtokunnat ovat tehneet yhdessä johtavien viranhaltioiden kanssa hyvää työtä, Randell jatkaa.

Talousarvio: kulut toimialoittain

 

Talousarvio: ulkoiset toimintamenot

Uudistamisohjelmat tuottaneet tulosta

Viime vuosien ajan kaupungin omaa toimintaa on määrätietoisesti uudistettu ja tuottavuutta kasvatettu valtuuston hyväksymillä uudistamisohjelmilla sekä muilla kaupunkikonsernissa tehdyillä rakennemuutoksilla. Myös kaupungin oman toiminnan henkilötyövuosien määrä on saatu merkittävästi laskemaan kaikilla toimialoilla. Hyväksytyt toimet ovat alkaneet tuottaa tulosta, mikä on vähentänyt palveluihin kohdistuvaa sopeuttamispainetta suunnitelmakaudella.

Näistä tuloksista ja elinkeinoelämän puolelta saaduista joistakin hyvin positiivista uutisista huolimatta kaupungin taloudellinen tilanne tulee olemaan haasteellinen koko tulevan suunnittelukauden ajan ja siksi kaupunginjohtajan esityksessä ei menokasvua sallita juurikaan tuleville vuosille. Suurimmat riskit talousarvion ja -suunnitelman osalta liittyvät hyvinvointitoimialaan, jossa on käynnissä useita talouden ja toiminnan kannalta merkittäviä uudistuksia, joiden toteutuminen suunnitellusti on edellytys talousarvion toteutumiselle.

–Viime vuosien aikana päätetyillä uudistamistoimilla on onnistuttu keventämään ensi vuodelle ja suunnittelukaudelle kohdistuvia sopeuttamispaineita. Esimerkiksi kaupungin tuotantoliikelaitosten yhtiöittämisen ja sopimusten avaamisen kilpailulle on arvioitu tuottavan kaupungille noin 4 miljoonan euron kustannussäästöt, kertoo Randell.

Kaupungin toimintamallin uudistaminen jatkuu ja ensi vuoden aikana uudistetaan kiinteistöliikelaitoksen toimintamalli ja siihen kytkeytyviä toimintoja sekä edelleen kehitetään konsernimaista toimintatapaa.

–Tavoitteena näissäkin on sekä parantaa strategista ohjausta ja operatiivista tehokkuutta että asiakaspalvelua, perustelee Randell.

Talousarvio: henkilöstö

 

Valtion toimilla vaikutusta

Hallitusohjelman pohjalta rakennettu valtion talousarvioesitys muuttaa kuntien rahoitusta. Veropohja kapenee ja valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa on tarkistettu. Lisäksi kunnille annetaan mahdollisuus nostaa perimiään palvelumaksuja sekä joissakin kohdin järjestää toimintaa uudelleen kevenevän normituksen seurauksena.

Hallitusohjelmaan sisältyvällä sote-uudistuksella ei vielä ole vaikutusta kaupungin taloussuunnitelmaan. Kaikkia muitakaan maan hallituksen linjaamia tavoitteita ei olla vielä voitu huomioida kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä, vaan niitä koskevan sääntelyn astuttua voimaan kaupunki tulee erikseen päättämään niiden toimeenpanosta ja tekemään tarvittavat talousarviomuutokset. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyy kaupungilta Kelan vastuulle vuonna 2017, minkä talousvaikutukset selviävät myös ensi vuoden aikana.

–Monet maan hallitukset toimet ja uudistukset näyttäisivät purevan myös kuntatalouteen, mikäli tulevat voimaan ja kunnissa kyetään tekemään samansisältöisiä  päätöksiä, mikä ei myöskään tule olemaan helppoa. Sen sijaan sote-uudistuksen taloudellisia hyötyjä ei ole vielä nähtävissä, arvioi kaupunginjohtaja Randell.

Kaupunki investoi palveluihin ja uusiin asunalueisiin

Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen sisältyvien investointien painopiste on kasvatus- ja opetuspalveluiden ja vapaa-ajan palveluiden uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa sekä uusien asuinalueiden infrastruktuurin rakentamisessa. Investointeja on priorisoitu aiempaa tarkemmin pohjautuen uudistettuun luokitteluun.

Vuoden 2016 kaupungin investointien kokonaissumma on 113,0 miljoonaa euroa. Lisäksi investointeja toteutetaan kaupungin taseen ulkopuolisina kaupunkikonsernin investointeina. Summa sisältää myös vuonna 2015 perustetun sote-kiinteistöyhtiön pääomarakennejärjestelyä 25 miljoonaa euroa.

Mittavimmat tilainvestoinnit ovat Syvälahden ja Yli-Maarian koulut, kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus sekä palloiluhallin rakentaminen. Merkittävinä muutoksina vuoden 2015 talousarvioon on Yli-Maarian kouluhankkeen aikaistaminen niin, että hanke valmistuu aiemman vuoden 2020 sijasta jo vuonna 2018. Hanketta esitetään toteutettavaksi yhtiömuotoisena, kaupungin taseen ulkopuolisena hankkeena.

–Investoimme tarkoituksellisesti tulevina vuosina merkittävästi kouluihin ja päiväkoteihin, sekä vapaa-aikatoimialan kulttuuri- ja liikuntapalveluihin kaupungin vetovoiman kasvattamiseksi. Myös uusien asuinalueiden infrarakentamiseen lisättiin kevään aikana noin 10 miljoonaa euroa niiden toteutumisen nopeuttamiseksi, kertoo Randell.

Talousarvio: investointikohteet

Turku käynnistää neljä strategista kärkihanketta

Vuonna 2016 Turun kaupunki käynnistää neljä mittavaa kaupunkistrategiasta johdettua kärkihanketta. Kärkihankkeet ovat keskustan kehittäminen, Kupittaan kampusalueen kehittäminen yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, palveluohjauksen uudistaminen sekä kaupungin palvelujen digitalisointi.

Kärkihankkeet tullaan erikseen resursoimaan ja niillä pyritään nopeuttamaan näiden tärkeäksi todettujen kokonaisuuksien kehittämistä hallinnon rajat ylittäen ja laajassa kumppanuudessa muiden toimijoiden kanssa.

Kaupungit muut strategiset ja toiminnalliset tavoitteet sisältyvät talousarvion osana hyväksyttäviin lauta- ja johtokuntien strategisiin sopimuksiin. Kaupungin ja toiminnan kehittämistä toteutetaan jatkossa entistä määrätietoisemmin ja avoimemmin kaupungin yhteisen kehittämismallin mukaisesti ja kaikki merkittävät hankkeet on koottu kehittämissalkkuihin, joissa hankkeita voidaan nyt seurata ja johtaa kokonaisuutena.

Vuoden 2016 aikana käynnistetään myös Turku Science Parkin alueelle Kupittaalle keskitettävät uudistuneet elinkeino- ja innovaatiopalvelut, mikä sisältyy osaltaan koko kaupungin toimintamallin uudistuksen tavoitteisiin ja liittyy Turun seudun elinkeinosopimuksen uudistamiseen. Samalla käynnistetään ja viedään eteenpäin yhdessä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa useita alueen eri toimialojen kilpailukykyä parantavia hankkeita.

Turku tulee voimakkaasti edistämään myös niin sanotun Pohjoisen kasvukäytävän Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari kehittämistä ja siihen liittyviä hankkeita yhdessä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa.

–Tulemme tekemään elinkeino- ja innovaatiopalveluita sekä kilpailukyvyn kasvuun tähtäävää työtä entistä määrätietoisemmin ja laajemmalla yhteistyöllä. Alueen eri toimijat ovat erinomaisesti sitoutuneet yhdessä asetettuihin tavoitteisiin, mikä on hyvä pohja jatkolle, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Talousarvio: kärkihankkeet

Turun talouden avainluvut

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randellin 26.10. julkistaman talousarvioesityksen menot ovat 1.485,5 miljoonaa euroa ja tuotot 483,7 miljoonaa euroa. Menojen kasvuprosentti on 0,5%. Turun kunnallisvero säilyy 19,5 prosentissa. Kaupungin lainakanta kasvaa nettomääräisesti noin 80 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Arvio vuoden 2016 lopun lainakannasta on 664 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainaa on vuoden 2016 lopussa 3.551 euroa.

Turun kaupungin verorahoitus muodostuu kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta sekä valtion keräämien verojen kunnille kohdistamista valtionosuuksista. Vuonna 2016 veropohjaa kavennetaan, ja valtio kompensoi verotulojen menetyksen lisäämällä valtionosuuksia. Verorahoitus kasvaa vuoden 2015 talousarviosta 12,6 milj. euroa (1,1%). Kasvusta 9 milj. euroa on seurausta kuntien ja valtion tehtäviin liittyvistä tarkistuksista, joten reaalikasvua ei käytännössä ole lainkaan.

Kunnallisverojen ennakoidaan tuottavan 599,8 miljoonaa euroa eli 39,5 prosenttia tuloista, yhteisöveron 69,9 miljoonaa eli 4,6 prosenttia ja kiinteistöveron 51,4 miljoonaa eli 3,4 prosenttia tuloista. Valtionosuuksia Turulle kertyy 273,5 miljoonaa eli 18,0 prosenttia tuloista.

Henkilöstö

Turun kaupungin henkilötyövuosia koskevat tavoitteet on asetettu siten, että kaupunginvaltuuston vuosille 2015-2016 asettama 350 henkilötyövuoden vähennystarve toteutuu. Henkilötyövuosien määrä on saatu laskemaan kaikilla toimialoilla. Vuoden 2015 päättyessä kaupungin arvellaan olevan noin 75 henkilötyövuotta edellä laskettua tavoitetta (175 htv/vuosi). Vuoden 2014 lopussa kaupungin henkilötyövuosien määrä on 10 490. Tavoite vuodelle 2016 on 10 391 henkilötyövuotta. Henkilöstöä koskevat muut tavoitteet on vahvistettu Turun kaupungin Henkilöstö voimavarana -ohjelmassa.

Investoinnit ja kaupunkisuunnittelu

Talousarvioehdotuksessa vuoden 2016 kaupungin investointien kokonaissumma on 113,0 miljoonaa euroa. Infrapalveluiden investoinnit ovat 31,3 miljoonaa, tilainvestoinnit  22,0 ja muut investoinnit 59,7 miljoonaa euroa. Muihin investointeihin sisältyy vuonna 2015 perustetun sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöyhtiön pääomajärjestelyjä 25 miljoonaa euroa. Kaupungin investointien lisäksi kaupunkikonserniin kuuluvissa yhtiöissä on käynnissä tai käynnistymässä yhteensä 150 miljoonan euron tilahankkeet.

Kaupunki panostaa erityisesti koulujen ja päiväkotien rakentamiseen, kulttuuriin ja vapaa-ajan kohteiden kehittämiseen sekä uusien asuinalueiden rakentamiseen. Osa palveluinvestoinneista toteutetaan kaupunkikonsernin toteuttamina investointeina.  

Mittavimmat investoinnit ovat Syvälahden ja Yli-Maarian koulut, kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus sekä palloiluhallin rakentaminen.

Merkittäviä tilainvestointikohteita vuonna 2016 ovat lisäksi peruskorjattavat koulut eli Katedralskolan, Pallivahan koulu, Luostarivuoren koulu, Puropellon koulu sekä Puolalan koulu. Lisäksi investoidaan Raunistulan ja Tallimäenkentän päiväkoteihin sekä tehostetun palveluasumisen tilaratkaisuihin. Myös Samppalinnan maauimalan peruskorjaukselle sekä Kaupungintalon valtuustosalin restaurointimaalaukselle ja siipirakennuksen korjaukselle on varattu rahaa vuoden 2016 talousarviossa.

Tilainvestointien osalta merkittävänä muutoksena vuoden 2015 talousarvioon on Yli-Maarian kouluhankkeen aikaistaminen niin, että hanke valmistuu aiemman vuoden 2020 sijasta jo vuonna 2018. Hanketta esitetään toteutettavaksi yhtiömuotoisena, kaupungin taseen ulkopuolisena hankkeena.

Merkittävimmät kaavoituskohteet ovat Kampus-tiedepuiston ja keskustan kehittämisen lisäksi Skanssin, Halistenväylän, Linnakaupungin sekä LogiCityn alueet. Kaikkiaan Turussa on vireillä tai valmisteilla nelisenkymmentä valtuustoon asti etenevää kaavaa. Tänä syksynä tai ensi vuoden aikana näistä aloitetaan noin puolet.

Asiasanat: