Suunnitelmia, projekteja, kansioita ja papereita on kertynyt runsaasti 30 vuoden aikana, joten läpikäytävää riittää. Kaupunki on kehittynyt valtavasti Nummioran uran aikana. Hän on kiitollinen, kun on saanut olla mukana niin monessa mielenkiintoisessa projektissa. Hän sanoo hetkeäkään epäröimättä, että Turku on Suomen hienoin kaupunki. Todellinen helmi niin kaupunkikuvansa, historiansa kuin identiteettinsäkin puolesta. Nummioralla on perspektiiviä ja asiantuntemusta mielipiteelleen.
- Turun vahvuus on ihmisen kokoinen kaupunki, joka tarjoaa elämänlaatua asukkailleen. Turku on kaupunki, jossa arki sujuu, Nummiora selventää.
Brittiläis-italialainen kaupunkitutkija Lia Ghilardi totesi vieraillessaan UBC seminaarissa vuonna 2008, Turun olevan Cittaslow –kaupunki parhaimmillaan. Ihmisen kokoisessa kaupungissa asukkaan arkielämä on mielekästä, ei pelkästään selviytymistä kaupungissa asumisen haasteista.
”Ei pidä unohtaa asukkaita”
Kun Nummiora kertoo Turun kehityksestä, puhe palaa yhä uudestaan Aurajokeen. Hän on iloinen, että on saanut olla mukana kehittämässä jokiympäristöä. Hän korostaa yhteistyön merkitystä onnistumisissa. Vasta erikseen kysyttäessä, hän suostuu ottamaan kunniaa myös vähän itselleen. Erityinen rooli hänellä on ollut Aurajoen valaistuksen kehittämisessä. Yhteistyön lisääminen on myös avain kaupungin kehittämisen tulevaisuudessa.
- Kaupunkia pitää kehittää niin, että ensin asetetaan tavoitteet, sitten edetään suunnittelun kautta rakentamiseen. Tärkeintä on kuitenkin muistaa kenelle me teemme tätä kaupunkia. Koskaan ei pidä unohtaa asukkaita.
Tulevaisuuden haasteina ihmisen mittakaavan säilyttäminen ja kauppatori
Nummiora korostaa ihmisen kokoista kaupunkia. Hän pitää tulevaisuuden haasteena mittakaavan merkityksen ymmärtämistä tulevaisuuden kaupungissa. Nummioran mielestä tornit eivät sovi ruutukaava-alueelle, jossa mittakaava on pysynyt ihmiselle sopivana. Toisena huolenaiheena on kauppatori ympäristöineen. Se tulisi vihdoin saada arvoiseensa kuntoon.
Uudelleenoppimaan purjehdusta
Tekeminen ei Nummioralta lopu päivätyöstä eläköitymiseen. Kakskerrassa odottaa puuhamaaksi kutsuttu 200 vuotias kotitalo, jonka kunnostaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Toisaalta nyt on mahdollisuus lähteä Afrikkaan, Etiopiaan tyttären luo. Nummiora on myös aktiivinen monessa yhdistyksessä. Erityisesti kotiseudun hyväksi toimiminen kiinnostaa myös jatkossa.
- Aion oppia uudestaan myös purjehdustaitoja nuoremman tyttäreni avustamana. Olen purjehtinut aiemmin, mutta harrastus on jäänyt, Nummiora kertoo.
Olkoon tuulet suotuisia suotuisia tuulia minne ikinä eläkepäivät Nummioran kuljettavatkaan.
Ritva Nummiora jää eläkkeelle Turun kaupungin ympäristötoimialan suunnitteluyksikön maisema-arkkitehdin tehtävästä perjantaina 30.10.
Kuva ja teksti: Risto Lahtinen