Helsingissä allekirjoitettiin torstaina 9.6.2016 kasvusopimukset kuuden kaupungin ja kahden kasvuvyöhykkeen kanssa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset neljän kaupunkiseudun kanssa. Turun kaupunkiseudun kunnat solmivat kasvu- ja MAL-sopimukset.

Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn vahvistaminen. MAL-sopimuksilla tuetaan valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Keskuskaupunki Turku edustaa kaupunkiseutua Pohjoinen kasvuvyöhykesopimuksen isäntäkaupunkina.

– Olemme erittäin tyytyväisiä kaikkiin kolmeen sopimukseen. Sopimukset ovat tärkeitä kasvua sekä tulevaisuuden ratkaisuja edistäviä ja nopeuttavia työkaluja, kun valtio sekä Turun seudun toimijat ovat sopineet yhteisistä tavoitteista. Verrattuna muihin kasvusopimuskaupunkeihin Turun seutu on osoittanut hyvää yhteistä tahtotilaa, kun keskuskaupungin lisäksi myös muut seudun kunnat ovat sopimuksessa mukana, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Turun seutu kehittää tunnin junaa, kehätietä ja tiedekampusta

Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa on sovittu noin 40 eri toimenpidettä, joilla sopijaosapuolet pyrkivät saavuttamaan yhteisiä tavoitteita. MAL-sopimukseen liittyviä, rahoitukseltaan suurimpia kehittämistoimenpiteitä ovat Tunnin junan suunnitteluun osoitetut 40 miljoonaa euroa ja Turun kehätien kehittämiseen osoitetut 30 miljoonaa euroa. MAL-sopimuksella edistetään myös muun muassa joukkoliikennettä, asemanseutuja ja monipuolista asuntotuotantoa.

Elinkeinoministeri Olli Rehn, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka sekä perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula allekirjoittamassa MAL-sopimuksia. Kuva: Työ- ja elinkeinoministeriö.

Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen strategiset teemat koskevat kansainvälisesti vetovoimaisen innovaatioympäristön kehittämistä erityisesti Turun kampus- ja tiedepuiston alueelle sekä teollisuuden symbioosien tukemista, joissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa ja parhaimmassa tapauksessa kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita. Kasvusopimusta toteuttamassa ovat myös alueen korkeakoulut.

Yhteydet kotimaassa ja naapurimaihin vahvistuvat

Kasvuvyöhykesopimus linkittää eri keskuksia laajaksi työmarkkina- ja talousalueeksi.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimus kokoaa yhteen 13 kaupunkia ja kuusi maakunnan liittoa eteläisen Suomen kattavaksi verkostoksi Satakunnasta Uudenmaan kautta Etelä-Karjalaan. Kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Kasvuvyöhykkeellä on erittäin vahva kansainvälinen ulottuvuus välittömine yhteyksineen Tukholmaan, Baltiaan ja Pietariin. Turun kaupunki koordinoi Pohjoinen kasvuvyöhyke -verkostoa yhdessä Uudenmaan liiton kanssa.

– Turun seutu on onnistunut sopimusneuvotteluissa erittäin hyvin. Voimme olla ylpeitä siitä monipuolisesta osaamisesta ja valtavasta kehityspotentiaalista, jonka olemme pystyneet osoittamaan sopimuskumppaneille. Odotan, että sopimukset toimivat vipuvoimana kaupunkiseudun ja kasvuvyöhykkeen vahvalle kehittymiselle, Randell toteaa.