Turun seutukunta on Suomen toiseksi parhain alue yrityksille, ilmenee EK:n tekemästä Kuntaranking-tutkimuksesta. Turun seudun nousu oli huomattava, sillä se oli vielä vuoden 2015 vertailussa sijalla yhdeksän. Kovaa kiriä selittää erityisesti yritysjohtajien aiempaa myönteisemmät näkemykset.

Kuntaranking-tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä. Kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2 206 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.

Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia.

Turun seudun taloudelliset toimintaedellytykset ja yrittäjyysaktiivisuus ovat selvästi keskimääräistä paremmat. Seutukunnan tulokset kattoivat tilastotiedot ja yrityskyselyn vastaukset seuraavista kunnista: Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.

Yrityskyselyn keskeiset havainnot Turun seudulla

  • Yritysjohtajista 39 prosenttia piti kunnissa toteutettua elinkeinopolitiikkaa hyvänä ja 28 prosenttia arvioi sen heikoksi. Keskiarvo oli 3,1 vastaten maan keskitasoa (asteikko 1 erittäin heikko – 5 erittäin hyvä).
  • 42 prosenttia piti yleistä yritysilmapiiriä hyvänä ja 28 prosenttia arvioi sen heikoksi.  Yleisellä yritysilmapiirillä tarkoitettiin tutkimuksessa yrittäjyystuntemusta, alueen yritysten tarpeiden tunnistamista ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä.
  • Päätöksenteon yrityslähtöisyyttä arvioitiin Turussa hieman keskimääräistä myönteisemmin: tyytyväisiä oli 39 prosenttia ja tyytymättömiä 27 prosenttia. Yrityslähtöisyydellä tarkoitettiin muun muassa päätösten yritysvaikutusarviointien toteutumista ja muita yrityslähtöisiä toimintatapoja.
  • Yrityspalveluita arvioitiin kriittisemmin: 30 prosenttia arvioi niiden olevan heikolla tasolla ja 21 prosenttia piti niitä hyvinä. Palveluita arvioitiin siitä näkökulmasta, saivatko yritykset tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua toimitila-, rahoitus- ja neuvontapalveluissa riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta.
  • Myös palvelurakenteisiin tyytymättömiä oli enemmän (32 prosenttia) kuin niihin tyytyväisiä (22 prosenttia). Palvelurakenteilla tarkoitettiin erityisesti sitä, millaiset mahdollisuudet ne tarjoavat yrityksille osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen.
  • Tutkimuksessa selvitettiin myös tarkemman kuntatason tuloksia, mutta ne ovat seutuvertailua suuntaa-antavampia. Tällöin Turku oli 50 kunnan vertailussa sijalla 33 (vuonna 2015 sijoitus oli 40). Kaarina ja Lieto olivat koko vertailun kaksi parasta.

Turun seutukunta

Vastaajina 107 yritysjohtajaa

Heikko

(%) 

Kohtalainen

(%)

Hyvä

(%)

Saldoluku

 

Elinkeinopolitiikan arvosana

28

33

39

11

Sijainti vastaa toiminnan vaatimuksia

8

14

78

70

Yritysilmaston laatu (17 väittämää)

 

 

 

 

     Yleinen yritysilmapiiri

28

30

42

14

     Päätöksenteon yrityslähtöisyys

27

34

39

12

     Yrityspalvelut

30

49

21

-9

     Palvelurakenteet

32

46

22

-10

Elinkeinoelämän keskusliitto selvittää kahden vuoden välein, mitkä Suomen alueet ovat paikallisten yritysten näkökulmasta vetovoimaisimpia. Tutustu Kuntaranking-tuloksiin tarkemmin EK:n verkkosivuilla.